Nyt kävi ikävästi, 3kymppinen ihastui nimittäin 2kymppiseen poitsuun. Poika on ikäisekseen kypsä, hassu ja kaikin puolin ihana, mutta minä olen jo varmasti ihan ikäloppu...
Onko tilanne ihan toivoton? Yleensä olen avoin ja suora, mutta hänen kanssaan en oikein uskalla puhua asiasta, koska pelkään, että hän järkyttyy. Kuinka kummassa saisin selville, onko peli menetetty jo ennen kuin se on alkanutkaan?
Apuva, kertokaa ihmeessä vinkki jos toinenkin!
Onko tilanne ihan toivoton? Yleensä olen avoin ja suora, mutta hänen kanssaan en oikein uskalla puhua asiasta, koska pelkään, että hän järkyttyy. Kuinka kummassa saisin selville, onko peli menetetty jo ennen kuin se on alkanutkaan?
Apuva, kertokaa ihmeessä vinkki jos toinenkin!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mitäpä sitä kiertelemään ja kaartelemaan. Eihän tuo nyt ole ikäero eikä mikään.
Meillä avomiehen kanssa 7 vuotta ikäeroa, tavattuani hänet mietin jo että onko ikäero liian suuri mutta ei me edes huomata sitä...Moni ystävistämme ei ollut uskoa kun kuuli ikäerostamme. Alkaessamme tapailun olin 21 ja avokkini 28 ja melkein kolme vuotta tallattu samoja polkuja eikä loppua näy joten onnea vaan teillekin!
Eihän tuo ole ikäero mikään?? Kateelliset ne vaan suoltaa! Omasta mielestä pieni 5-10v ikäero voi olla vaan hyväksi.
Olen tapaillut myös 10 vuotta nuorempaa poikaa. OIkein mukava on, eikä minua harmita millään tapaa. Tuntuu ihan luonnolliselta.
Ei sitä aina tarvitse kaikkea niin kauheasti miettiä, antaa palaa vaan.
mies 31..
Aivan ihana!!
enkä tiedä kuinka jatkaa..??
vai jatkanko ..
Tässä lienee käynyt niin, että tekstistä jäi vahingossa pois ne iät eli kolmikymppinen nainen on 39 vuotias ja parikymppinen mies on 19-20 vuotias poika eikö niin? Ikäeroa on siis 19-20 vuotta? Onko se liikaa? No, mielestäni ainakin tuntuu hassulta ajatus jos mies tai nainen seurustelee lapsensa ikäisen kanssa.
lapsen ikä (alaikäraja 15-vuotta )
on ok ..niinkö??
15v ikäraja ei voi olla "oman lapsen ikäinenn"
kaikki yli sen on hyväksyttyä!!??
???????
Rakastuin tulisesti itseäni 14 vuotta nuorempaan mieheen. Itse olen kohta 39 ja mies 25.. Ikäeroa emme huomanneet, mutta toki huolestutti se, että hänen ikäisellään on kaikki vielä edessä, perheen perustaminen jne. Itse en enää lähes 4-kymppisenä (poika jo 16v) alkaisi "uutta kierrosta". Olen nuoren näköinen ja oloinen, joten ikäeroa ei muutkaan mielestäni huomanneet juurikaan. Suhde tosin kaatui kolme päivää sitten muihin syihin ( toivottavasti hänenkin mielestään, eikä tähän ikäeroon). Sydän on hajalla ja kurkkua ahistaa... mutta antakaa palaa jos siltä tuntuu.. koskaan ei tiedä alottaessaan uutta suhdetta, mitä tulee tapahtumaan, vaikka kuinka olisi sama syntymävuosi. Rakastakaa täysillä, jos sellaisen kohde on löytynyt. Rakkaushan on uhkapeliä joka iässä.
Älä ajattele ikäeroo,ole vaan ihastunut rakastunut,anna palaa.eletään tääll vain kerran ja jos onnen on löytäny niin miks et nauttis siitä,niin minäkin teen=))))
Itse kerroin heti suhteen alussa ikäni, eikä se ainakaan meillä ole haitannut millään tavalla, päinvastoin. Seurustelut nuorempien kanssa eivät ole mieheltäni kantaneet hedelmää, kun taas me olemme samalla aaltopituudella. Mieheni on nuori, mutta niin paljon fiksumpi ja ihanampi kaikessa suhteessa kuin monet häntä vuosia vanhemmat. Ikä ei oikeasti merkitse mitään, jos muuten synkkaa.
Oma veljeni on parikymppinen, hänen avovaimonsa kolmekymppinen.. Että ei sillä iällä oikeastikkaa aina oo merkitystä.. Nii kerta.
Ystävä hyvä, olen itse kokenut saman, mutta toisinpäin. Aikanaan, nuorempana ongelmaa ei edes nähnyt, rakastuminenhan peittää kaiken muun. Siksi ei ongelmaa ole, jos suhde on tarkoitettukin lyhytaikaiseksi. Mutta elämän pituiset suunnitelmat ovat toinen asia. Vanhenevan naisen tarpeet ovat erilaiset kuin kymmenen vuotta nuoremman miehen. Viimeistään vaihdevuosien vaiheilla niin "ulkonäköerosta" kuin tarpeitten kohtaamattomuudesta jne. johtuvat ongelmat kasaantuvat niin, ettei alkuaikojen intohimo enää kanna. Jos sitä enää muistaakaan.
Enpä ole ennen keskusteluihin osallistunut, mutta kaks juttuu voin aiheesta kertoo.
Äitini meni 32 vuotiaana leskenä (2 lasta) 22v. kanssa avioon. Nyt ovat 75 ja 65 vuotiaat ja edelleen hyvin menee.
