Hei! Olen mies, 22v;
Itseäni hirvittää aina kun lääkäri määrää lisää lääkkeitä ja olen varsin epäileväinen niiden hyödystä.
Olen käyttänyt anti-psykoottia (tsiprasidoni) 40mg ja SSRI lääkettä (Citalopram) pienellä annoksella noin kaksi vuotta. Lisäksi mukaan tuli toinen masennuslääke (Voxra), koska SSRI isommalla annoksella aiheutti seksuaalisen toiminnan häiriön ja ylipäätään mielihyvän puutteen. Anti-psykootin vahvuutta on muutettu tänä vuonna 60 mg illalla aikaisemmasta 40mg annostuksesta. Ensi vaikutus lääkkeen annostuksen suurentamiseen oli varsin kamala: väsymys, tokkurainen olo, ajatuksen jämähtäminen ja nälkä (ahmin tokkuraisena usein jääkaapista kaiken heti valmiin ruuan). Näin kävi myös kun aloitin tämän lääkkeen ja kun siirryin 40mg vahvuuteen. Nämä sivuvaikutukset olivat aluksi hyviä, koska ne käytännössä korjasivat vuorokausi rytmini normaaliksi. Olen lisäksi varsin laiha/normaali painoinen joten ahmiminen oli vain hyväksi.
Sivuvaikutukset kuitenkin lievenivät ajan kanssa siedettäviksi.
Tai niin ainakin luulin.
Kaikki kokeilemani anti-psykootit ovat aiheuttaneet aijemmin minulle sydän tai muita oireita jo pieninäkin annoksina, mikä esti niiden käytön.
Eilen Tsiprasidon 60 mg vahvuisena n. 5kk käytön jälkeen aiheutti (tai ainakin epäilen näin) pahimmat oireet koskaan: Sain (en tiedä vielä minkä..) kohtauksen keskellä päivää ja kaupunkia: Hengästyn, pökerryttää, huimaa ja heikottaa. Sydän tykyttää kauheaa tahtia ja alan hoiperrella. Pakko pysähtyä ja istuuntua. Huimaus pahenee istuessa vielä, mutta hellitää muutaman minuutin istumisen jälkeen lopulta hieman ja ympäristö selkiintyy.
Selvisin lopulta asunnolleni ilman 112:sta tai päivystys käyntiä etenemällä hitaasti lyhyitä matkoja ja istahtamalla usein. Oli pakko kuitenkin ottaa taksi paluu matkalle, koska asuntoni on mäen nyppylän päällä. Asun nykyään onneksi palvelutalossa (oma kämppä/huone, parveke, suihku ja wc sekä tiskiallas, jääkaappi ja hella) josta saa 24/7 ohjaajan paikalle tai puhelimen päähän.
Tänään on outo tunne/lievä pistely vasemmassa rinnassa/kyljessä ja sydämmen rasittuessa oireet entistä pahemmat.
Nyt en kykene kävelemään edes puolta kilometriä ilman, että päässä alkaa heittämään tai sydämmeen ottaa. Peruskuntoni oli aijemmin hyvä: jaksoin pohottaa tunnin - puolen kävelylenkkejä mikäli niin teki mieli. En myöskään hengästynyt helposti, sillä jaksoin vetää lyhyitä juoksu spurtteja sen kummemmin hengästymättä (jopa kesken kävelylenkin).
Tavoitin lopulta mielenterveydestäni vastaavan lääkärini, joka määräsi beetasalpaajia (Propal) pienellä annostuksella ja tsiprasidon pudotettin takaisin 40mg:aan.
Pitänee varata aika yleis lääkärillekkin, jotta voivat tutkia sydämmeni tarkemmin. :/ Tiedä vaikka että vahinko on pysyvää.. (pahin skenaario jota pelkään)
Sain uuden lääkkeen tänään ja nyt sitten vain toivotaan ja odotetaan että sydän toipuu. Tästä lähtien kieltäydyn entistä herkemmin ja olen entistä valpaampi jos saan sivuvaikutuksia lääkkeistä.
Beetasalpaajat tosin vaikuttavat toimivan positiivisesti ja rintakipu/tuntemus hellitti hieman. Voxra ei mielestäni aikanaan vaikuttanut juuri ollenkaan, joten se tuntuu mielestäni turhalta lääkkeeltä, mutta masennuksen palaamisen pelkona en halua ehdottaa muutosta.
