Ajauduin avomieheni kanssa riitaan viikonloppuna, jonka tiimellyksessä avomieheni töni minua. Kerroi riidasta äidilleni, jonka kanssa olen läheisissä väleissä ollut koko ikäni ja jolle muutenkin aina ensimmäisenä kerron mieltä askarruttavista asioista (avokin ohella).
Äitini oli pettynyt avomieheni käytökseen kun oli tuuppimaan minua lähtenyt ja vihainen siittä. Pidin muutaman päivän matalaa profiilia selvitellen välejäni avomiehen kanssa enkä pitänyt yhteyttä äitiini, tai ylipäätään muihin ihmisin.
Tänää piipahdin äitini luona, joka sitten "saarnasi" avomieheni käytöksestä minua kohtaan ja sitten tuli maininneeksi, ihan sivumennen, että oli mennyt kertomaan myös muutamalle muulle sukulaisellemme minun ja avomiehen riidasta ja siittä, että avomies oli myös töninyt minua riidan aikana.
Loukkaannuin siittä, että äiti oli oman nokkinensa mennyt puhumaan asioistani näille sukulaisille, koska nämä sukulaiset eivät ole minulle edes kovin läheisiä tai sellaisia, joille kertoilisin henkilökohtaisempia asioitani.
Ilmaisin äidille olevani hieman loukkaantunut ja sanoin että olisin itse halunnut päättää kenelle kaikille kerron asiasta vai kerronko lainkaan, ja itse olla se, joka saisi sitten kertoa asian.
Äitini taas ei ymmärtänyt minun kantaani, suuttui ja itkeskeli, että häpeänkö mieskaveriani, ihmistä jonka kanssa elän ja siksi en halua sukulaisteni tietävän tapauksesta ja että häntä loukkaa se, että minä syyttelen häntä ja itse aiemmin "itku kurkussa" avauduin hänelle minun ja mieheni riidasta ja nyt on pokkaa tulla syyttelemään häntä.
Tässä kohtaa äitini mieskaveri puuttui tilanteeseen kun kuuli kiivaan keskustelumme ja äidin itkevän. Äidin mies ilmoitti, että hänen mielestään äitini toimissa ei ollut mitään väärää ja on hänestäkin röyhkeää että tulen äitiä syyttelemään ja pahoittamaan hänen mielensä syyttä suotta.
Sitten tilanne meni siihen että äidin mies tuli lipsauttaneeksi erään asian. Äitini ajautui vuosi sitten riitaan veljensä kanssa koska äidin veli oli haukkunut äitiä selän takana vuosien ajan. Olin itse saanut vihiä tuon äidin veljen paskapuheista, jotka kohdistuivat äidin ohella minuunkin, ja ottanut omatoimsiesti yhteyden veljeen ja sanonut että tiedän miten hän puhuu paskaa minusta ja äidistäni ja ilmoitin että lopettaisi paskanjauhamiset. Tämä johti myös siihen, että äidille ja veljelle tuli riita ja he eivät ole olleet tekemisissä.
Äidin mies tosiaan meni lipsauttamaan sitten, että äiti syyttää minua tavallaan siittä, että aikoinaan hänen ja hänen veljensä välit katkesivat (koska menin kovistelemaan äidin veljeä pahoista puheista joita tämä oli minusta _ja äidistä_ puhunut vuosia).
Järkytyin kuulemastani, koska äiti ei ole koskaan ilmaissut olevansa sitä mieltä eikä minulla ollut aavistustakaan että ajatellaan että asia olisi minun syyni. Äitini itki ja huusi miehelleen että älä kerro enempää ja ei halua että asia nostetaan esiin. Ilmoitin lähteväni pois ja äitin pyysi että keskustellaan. Totesin että keskustelut on keskusteltu, ja minä lähden ja minun puoelstani voin jatkaa elämää ilman äitiä.
Myöhemmin äiti laitteli viestiä perään, että olisin jäänyt vielä kuuntelemaan sanottavan loppuun että käsitin väärin jotain. Totesin että eipä siinä voinut väärin käsittää ja ei ole velvollisuutta kuunnella sellaista puhetta.
