Välillä tuntuu todella rankalta kun avomieheni tekee reissuhommia. On siis Ma-to pois.Yleensä tulee torstai illalla myöhemmin kotiin.Sen lisäksi on vielä luonteeltaan hyvin menevä eikä viihdy vkloppuisinkaan paljon kotona.Aina on tekemässä jotain, ei osaa rauhoittua.Reissuhommien lisäksi on vielä autoharrastus joka vie aikaa välillä reissuhommien lisäksi myös vkloppuisin.Hänen mielestään on ihan ok että kahdenkeskinen aika jää sunnuntaille.Joskus ei ole sunnuntaistakaan kuin pieni osa, jos on tarpeeksi tekemistä...=( olisi kiva myös että joskus keksisi meille kahdelle jotain, osoittaisi että on ajatellut mua ja halunnu järjestää meille kahdelle aikaa mut sellasta ei oo viä tapahtunu.ollaan seurusteltu 8 kuukautta, koko aika ollu tälläistä...
Liian vähän yhteistä aikaa :(
dianah
123199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mieti haluatko elää monta vuotta tuollaista elämää sätkyukon kanssa? Teidän pitää miettiä nyt arvojärjestys ja päättää, että mikä on tärkeää sinulle ja miehelles.
Teidän nuori suhteennehan on vielä ensihuuman pyörteissä, odotas kun se huuma loppuu, niin arki alkaa, mahdatkohan sit enää häntä nähdäkkään, kunhan pyykit peset, tokkopa hän kotona ees kerkii syödäkkään.
Aito tulevaisuudenkuva, suosittelisin uutta miestä, tuo nykyinen ei laita asioita tärkeysjärjestykseen
Juu ei kyllä kuulosta hyvälle. Niinkuin tuossa mainittiinkin jo, ei tuo kyllä tuosta ainakaan parempaan suuntaan muutu. Kannattaa miettiä onko tuo se mitä haluat tulevaisuudeltasi. Jos teille joskus lapsia siunaantuu, millainen isä hänestä tulisi? Voithan sinä miehesi kanssa keskustella asiasta ja saattaa vähäksi aikaa jättää muita asioita tekemättä, mutta en usko hänen sitä pysyvästi tekevän. Kuitenkin jos olette avoliittoon asti päässeet on teidän suhteessa jotain hyvääkin, puntaroi mikä vaakakupissa painaa eniten.
TSEMPPIÄ :))
Hänen pitäisi löytää paikka muualta kuin reissuhommista, jos tuo ma-to on vakio nyt. Miksi hän ei luo koti- ja pihapiiriin mitään tekemistä? Ja mene kanssasi vkloppuna. Miksi jättää sinut yksin? Tai olisi kotona tekemässä välillä. Autoharrastukseen on omat ajat ja autotallissakin voi rassailla - jos pihaan laittaa ison tallin ilmanvaihto. Mitä hän tekee yhdessä kanssasi ja mitä yhteistä teillä on? Ei kai pelkkää seksiä sunnuntaina. Minkälaisen ajanvieton hän kokee suhteeksi? Ja panostukseksi parisuhteeseen omalta osalta. Pariterapiaan?
Tuo aika ei riitä, että sitä voi kutsua parisuhteeksi lainkaan. Kuten joku mainitsi arvojärjestys on päin metsää miehellä... Homma ei toimi noin yhtään. Et ole mikään itsestäänselvyys kenellekään. On miehiä joilla ei tunnu aikaa riittävän, läheisyyttä välttävät ja puhetta... Jollekin toiselle naiselle löytyy heti. Melko erikoista. Onko hän rakastunt kun välttelee yhteistä oloanne? Kiinnostaako häntä. En tiedä onko artikkeleista apua. Työn vastapainoksi tarvitsee omaa aikaa paljon, mutta onko sitä toisellekin.
http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/parisuhde/onko-kumppanisi-salaa-tyytymätön
Välttelystä myös ja poissaolosta:
http://m.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288584652764.html
http://www.avatv.fi/rakkausjaseksi/artikkeli.shtml/parisuhde-hiipumassa-tunnista-varoitusmerkit/2011/12/1441881
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288590552162.html
"5. Hän haluaa vain seksiä. Hänellä ei ole aikaa lähteä kanssasi konserttiin, teatteriin tai ystäväsi illanistujaisiin. Tapaamiset hoidetaan hänen ehdoillaan ja valtaosa yhdessä vietetystä ajasta on seksiä..."
Googlaa: kumppanin välttely, mies välttelee, miehellä ei ole aikaa, matkatyö jne.
Eipä oikein hyvältä kuulosta. Suhteenne on kuitenkin noinkin tuore. Luulisi silloin toisenkin haluavan viettää mahdollisimman paljon aikaa kanssasi. Ette oikeastaan ehdi kunnolla edes tutustua toisiinne, koska mies on matkatöissä ja vapaa-ajat mieluimmin muualla kuin kanssasi.
Luulenpa, ettei sinun kannata enää enempää panostaa tuollaiseen suhteeseen, jos toinen ei tee mitään sen eteen. Miehesi kuulostaa keskenkasvuiselta ja itsekkäältä tyypiltä. Taidat olla vain hätävara.
Ei tuo ole mikään suhde. Turha seurustella jos ei nää kuin pari tuntia viikossa.