Onko joku lääkärini tehnyt virheen nostaessaan annokseni noin suureksi siitä huolimatta, että tiesi minun olevan herkkä lähes kaikille anti-psykooteille? Psykoottiset oireeni eivät olleet enää vakavia vuosi sitten (niitä tosin ilmeni vielä ajoittain), kun olin suurin piirtein toipunut 2012 kesäkuussa masennuksestani.
Itseäni hirvittää aina kun lääkäri määrää lisää lääkkeitä ja olen varsin epäileväinen niiden hyödystä.
Olen käyttänyt anti-psykoottia (tsiprasidoni) 40mg ja SSRI lääkettä (Citalopram) pienellä annoksella noin kaksi vuotta. Lisäksi mukaan tuli toinen masennuslääke (Voxra), koska SSRI isommalla annoksella aiheutti seksuaalisen toiminnan häiriön ja ylipäätään mielihyvän puutteen. Anti-psykootin vahvuutta on muutettu tänä vuonna 60 mg illalla aikaisemmasta 40mg annostuksesta. Ensi vaikutus lääkkeen annostuksen suurentamiseen oli varsin kamala: väsymys, tokkurainen olo, ajatuksen jämähtäminen ja nälkä (ahmin tokkuraisena usein jääkaapista kaiken heti valmiin ruuan). Näin kävi myös kun aloitin tämän lääkkeen ja kun siirryin 40mg vahvuuteen. Nämä sivuvaikutukset olivat aluksi hyviä, koska ne käytännössä korjasivat vuorokausi rytmini normaaliksi. Olen lisäksi varsin laiha/normaali painoinen joten ahmiminen oli vain hyväksi.
Sivuvaikutukset kuitenkin lievenivät ajan kanssa siedettäviksi.
Tai niin ainakin luulin.
Kaikki kokeilemani anti-psykootit ovat aiheuttaneet aijemmin minulle sydän tai muita oireita jo pieninäkin annoksina, mikä esti niiden käytön.
Eilen Tsiprasidon 60 mg vahvuisena n. 5kk käytön jälkeen aiheutti (tai ainakin epäilen näin) pahimmat oireet koskaan: Sain (en tiedä vielä minkä..) kohtauksen keskellä päivää ja kaupunkia: Hengästyn, pökerryttää, huimaa ja heikottaa. Sydän tykyttää kauheaa tahtia ja alan hoiperrella. Pakko pysähtyä ja istuuntua. Huimaus pahenee istuessa vielä, mutta hellitää muutaman minuutin istumisen jälkeen lopulta hieman ja ympäristö selkiintyy.
Selvisin lopulta asunnolleni ilman 112:sta tai päivystys käyntiä etenemällä hitaasti lyhyitä matkoja ja istahtamalla usein. Oli pakko kuitenkin ottaa taksi paluu matkalle, koska asuntoni on mäen nyppylän päällä. Asun nykyään onneksi palvelutalossa (oma kämppä/huone, parveke, suihku ja wc sekä tiskiallas, jääkaappi ja hella) josta saa 24/7 ohjaajan paikalle tai puhelimen päähän.
Tänään on outo tunne/lievä pistely vasemmassa rinnassa/kyljessä ja sydämmen rasittuessa oireet entistä pahemmat.
Nyt en kykene kävelemään edes puolta kilometriä ilman, että päässä alkaa heittämään tai sydämmeen ottaa. Peruskuntoni oli aijemmin hyvä: jaksoin pohottaa tunnin - puolen kävelylenkkejä mikäli niin teki mieli. En myöskään hengästynyt helposti, sillä jaksoin vetää lyhyitä juoksu spurtteja sen kummemmin hengästymättä (jopa kesken kävelylenkin).
Tavoitin lopulta mielenterveydestäni vastaavan lääkärini, joka määräsi beetasalpaajia (Propal) pienellä annostuksella ja tsiprasidon pudotettin takaisin 40mg:aan.
Pitänee varata aika yleis lääkärillekkin, jotta voivat tutkia sydämmeni tarkemmin. :/ Tiedä vaikka että vahinko on pysyvää.. (pahin skenaario jota pelkään)
Sain uuden lääkkeen tänään ja nyt sitten vain toivotaan ja odotetaan että sydän toipuu. Tästä lähtien kieltäydyn entistä herkemmin ja olen entistä valpaampi jos saan sivuvaikutuksia lääkkeistä.
