Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä yli 10 vuotta ja olen erittäin rakastunut häneen vieläkin. Nyt yhtä äkkiä hän kertoi ettei ole onnellinen. Ei ole kuulemma selvää haluaako hän erota vai ei. Hän kuulemma rakastaa minua muttei ole varma millä tavalla. Hän haluaisi olla itsekseen. Kyseessä ei siis ole pettäminen tms. Olen aivan rikki ja itken usein kun en kestä ajatusta mahdollisesta erosta. Vaimoni haluaa mietiskellä ja viettää omaa aikaa. Onko muilla vastaavia vaiheita parisuhteissaan ja miten on käynyt? Olemme n.30v. pariskunta. Hänelle pitäisi varmaan antaa tilaa ja toivoa että hän vielä alkaisi kaivata yhteistä aikaamme.
Ei onnellinen
Toivoton..
7242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
naisellasi on sinkkuaika viettämättä ja haluaa vapuden tehdä omia juttujaan ja olette aika nuoresta saakka kimpassa ollut. Henkilöhän itsenäisttyy kunnolla siiinä 30 kympin paikkeilla ja ei anää taida se parisuhde vaimoasi kiinnsostaa ja haluaa vapauden. Parisuhteessakin pitää se oma elämä olla ettei se vaan pyöri pelkan puolison ymparillä.
Näin olen tulkinnut ettei ainakaan tällä hetkellä parisuhde kiinnosta, mutta onkohan tuossa enää mitään toivoa saada tilannetta elvytettyä.. Ainakin varmaan tilaa pitää antaa
Onhan tuo epäilemättä rankkaa, mutta älä roiku väkisin. Rakkaudessa on kyse siitä, mikä tekee kumppanin onnelliseksi enemmän kuin se, mikä tekee minut onnelliseksi.
Urhea ilme vaan naamalle.
Vaimollasi on uusi ihastus. Olisin itse voinut kirjoittaa tämän avauksen, niin tutulta tilanne vaikuttaa.
No hän väittää ettei näin ole. Ja jotenkin uskonkin häntä. Toivon sitä kyllä hartaasti...
10 vuoden jälkeen ei olla rakastuneita vaan rakastetaan. Siinä on iso ero.
Ihmisiä kiinnostaa parisuhde aina, kunhan oikeanlainen henkilö kävelee vastaan. Te voitte olla ajaneet klassiseen miinaan, missä mennään turhan tuoreeltaan yhteen ja sitten alkaa mietittään, että mitähän tuolla maailmassa oikein tapahtuu.
Joku äkkinäinen ihastuminen voi itse asiassa olla paljon "pienempi paha" kuin se, että hän kaikessa rauhassa houdaa, ettei tämä nyt oikein ole sitä mitä... Siinä tilanteessa teidän yhteisen tulevaisuuden vihollinen hänen silmissään oletkin sinä eikä joku hetkittäinen sekoaminen toiseen.
Siinä onkin kova homma näyttää, että vihrein ruoho kasvaa aidan päällä.
Tällä kertaa taisi olla onni myötä ja vaikuttaisi että asiat korjaantuu. Taisi olla se 30 kriisi mistä tämä johtui. Keskusteltiin tulevaisuuden unelmista ja muutoksista mitä kumpikin haluaa niin kyllähän ne pääosin samoja oli. Arkielämän muutoksilla pystymme todennäköisesti jatkamaan tätä juttua. Yhdessä uusia tavoitteita ja unelmia kohti siis :)