Haluaisin mielipiteitä. Olen kyllä aika kiivas suuttumaan, jos suuttumsien aihetta on. Siksi kiinnostaisikin tietää, että suuutuinko teistä aiheetta? Toki loukkasi että äitini oli mennyt sukulaisille puhumaan minun "yksityisasioistani" mutta se yksin ei tosin maailmanloppu ollut (kuten sanoinkin äidilleni silloin että loukkaannuin siittä) mutta se, että yhtäkkiä otettiinkin esiin tuo toinen asia, että äiti on kaikki nämä ajat ollut sitä mieltä että minä olen syypää hänen ja veljensä välirikkoon. Jotenkin vaan tuli kauheana järkytyksenä ja myös loukkauksena.
Äitini oli pettynyt avomieheni käytökseen kun oli tuuppimaan minua lähtenyt ja vihainen siittä. Pidin muutaman päivän matalaa profiilia selvitellen välejäni avomiehen kanssa enkä pitänyt yhteyttä äitiini, tai ylipäätään muihin ihmisin.
Tänää piipahdin äitini luona, joka sitten "saarnasi" avomieheni käytöksestä minua kohtaan ja sitten tuli maininneeksi, ihan sivumennen, että oli mennyt kertomaan myös muutamalle muulle sukulaisellemme minun ja avomiehen riidasta ja siittä, että avomies oli myös töninyt minua riidan aikana.
Loukkaannuin siittä, että äiti oli oman nokkinensa mennyt puhumaan asioistani näille sukulaisille, koska nämä sukulaiset eivät ole minulle edes kovin läheisiä tai sellaisia, joille kertoilisin henkilökohtaisempia asioitani.
Ilmaisin äidille olevani hieman loukkaantunut ja sanoin että olisin itse halunnut päättää kenelle kaikille kerron asiasta vai kerronko lainkaan, ja itse olla se, joka saisi sitten kertoa asian.
Äitini taas ei ymmärtänyt minun kantaani, suuttui ja itkeskeli, että häpeänkö mieskaveriani, ihmistä jonka kanssa elän ja siksi en halua sukulaisteni tietävän tapauksesta ja että häntä loukkaa se, että minä syyttelen häntä ja itse aiemmin "itku kurkussa" avauduin hänelle minun ja mieheni riidasta ja nyt on pokkaa tulla syyttelemään häntä.
Tässä kohtaa äitini mieskaveri puuttui tilanteeseen kun kuuli kiivaan keskustelumme ja äidin itkevän. Äidin mies ilmoitti, että hänen mielestään äitini toimissa ei ollut mitään väärää ja on hänestäkin röyhkeää että tulen äitiä syyttelemään ja pahoittamaan hänen mielensä syyttä suotta.
Sitten tilanne meni siihen että äidin mies tuli lipsauttaneeksi erään asian. Äitini ajautui vuosi sitten riitaan veljensä kanssa koska äidin veli oli haukkunut äitiä selän takana vuosien ajan. Olin itse saanut vihiä tuon äidin veljen paskapuheista, jotka kohdistuivat äidin ohella minuunkin, ja ottanut omatoimsiesti yhteyden veljeen ja sanonut että tiedän miten hän puhuu paskaa minusta ja äidistäni ja ilmoitin että lopettaisi paskanjauhamiset. Tämä johti myös siihen, että äidille ja veljelle tuli riita ja he eivät ole olleet tekemisissä.
Äidin mies tosiaan meni lipsauttamaan sitten, että äiti syyttää minua tavallaan siittä, että aikoinaan hänen ja hänen veljensä välit katkesivat (koska menin kovistelemaan äidin veljeä pahoista puheista joita tämä oli minusta _ja äidistä_ puhunut vuosia).
Järkytyin kuulemastani, koska äiti ei ole koskaan ilmaissut olevansa sitä mieltä eikä minulla ollut aavistustakaan että ajatellaan että asia olisi minun syyni. Äitini itki ja huusi miehelleen että älä kerro enempää ja ei halua että asia nostetaan esiin. Ilmoitin lähteväni pois ja äitin pyysi että keskustellaan. Totesin että keskustelut on keskusteltu, ja minä lähden ja minun puoelstani voin jatkaa elämää ilman äitiä.