Beetasalpaajat tosin vaikuttavat toimivan positiivisesti ja rintakipu/tuntemus hellitti hieman. Voxra ei mielestäni aikanaan vaikuttanut juuri ollenkaan, joten se tuntuu mielestäni turhalta lääkkeeltä, mutta masennuksen palaamisen pelkona en halua ehdottaa muutosta.
Onko joku lääkärini tehnyt virheen nostaessaan annokseni noin suureksi siitä huolimatta, että tiesi minun olevan herkkä lähes kaikille anti-psykooteille? Psykoottiset oireeni eivät olleet enää vakavia vuosi sitten (niitä tosin ilmeni vielä ajoittain), kun olin suurin piirtein toipunut 2012 kesäkuussa masennuksestani.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ottaisin mahdollisimman pian yhteyttä oikeaan lääkäriin sydänoireisiin liittyen. Minkä vuoksi neuroleptiannostasi muuten nostettiin, jos kerta sanot olleesi oireeton jo noin vuosi sitten??
Psykiatri on lääkäri siinä missä muutkin ja voi määrätä lisätutkimuksia, kuten sydänfilmin ottamisen tai verikokeita. Mulla on läppävika ja vielä jonkinmoinen sähköhäikkä sydämessä ja mulle lääkäri sanoi, ettei koskaan milloinkaan mitään ssri-lääkkeitä mulle. Reagoin hyvin herkästi ihan kaikkiin lääkkeisiin, joten psykiatrini on tosi varovainen määräämään yhtikäs mitään lääkkeitä.
Tuon lääkeryhmän lääkkeet laittavat myös suolatasapainon joskus ihan sekaisin. Aiheuttavat esim. natriumpitoisuuden alenemaa. Katso tietoja hakusanalla "hyponatremia", tuntuuko oireet tutulta? Kun elektrolyyttitasapaino menee oikein pahasti sekaisin, tulee järkkyä voimattomuutta, ei jaksaisi jalkoja liikuttaa, sydän hakkaa tiheään tai jättää lyöntejä väliin ja tulee vuorotellen hiki ja vilu. Joten ota ihmeessä yhteyttä joko psykiatriisi tai terveyskeskuslääkäriin.
Koin nyt ilmeisesti elämäni ensimäisen vaikean paniikkikohtauksen - so just sit down and be cool.
Luin vähän paniikkikohtauksesta nyt päivystys reissun jälkeen - päädyin tähän ratkaisuun koska ajauduin "onnettomaan väärintulkintaan" josta en löytänyt muuta reittiä pois. Itselläni vaikuttaisi olevan paniikin lähteenä harha, painava lievästi kivun kaltainen tuntemus vasemman rinnan/kyljen kohdalla. Itse kohtaus laukesi kaiketi tiedostamattomana jälkireaktiona verikokeiden (jännitin vähän piikittämistä) ja sen jälkeinen käynti koulun tiloissa, jossa ilmoittauduin poissa olevaksi. En ollut käynyt kyseisessä rakennuksessa koko vuonna kertaakaan, ja nyt esiin nousi lievästi ahdistava ennen tuttu ympäristö.
Outoa tosin on että paniikkikohtauksen oireet ilmenevät/pahenevat fyysisen rasituksen aikana.
Valitettavasti psykiatrit eivät usemmiten ole lääkärin väärtejä mitä tulee auttamiseen.
http://yle.fi/uutiset/laakareilla_paljon_sidonnaisuuksia_laakefirmoihin/6814739
Lue nämä:
http://yle.fi/uutiset/laakareilla_paljon_sidonnaisuuksia_laakefirmoihin/6814739
http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2013/09/05/reuma-puska-ja-tuska/?ref=es
http://ollisintegrallife.com/2013/09/03/mihin-suuntaan-terveydenhoitomme-on-menossa/
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Hae kardiologille, älä psykiatrille äläkä arvauskeskukseen. Vain kardiologi osaa sydäntaudit riittävän hyvin. Esim. Euran arvauskeskusken ylilääkäri Hämäläisen päätavoitteena on saada asiakas hengiltä mahdollisimman pian, kuten anopilleni kävikin. Samoin hän on tehnyt tahallaan neurologian lääkitysvirheitä langolleni. Tosiaan kardiologi on ainoa lääkäri, joka osaa sydänlääkityksen luotettavasti.