Itse asiassa meillä on hellyyttä paljon ja romantiikkaa.Näen hänestä että hän rakastaa.On sanonut että mä tunnun seltä oikealta niin kuin hänkin minulle,kukaan mies ei ole kolahtanut samalla tavalla.Meillä on paljon läheisyyttä, kun on reissussa soitellaan paljon ja aina laitetaan romanttinen hyvänyönviesti sydämien kera :) hän kyllä panostaa minuun, on paljon hellyyttä ja keskustellaan paljon,hän ei ole etäinen.Näen että hän on onnellinen.Kyse on vain hänen luonteesta, ei ole koti-ihminen ja minä taas olen.Mun mielestä olisi ihana viettää kahdenkeskeistä aikaa enemmän kotona, hän taas tykkää mennä paljon ja tehdä mutta ottaisi mua mukaan kyllä,siitä ei ole kyse.Kyse on siis vain luonne-eroista,en jaksa aina kulkea niin paljon vaan viihdyn enemmän kotona.Toki kuljenkin hänen mukanaan, mutta en aina jaksa.Mutta lähinnä tarkoitin kahdenkeskeistä aikaa,sitä haluaisin enemmän mutta nyt on vain ollu kuukauden verran vähän kiireempää mutta kyllä hänelläkin toi autoharrastus taas hetkeksi jää (ei ole siis kokoaikaista) vaan ajoittaista, riippuen koska on autonäyttely tulossa, silloin hän laittaa tietysti autoa.on kyllä sanonut että katselee työtä jossa ei tarvitsisi reissata, nyt on vain huono aika..ei meinaa löytää.Ja me asutaan rivitalossa, ei täällä ole sillälailla tekemistä.mutta ollaan nyt saatu juteltua, ensvkloppuna vietetään yhdessä kahdenkeskeistä aikaa ja keskitytään toisiimme.Tämän vklopun jälkeen autoharrastelu jää taas hetkeksi taka-alalle kun on näyttely takana.kyllä me varmasti saadaan tämä toimimaan, vaikka hän onkin menevämpi ja minä enemmän koti kissa, rakkautta meillä kuitenkin riittää ja paljon.=)
ei taida oikeasti hänellä olla aikaa parisuhteelle
mutta sähän olet tiennyt minkälaisen tyypin kanssa alat seurustelemaan, joten olet tilanteen hyväksynyt kun suhteeseen olet alkanut joten miksi valittaa nyt omasta päätöksestäsi?
Kai sitä ajoittain tulee väsymistä tilanteeseen, kun ei näe paljon,ja silloin saatan valittaa asiasta..En kuitenkaan usein.Päätöksen toki olen tehnyt että tämän miehen kanssa haluan olla ja elää.Mutta eihän mikään parisuhde täydellinen ole, välillä tulee hetkiä jolloin ärsyttää toinen ja tulee riitaa.Mutta parisuhteen eteen täytyy tehdä töitä, kun on kerran päättänyt että toisen kanssa haluaa olla niin se pitää vaikka välillä riideltäiskin.Parisuhde ja avioliitto on kuitenkin tahtoasia.Ja kuinka ihanaa on tuntea aina uudelleen rakastua omaan kumppaniin kun riitatilanne on selvitetty.Kuitekin tuntuu että meillä vain rakkaus lisääntyy koko ajan.
Mihinkähän sinä olet rakastunut?
Kerrot että olet "suhteessa" mieheen jota näet ja jonka kanssa vietät aikaa vajaat 4 sunnuntaita kuukaudessa.
Taidat olla rakastunut ideaan olla rakastunut. Eihän noin vähässä ajassa opi tuntemaan ketään! Saati sitten rakastumaan. Tuo mies(enemmänkin sinä tuolle miehelle) on vain nippa nappa hyvän päivän tuttu!
Sinäänsä tuossa ei ole mitään pahaa, mutta jos haaveilet yhteisestä ajasta ja kotielämästä hänen kanssaan, hän ei ole siihen valmis vielä monen moneen vuoteen. Joten tulut saamaan tyytyä yksinäisiin iltoihin, lomiin, viikonloppuihin vielä monta vuotta.
Mutta tämänhän sinä jo tiedätkin.
Ei tule miehesi muuttumaan. Minun ex oli samanlainen. Teki hulluna töitä ja vapaa-ajallaan oli omia menoja ja juttuja. Ei ollut aikaa perheelleen. 20 vuotta oltiin yhdessä ja nyt vuosi erosta. Sama meno jatkuu. Tekee omia juttuja uuden tyttöystävänsä kanssa, eikä ole aikaa lapsilleen. Mieti ihan kunnolla tuota suhdettasi. Jos toinen ei ole kotona viihtyvää sorttia, niin onko hän sitä vuosien päästäkään? Vaikka hetkellisesti rauhoittuisikin, niin palaako entiseen? Helpompi lähteä eriteille nyt, kun ei vielä ole paljon yhteistä taivalta.
Samaa mieltä kahden edellisen kanssa, että mietippä nyt tarkkaan, kuinka paljon jo itsekkin tilanteesta ja miehestä tiedät. Hän tuskin tulee muuttumaan ihan naps vain yhden kaksin vietetyn viikonlopun aikana ja ala kanssasi kotikissaksi, valitettavasti.
Sinulla on likipitäen kolme vaihtoehtoa, joko etsiä sisältäsi se menevä ja paikasta toiseen tempova "adhd"pupu, jättäytyä kotikissaksi odottelemaan loppuelämäksesi rauhallisempaa aikaa tai loikata tiikerin tyylillä etsimään jotain muuta elämääsi. Valinta on sinun, ei miehesi, ei meidän!