Myöhemmin äiti laitteli viestiä perään, että olisin jäänyt vielä kuuntelemaan sanottavan loppuun että käsitin väärin jotain. Totesin että eipä siinä voinut väärin käsittää ja ei ole velvollisuutta kuunnella sellaista puhetta.
Haluaisin mielipiteitä. Olen kyllä aika kiivas suuttumaan, jos suuttumsien aihetta on. Siksi kiinnostaisikin tietää, että suuutuinko teistä aiheetta? Toki loukkasi että äitini oli mennyt sukulaisille puhumaan minun "yksityisasioistani" mutta se yksin ei tosin maailmanloppu ollut (kuten sanoinkin äidilleni silloin että loukkaannuin siittä) mutta se, että yhtäkkiä otettiinkin esiin tuo toinen asia, että äiti on kaikki nämä ajat ollut sitä mieltä että minä olen syypää hänen ja veljensä välirikkoon. Jotenkin vaan tuli kauheana järkytyksenä ja myös loukkauksena.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Minua taas järkyttää miten tyynesti sivuutat sen faktan, että sun avomies riitatilanteessa TÖNI kun ei ilmeisesti sanallisesti pystynyt asiaa selvittämään. Tuosta pitäisi keskustella tai joku kerta miehes tönii vielä pahemmin ja sitten onkin vekki otsassa...
Ei kannata äidistään tuollasen asian takia pistää välejä poikki (äitisi oli ymmärrettävästi huolissaan). Sanoit, että teillä läheiset välit joten pidä ne sellaisena ja anna asian olla. Entäs sitten kun äitiä ei enää vuosien päästä ole ja jos välit mennyt tällaisen asian takia -> tulet katumaan.
ei se naisten käyttämä henkinenkään väkivalta suotavaa ole
En kiistä eteikö henkinen väkivalta ole väärin puolin ja toisin, mutta missä tässä keskustelussa on puhuttu aloittajan kokeneen henkistä väkivaltaa avomiehensä puolelta? On ihan eri asia se, mitä aloittajan äidin veli on tehnyt, jos se on henkistä väkivaltaa niin se on kylkö miehen käyttämää...
pointti on katsos siinä, että emme tiedä! tiedämme vain TOISEN NÄKÖKANNAN ja naiset yleensä vähättelevät omaa osaansa tapahtumiin
Ja sinä et kestä kritiikkiä vaikka mikä olisi, mutta täytyy myöntää, että en haluaisi olla sellaisen henkilön puoliso, joka lyö tai käyttää henkistä väkivaltaa, jonka toimenkuvaan kuuluu oletus, että toinen on itse aiheuttanut tai oikeuttanut toisen fyysisen tai henkisen väkivallan.
Itse olen sitä mieltä, että aina se on viisaampi joka poistuu ensin tai lopettaa ennen, kun on edes tapahtunut jotain peruuttamatonta. Tapansa jokaisella...
sinä et kestä sitä, että ei naisilla ole mitään erivapauksia miehiin nähden
Kestän kyllä sen, mutta missä tässä aloituksessa sanotaan, että nainen teki jotain erkoista. Sinä oletat sen olevan niin....
Naisissa ja miehissä on yhtä paljon väkivaltaisia ja onhan sekin ihan tosi, että naisen väkivallasta vaietaan ja aika usein perhevälivallasta. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan suurempia ongelmia se täytyy myöntää.
Ihmiset voi riidellä myös siten, ettei käydä toiseen käsiksi, ihan tiedoksi sinulle.
Itse osaan riidellä siten, ettei ole tarvinut vielä käyttää nyrkkejä ja jos toiselta loppuu sanat ja aletaan käyttää nyrkkejä niin silloin ollaan vakavasti väärällä tiellä.
Ääntä maailmaan mahtuu.
Ja ei se ääni vaurioita, vaan ne sanat ja lyönti. Tietenkin aina parempi jos voisi keskustella asioista asiallisesti ja ilman suurta ääntä.
Yleensä siinä kohtaa minä poistun paikaikalta jäähylle, kun alkaa tehdä mieli löydä ja sitten, kun olen hiukan rauhoittunut alan keskustelemaan asaiasta asiallisesti.