Täytyy kyllä todeta että lääkäri arvioi hieman väärin tämän paniikkikohtaukseen määrämänsä lääkeen annostuksen... Herran jöses max 60mg propralia... kehtaan ottaa lähinnä nyt 10mg aamulla ja illalla että pysyn rentona. Diapamit käytännössä vaihtuivat siis tähän lääkkeeseen.
Paniikkihäiriöni taitaa olla varsin vaikeaa sorttia muuten. :( Syön/söin jo SSRI lääkkeitä ja bentsoja ja siitä huolimatta sain paniikkikohtauksen.
Paineen tuntu rintalastan yläpuolella on aika lailla jatkuva, tosin aamulla ylös noustua on n. tunti helepotusta ja sitten tunne palaa.
Toivon nyt että pysyn pirteänä tästä ahdistuksesta huolimatta, kun on viel' elämä edessä!
Älä nyt kerää lämpöä vaikka jankkaan, mutta mulla oli paniikkikohtauksiksi diagnosoituja kohtauksia, jotka oikeasti olivatkin peräisin elektrolyyttitasapainon häiriöstä. Kaliumvaje aiheuttaa sitä, että tuntuu että henki salpaantuu ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Jouduin ambulanssilla ensiapuun jossa mitattiin verestä suolat ja pääsin tiputukseen oitis.
Terveyskeskuslääkäri voi antaa lähetteen verikokeisiin, jossa tämä saadaan selville. Tilanne hoituu laakista tiputuksessa. Tuo sun 60 mg:n Propral-annokses olikin ihan tajuton, ihme että pystyit mihinkään liikkumiseen.
Jos Propralin vaikutuksen alaisena koittaa päästä rivakasti mäkeä ylös, tulee armoton hiki ja paha olo, kun sydän ei pysty lyömään niin tiheästi kun fyysisessä rasituksessa pitäisi. Tulee ihan pakokauhuinen olo ellei tuota pointtia tiedä. Sulla on kyllä ihan sairaasti eri lääkkeitä, että tuolla aiemmin ehdotettu sydäntautilääkärin tai ainakin tk-lääkärin luona käynti vois olla enemmän kuin hyväksi. Sun psykiatrillas ei näytä olevan todellista kiinnostusta sun kuntoon saamiseksesi.
Itselläni oli Ketipinorin ja Cipralexin käytön aloittamisen jälkeen sydämen QT- ja PQ ajassa pidentymiä. Aiemmin olen hoksannut mm.rytmihäiriöitä ja niiden takia menin ekg:seen, missä todennettiin pidentymät. Podin myös outoa hengenahdistusta aika ajoittain ennen lääkkeen aloitusta. Pahassa stressissä, sairaudentunteessa on joskus kävellessäni saattanut sydän alkaa hakata tuhatta ja sataa. Tämän jälkeen kävin mm. rasitustestissä ja sydän ultrattiin ja mitään vikaa ei varsinaisesti löytynyt. Oireiluni oli kuulemma stressiä, tätä kuulin jatkuvasti kun kävin lääkärissä.. Ketipinor itseasiassa määrättiin tähän, koska podin sairaudentunnetta, mikä diagnosoitiin ahdistukseksi, johon ajateltiin ketipinorin auttavan jotta saan mm. unta.
Mielestäni on vain vähän epäilyttävää, että tällaisia pidentymiä löytyi lääkkeiden aloituksen jälkeen ja mitä itse olen pakkausselosteesta lukenut, voi syypäänä olla lääkkeetkin.... Siellä lukee että "QT-ajan pidentymää voi tulla" Vaan psykiatrin mielestä "turvallisia lääkkeitä" ja kun kerran 25-vuotias ihminenkin niin ei kai nyt mitään sydänoireita ole. E-pillerit lopetin suosiolla jo koska en halua kaikkia lääkkeitä vetää, kun trombosyyttiarvotkin koholla ja aurallista migreeniä, eli kiitos ei. Ehkä joskus, jos lopetan nyk. lääkkeet. Nyt ketipinorit olen lopettanut ja cipralex lopetuslistalla. Lisänä SSRI-lääkkeen käytön aikana minulla on ollut lisänä mm. silmänpaineet koholla, minkä takia joudun käymään kontrolleissa. Tästäkin mainitaan toki jotain selosteessa.