Usein sinkkuudella on negatiivinen leima, ja Sinkkuelämää -sarjan naisistakin monet ovat jo naimisissa ja osa rupsahtaneita, joten sekin hohdokkuus on mennyt jo aika päiviä sitten.
Kukaan ei kuitenkaan koskaan puhu sinkkuuden hyvistä puolista.
Neljä parisuhdetta läpikäyneenä tiedän, että eivät kaikki, mutta monet puolisot ovat todella rajoittavia. Vain kahdessa parisuhteessa olen kokenut säilyttäneeni oman itseni. Kahdessa muussa olen ollut kuin riisuttu itseni. En ole saanut olla sellainen kuin olen. Tai tehdä sellaisia asioita, joista pidän. En ole myöskään saanut elää sillä tavalla kuin toivon, pukeutua kuten haluan tai harrastaa, niitä asioia, joista pidän. Olen tullut siihen tulokseen, etteivät nuo ihmiset välttämättä tajua tuota tapaansa tukahduttaa toisia ihmisiä. Se on vain joku heidän luontainen tapa käyttäytyä tuttujen ihmisten kanssa unohtaen, että parisuhteessakin ihmisellä on jokin ydin, joka edustaa häntä iteään.
Muut hyvät puolet sinkkuudessa tietysti liittyvät velvotteiden puutteisiin. Ei tarvitse olla uskollinen. Voi harrastaa seksiä vapaammin sekä mennä ja tulla kuten huvittaa.
Sinkkuna ei ole pakko katsella sitä 20kg lihonutta naista, joka vetää hirveät pimppiraget, jos vähänkään mainitsee asiasta. Uskokaa tai älkää, ei se kertaviikkoinen piparinsaanti niin hohdokasta ole, eikä se tarjoaja näytä enää vuosien jälkeen yhtään samalta kuin silloin alussa tavatessa. Seksi myös kärsii. Se alun kolme kertaa viikossa muuttuu lopulta kerran viikossa. Lopulta voi olla, ettei itseäkään seksi enää kiinnosta, ja sitä tulee harrastettua kerran kuukaudessa tai harvemmin.Sinkkuna tulee myös paremmin pidettyä huoli omasta terveydestään ja kunnostaan. Lihavat perheenäidit ja -isät ovat todiste siitä, mitä parisuhteessa ihmisille tapahtuu.
Vapaus on asia, jota osaa arvostaa vasta sitten, kun on ollut liian pitkään kahlittu.
Kukaan ei kuitenkaan koskaan puhu sinkkuuden hyvistä puolista.
Neljä parisuhdetta läpikäyneenä tiedän, että eivät kaikki, mutta monet puolisot ovat todella rajoittavia. Vain kahdessa parisuhteessa olen kokenut säilyttäneeni oman itseni. Kahdessa muussa olen ollut kuin riisuttu itseni. En ole saanut olla sellainen kuin olen. Tai tehdä sellaisia asioita, joista pidän. En ole myöskään saanut elää sillä tavalla kuin toivon, pukeutua kuten haluan tai harrastaa, niitä asioia, joista pidän. Olen tullut siihen tulokseen, etteivät nuo ihmiset välttämättä tajua tuota tapaansa tukahduttaa toisia ihmisiä. Se on vain joku heidän luontainen tapa käyttäytyä tuttujen ihmisten kanssa unohtaen, että parisuhteessakin ihmisellä on jokin ydin, joka edustaa häntä iteään.
Muut hyvät puolet sinkkuudessa tietysti liittyvät velvotteiden puutteisiin. Ei tarvitse olla uskollinen. Voi harrastaa seksiä vapaammin sekä mennä ja tulla kuten huvittaa.
Sinkkuna ei ole pakko katsella sitä 20kg lihonutta naista, joka vetää hirveät pimppiraget, jos vähänkään mainitsee asiasta. Uskokaa tai älkää, ei se kertaviikkoinen piparinsaanti niin hohdokasta ole, eikä se tarjoaja näytä enää vuosien jälkeen yhtään samalta kuin silloin alussa tavatessa. Seksi myös kärsii. Se alun kolme kertaa viikossa muuttuu lopulta kerran viikossa. Lopulta voi olla, ettei itseäkään seksi enää kiinnosta, ja sitä tulee harrastettua kerran kuukaudessa tai harvemmin.Sinkkuna tulee myös paremmin pidettyä huoli omasta terveydestään ja kunnostaan. Lihavat perheenäidit ja -isät ovat todiste siitä, mitä parisuhteessa ihmisille tapahtuu.
Vapaus on asia, jota osaa arvostaa vasta sitten, kun on ollut liian pitkään kahlittu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyviä pointteja.
Sinkkuudessa on tosin varjopuolensa, esim ei ole ketään kavaljeeria tiettyihin tilaisuuksiin tms. Ja tuntee itsensä ulkopuoliseksi, jos muut alkaa puhumaan lapsistaan.