" Ihmiset voi riidellä myös siten, ettei käydä toiseen käsiksi, ihan tiedoksi sinulle. "
mun suhteissa kun on riidelty ilman, että on kumpikaan edes sitä ääntä korottanut. se kun ei mitään auta
" Itse osaan riidellä siten, ettei ole tarvinut vielä käyttää nyrkkejä ja jos toiselta loppuu sanat ja aletaan käyttää nyrkkejä niin silloin ollaan vakavasti väärällä tiellä. "
jo silloin ollaan väärällä tiellä jos aletaan toiselle huutamaan tai haukkumaan
"Tietenkin aina parempi jos voisi keskustella asioista asiallisesti ja ilman suurta ääntä."
se on se ainut vaihtoehto jos jotain haluaa tuoda ilmi tai muuttaa
Minä epäilen sitä, ettet mika koskaan ole huutanut jollekin????
No, tiedän senkin totuuden, että itsekseen on turha huutaa...
Olet ilmeisesti vielä joko niin nuori tai sinisilmäinen, ettet nyt oikein käsitä tilannetta. Miehesi toimi väärin, eikä tekoaan missään tapauksessa kuulukaan peitellä!
et voi tietää millälailla aloittaja räksytti miehelle
Vaikka olisi räksyttänyt millä tavalla niin se ei oikeuta tönimistä. Jos mies ei kestä räksytystä niin hän lähtee pois paikalta ja tarvittaessa koko suhteesta. Töniminen ei milloinkaan, missään tilanteessa ole oikeutettua.
ei ole toisen henkinenkään alistaminen
Sulla ilmeisesi on varmaa tietoa aloittajan harjoittamasta henkisestä väkivallasta?
Ai, ei ole? No, älä sitten kommentoi asiaa niinkuin se olisi varmistettu tosiasia.
älä säkään kommentoi kun et tiedä kuin toisen osapuolen näkökannan asiaan ;)
Mä kommentoinkin vain sulle. Ja tolla sun periaatteella tätä koko palstaa ei olis olemassa, kun ei täällä ole koskaan muuta kuin toisen osapuolen näkökanta.
Sun tapa kommentoida on vaan aivan ylettömän ärsyttävä, kun tunnut luulevan, että sulla on tiedossasi absoluuttinen totuus. Ihan vaan tiedoksi; sellaista ei ole olemassakaan.
turha se on olettaa, että vaikka aloittaja on nainen - hän muka osaisi käyttäytyä aina oikein ;)
No ei ihmisen henkilökohtaisia asioita tarvitse koko suvulle lörpöttää. Pariskunnat selvittää itse omat asiansa, äiti voi kuunnella ja tukea muttei juoruilla. Kyllä minäkin suivaantuisin moisesta. En voi sietää juoruakkoja.
Miehesi on väkivaltainen ja sä itket kun äiti kertoo siitä muille. Sun äiti pitääkin kertoa siitä muille tai vaikka koko maailmalle koska on huolissaan susta. Väkivaltaa esiintyy paljon suhteissa muutenkin joten olisit nyt vaan iloinen että joku välittää.
voi nainenkin olla henkisen väkivallan käyttäjä. turhaan miestä syyllistät taas kerran
Kaikenlaisia ihmisiä on, mutta itse oon ainakin varautunut siihen että kaiken mitä sukulaisille kertoo se menee eteenpäin, kertovat toisilleen jos ei muuta.
Jos he kertovat en jaksa suuttua, koska suuttuminen johtaa vain siihen että he kertovat edelleen kaiken, mutta koittavat tehdä sen naurettavasti seläntakana.
Voithan sä suuttua sun vanhalle äitilles loppuiäksi, mutten tajua mitä se hyödyttää. Onhan muitakin keinoja opettaa ihmistä miten sua kohdellaan, kuin välien katkaisu samantien ja hermostuminen.
Älä enää kerro sellaisia asioita mitkä ei päivänvaloa kesta.
Toisaalta mieti että jos rupeat salailemaan mitä parisuhteessanne tapahtuu negatiivista, niin sitä enemmän sitäkin tulee tapahtumaan teidän molempie osalta.