Oma juttuni: Olin lähes 30v. aviossa samanikäisen kanssa. Olipa onnenhetket harvassa, nyt olen ollut 8v. itseäni vanhemman kanssa kimpassa vuoden ( asutaan yhdessä) ja kaikki toimii hyvin - siis kaikki.
Mitäs muuta kun vihjaat pojalle jotain semmoista, et " oot suloinen - syödä voisin, mut ootkohan liian nuori tämmöselle mammalle?". Katsot reaktion ja kyllä se siitä lähtee.
Nykyään katson asiaa myös siltä kannalta ( näin iän kartuttua), et oikeestaan ihmisellä on kaksi ikää, eletty ja edessäpäin oleva. Saman ikäiseksi katson itseni muruni kanssa olevani, kun tilastojen mukaan samanverran on vielä edessäpäin. Tälleen arvelee merta melkein yhtä paljon rakastava kuin muruaan.
tuon jutun kahdesta iästä. Minä kun olen tykästynyt itseäni 21 vuotta vanhempaan. Hän elää minua 8 vuotta lyhyemmän elämän, joten oikeastaan hän onkin vain 13 vuotta minua vanhempi. Ja minä kun olen aina ajatellut, että haluaisin sellaiset 10-15 itseäni vanhemman...
ainakin jos nainen on vanhempi ku mies.
Keuheen näköstä jos nainen on 10 tai yli miestä vanhempi,sillehän nauraa jo harakatkin :)
Yksinäisiäkö yösi ovat, vai mistä kateutesi naisille joilla vireä mies on johtuu???
ei hätää...
Itse olen 35v nainen ja tapailen vain alle 30v miehiä. Nuorimmat ovat olleet vain hilkun verran yli parikymppisiä mutta se on jo vähän liian iso ikäero. Tällä hetkellä seurustelen 28 vuotiaan kanssa ja ikäero ei mielestäni ainakaan nyt tunnu mitenkään ongelmalta. Yleensä miehet ovat ensin erehtyneet iästäni ja luulleet minua vähän nuoremmaksi kuin olen, enkä ihan heti ole viitsinyt korjata;) Omanikäisiä sinkkumiehiä on vaikea löytää, suurimmalla osalla on perhe tässä iässä, tai sitten ovat niin työnteon uuvuttamia ja harmaannuttamia ettei heistä ole mitään iloa...Nautin siitä nuoruuden komeudesta ja energiasta niin kauan kuin voin, sitten kun en enää kelpaa joudun varmaan istumaan yksin kotona sukkaa kutomassa mutta se on sen ajan murhe. En tarvitse elättäjää vaan jonkun jonka kanssa pitää hauskaa.
Ottamatta varsinaiseen kirjoitukseen kantaa, vastaan pelkkään otsikkoon. Olen kohta 40v mies ja omalta kohdalta olen huomannut, että 15v nuorempi nainen alkaa olla jo siinä rajoilla, että on liian nuori.
tädilläni on aviomies joka on 10 vuotta nuorempi, heillä on lapsi ja hyvin toimii
No mietipä asiaa siihen asti kun olet eläkeiässä, miehelläsi on silloin vielä 10 vuotta työikää jäljellä, jos huonosti käy sinä et elä niin kauaa että miehesi pääsee eläkkeelle ettekä pääse nauttimaan vanhuuden vapaasta yhdessä.
No ihan oikeasti, mietipä nyt tosiaan että onko parikymppinen jäbä muka valmis suhteeseen? olet itse siinä iässä että haluat varmaan perheen pian, mutta parikymppinen ei ole millään muotoa valmis sellaiseen. Ihmisen aivotkin kehittyvät aina 25 vuotiaaksi asti, joten sitä nuoremmalla on vielä nuoruusiän kehitys kesken ja aikuisuus koittaa siinä 25 ikävuoden jälkeen (tarkista psykologian teoksista jos et usko).
Anna pojan juosta vielä vapaana ja etis itsellesi MIES!
Itse olen 38 v nainen, ulkonäön perusteella ikäni voisi olla 30. Olen varattu, mieheni muutaman vuoden nuorempi ja pienet lapset. Mitä ehdotuksia tullut viimeisen vuoden aikana, niin kyllä ne on tullut miehiltä ikäväliltä 23-31. En minä sinisilmänen ole, tiedän minkä perässä ne on, mutta imarteleehan se tietysti. Itsekin kun tahdon olla hieman vallaton puheissani, niin helposti saattaa tulla väärin ymmärretyksi. Flirttailu piristää kummasti.
Mutta jos olisin vapaa niin en aikailisi yhtään, ihan takuulla pitäisin hauskaa niin kauan kun voisin :)
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että miehen täytyy olla joko saman ikäinen tai vanhempi, mutta mielestäni 5 vuotta on jo aika paljon. Tosin, ei sillä iällä ole väliä jos tyyppi on muuten mukava...
No yks nainen on kans ihastunut muhun mutta mä en oo siihen, ikää mulla on 24v ja nainen on vissiin 28, mä en haluu ainakaan seurustella kun maksimissaan vuoden mua vanhemman kanssa ja ala raja menee 20v eli siltä väliltä, koska mun mielestä miehen pitää olla samanikäinen naisen kanssa tai sitten vanhempi eikä toisinpäin! Ja tää on vaan mun mielipide! =)
Itse olen parikymppinen ja voisin ihan mielelläni katsella vaikka vähän vanhempaakin naista. Jos ei muuten niin kokeilumielessä, kerranhan sitä vaan eletään.
hoito oli ollessani 22v, nainen oli 45 en kyllä usko vielä tänäkään päivänä...
Kyse siis yhdenillan jutusta.