Koko suvun häpeä voi olla hyvin tehokas lääke alkavaan perheväkivaltaan teidän välillä, johtui se sitten sinusta tai miehestä kummin vaan eli lyötkö sinä miestä vai toisinpäin. En nyt ala tuon perusteella tekemään oletuksia siitä kuinka vaarassa olet miehesi käytöksen osalta, näköjään uskallat avoimesti kuitenkin puhua eli mies ei sinua ole lytännyt.
Mutta kannattaa miettiä jos tilanteet menee vakavaksi, että kerro ne asiat terapeutille tai jossain kilinikalla, äläkä rasita äitiäsi jos tiedät ettei hän asioita kovin hyvin käsitä, ja painaakin ne mieleensä kertoakseen vain eteenpäin.
Millaisia neuvoja sinä häneltä edes saat, jos hänkään ei ole väleissä edes poikaansa niin mitä hän ihmissuhteista sitten tietää enemmän kuin muut?
Ala tietämään itse asiasi, ja valikoi sitä mukaa mitä kerrot muille.
korjaus, veljensä kanssa väleissä. Eli äidin veli eikä sun veli..ok. Mutta itse asia ei siitä muutu, olipa poika tai veli, :)
Miksi töni? Mitä sinä teit ennen sitä? Ehkä kohtuu relevantti kysymys...
Kannaattaa muista vanha viidakon sanonta "Veri valuu aina vettä hitaammin"... eh... prkl, miten se nyt meni... "Veri on... äh, olkoon.
niinpä!
onko kyseessä nainen, jonka maailmankuva on sellainen, että hän saa itse tehdä MITÄ HYVÄNSÄ, mutta jos häntä hipaiseekaan niin on helvetti irti
Taidatte olla draamaprinsessoja koko perhe.
Äitisi kuulostaa vähän selkärangattomalta. Ei tietenkään toisten yksityisasioita mennä muille huutelemaan ja pitäisi osata ottaa vastuu jos niin tekee. Mistä sitä tietää millaista legendaa ne asiasta kuulleet sukulaiset vuorostaan laittaa liikkeelle? Ihan hyvin voit sanoa äidille, että luottamus on järkkynyt noiden asioiden takia.
Mahtavia kommentteja täällä taas yllättäen lifemockerilta. Ei ole naisen syy jos mies käy tönimään, ihan sama kuinka paljon päätä aukoo niin kenellekään ei ole oikeutta rikkoa toisen fyysistä koskemattomuutta. Päätään voi aukoa takaisn tai sitten lähteä tilanteesta pois. Olet ilmeisesti sitä mieltä että jos nainen on paha suustaan voi tätä vähän tirpaista jotta oppii olemaan sanomatta.
voi hyvinkin ollakkin jos nainen on miestä tahallaan ärsyttänyt!
Ei se siltin tarkoita et tönimään tarvii alkaa.
ei, mutta turha valittaa asiasta jos itse on ärsyttänyt. "sitä saa mitä tilaa"
Eli aina jos nainen uskaltaa sanoa miehelle vastaan niin turpaan vaan ihan oikeutetusti? Koska sitä saa mitä tilaa? Voi jeesus mitä paskaa...
turha itkeä jos että nokka vuotaa jos on ensin kerjännyt verta nenästään. ei se ole milläänlailla fiksua
kyse ei ole siitä sanooko vastaan, vaan siitä, mitä itse on tehnyt ennen sitä, mitä on tapahtunut ;)
No mutta jos se, että sanoo vastaan ärsyttää miestä. Tai ei ole laittanut ruokaa ja se ärsyttää miestä. Tai ruoka on pahaa ja se ärsyttää miestä. Tai ei ole puhtaita paitoja kaapissa ja se ärsyttää miestä jne. Niin turpaan vaan kun miestä kerran ärsyttää ??? Koska sitä saa mitä tilaa? Voi jeesus mitä paskaa sä suollat....
Voi jeesus mitä paskaa SÄ suollat: jos nainen käyttää henkistä väkivaltaa riitatilanteissa siihen pisteeseen että mies pimahtaa ja tapahtuu jotain fyysistäkin puolta niin kyllä tässä se nainen on ehkä jopa suurempi syyllinen kuin mies, sillä jos nainen olisi osannut käyttäytyä koko tilanne ei olisi tuohon kärjistynyt! opettele lukemaan
mutta ei... mies on aina syyllinen teki nainen mitä hyvänsä...hohhoijaa
Vain lapsi tai kehityksessään vajaaksi jäänyt voi vedota provosointiin. Kypsä aikuinen ei provosoidu, vaikka provosoitaisiin.
kypsä aikuinen ei myöskään käyttäydy suhteessa aggressiivisesti (edes sanallisesti) toista kohtaan
Väkivaltaan syyllinen on aina se, joka siihen ryhtyy. Kukaan muu ei ole siihen syypää. Jos mies lyö, hän on syyllinen lyömiseen.
jos nainen ärsyttää miehen siihen pisteeseen, että mies pimahtaa ja lyö on nainen aivan yhtä syyllinen
Lain edessä kukaan muu ei ole syypää kuin väkivaltainen henkilö itse. Laki koskee myös sinua.
laki ja moraali/järkevä käytös eivät aina sovikkaan yhteen
Mutta mihin se raja vedetään? Sun mielestä mies saa lyödä naista kun nainen "käyttää henkistä väkivaltaa". Mutta kuka päättää mikä aina milloinkin on henkistä väkivaltaa. Jos sanoo miehelle vastaan? Haukkuu sitä k*sipääksi? Huutaa? Käy vieraissa?
Eri miehillä on varmaan eri ärsytyskynnys ja nyt pitäisi sitten etukäteen tietää mikä se on kenelläkin, että voi oikeuttaa lyömisen. Ymmärrätkö, ettei tossa sun logiikassa ole mitään järkeä? Onneksi lakia kirjoittamassa on ollut vähän pidemmälle ajattelevia ihmisiä kuin sinä.
Miksi muuen siltä mieheltä ei vaadita se verran selkärankaa ettei käy käsiksi?
"saa lyödä" on väärä sana. eihän koskaan saa lyödä toista, mutta jos sitä kerjää niin tällöin se on hänen oma mokansa, josta on turha valittaa. eikä heru sitä sympatiaa kyllä tällöin yhtään. huutaminen/haukkuminen on myös väärin
miksi muuten naisilta ei vaadita sen verran selkärankaa ettei käydä huutamaan kun ei osata keskutella?
Halveksin ihmisiä jotka syyttävät lapsiaan tai ystäviään siitä, että mies käyttäytyy naista kohtaan pahasti. Heidän pitäisi syyttää vain miestä. Ei saarnata naiselle. Äitisi on juoruava, älä tukeudu häneen, hän vaikuttaa epäluotettavalta. Syyllistää sinua törkeästi. Onko se ihan henkisetä väkivaltaa.
Töniminen on väkivaltaa, luottamus meni. Miehen voi jättää jos siltä tuntuu. Mies voi jatkaa tönimistä ja se voi muuttua lyömiseksi. Riita on merkki ettei joku toimi. Miten koet itse tilanteen ja tajuaako mies mitä on tehty.
Toivottavasti löydät elämääsi miehen joka ei koske. Ja ystävän joka ei syyllistä. Elämä on toisten arvostamista ja positiivista tukemista. Eikä lähtökohta että ollaan ikäviä toisille.
entä jos nainen on henkisen väkivallan käyttäjä, tajuaako nainen mitä ITSE ON TEHNYT?
Jos mies kokee suhteessa henkistä väkivaltaa, hänen on käveltävä ulos siitä. MIKÄÄN ei oikeuta tönimistä, lyömistä tai muuta fyysistä väkivaltaa.
Laissa on määritelty se, millaisessa tapauksessa ja missä määrin saa käyttää väkivaltaa itsepuolustukseksi, "henkinen väkivalta" ei löydy siitä pykälästä.
Oletko, lifemocker, mies vai hiiri? Mies uskaltaa kävellä ulos, jos häntä kohdellaan väärin, hiiri vikisee aikansa ja sitten alkaa töniä kun ei muutakaan osaa.
mitenköhän olisi, jos aloituksessa osat olisivat toisinpäin: mitä sanoisit jos mies valittaisi että "kun huudan naiselle niin tämä alkaa tönimään" niin sinä kommentoisit "oletko mies vai hiiri, mies osaa pitää naisensa kurissa" tai "oikea mies ei huuda naiselleen"
hohhoijaa, näissä kun aina nainen on oikeassa naisten mielestä mitä tahansa hän keksiikään tehdä
nainen saa käyttäytyä teidän mielestänne ihan miten tätä sattuu huvittamaan ja mies on aina se syyllinen
se siitä tasavertaisuudesta tässä maassa
Vastaisin ja olen vastannut kuten tässäkin tapauksessa: mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.
Äitisi ei ole kertonut sukulaisille yksityisasioita, sillä väkivalta ei ole yksityisasia, vaan yleisen syytteen alainen rikos. Myös töniminen on väkivaltaa.
Mielestäni teit väärin kahdessa asiassa. Ensinnäkin siinä että et suostunut kuuntelemaan äitiäsi loppuun, ja toiseksi siinä, että vähättelet tönimistä.
On väkivaltaa,niin mennään kyllä vahvasti liioittelun puolelle..Kaikki naiset tönii miehiä enempi tai vähempi ja syyttä eikä siitä miehet numeroa tee.
Äidin pitää soittaa poliisille jos asian selvittäminen kiinnostaa, eikä jollekin etäisille sukulaisille. Varmasti todella siistiä kun tönimisestä, vaikkei se asiallista käytöstä olekaan, alkaa liikkua jotain juttua rikkinäinen puhelin -tyyliin.
Eri asia ehkä jos olisi lyöty kirveellä päähän, mutta nyt on kyse tönäisyistä, joihin on varmaan yksi sun toinenkin syyllistynyt elämänsä aikana.
Valitan, mutta näin on. Riippumatta siitä kuka sitä tekee.
No se on toinen juttu, mitä äidin ensisijaisesti olisi pitänyt tehdä. Väkivalta yksityisellä paikalla ei kuitenkaan ole yksityisasia, enää. Onneksi.
Äitis teki kyllä väärin jatkamalla kertomista. Toisaalta tuo miesystävän vanhan asian esille tuonti oli kans tosi alhaista.
Kun olisittekin olleet kahden ja selvittäneet kahden mitä äiti oikein oli tarkoittanut.. ja olikohan sittenkään ihan noin samaa mieltä kuin miten miesystävä on asian ilmaissut.
_Toisaalta ole onnellinen ett sulla on äiti joka huolehtii sun hyvinvoinnista. Meinaan tuo väkivalta alkaa niin pikkuhiljaa ettäsiihen tottuu ja sitten joskus tuleekin se iso lyönti.
Selvitä välisi äitisi kanssa . Saa sitä suuttua mutta ei pidä vihassa elää. Yksi asia on myös että selvittelet ton poikaystäväsi tapaa riidellä. Että sinä et sellaista enää katsele että tönitään . siitä se pahempi meno meinaan alkaa.
Lifemokkeri vetää varmaan muijaansa aina turpaan kun on eri mieltä jostain asiasta. En kyllä ihmettele kun lukee sen kommentteja.
vedän varmasti takaisin jos lyö minua ensin
Eli sinun varassasi ei maailman kehitys ainakaan lepää. No, tiesin sen jo mutta taas yksi todiste :)
Eli sinä vastaat väkivaltaan, väkivallalla. On todella aikuisen käytöstä. Väkivaltaan ei koskaa pitäisi vastata väkivallalla.
itseään saa ja pitää puolustaa
on nimenomaan kehitystä puolustaa itseään
Heikon ja epävarman primaarireaktio ei ole mitään kehitystä. Maat, jotka noudattavat ihailemaasi silmä silmästä -oikeutta ja yhteiskuntajärjestystä (esim. monet islamilaiset valtiot), elävät sekasorrossa ja köyhyydessä.
Vain heikko puolustaa aina ja kaikkialla ensisijaisesti itseään. Vahva luottaa vahvuuteensa niin, että hän uskaltaa tavoitella jotain parempaa kuin kostoa.
Vahva on vastuunkantaja ja maailman rakentaja. Heikko on se, jota pitää vahvojen kannatella. Yhteiskunnassa heikkoja kannatellaan uskoen siihen, että he vahvistuisivat jonain päivänä niin, että kykenisivät myös antamaan jotain takaisin, eivät aina vain ottamaan itselleen.
Kyllä joo itseensä pitää puolustaa....
Minä en ole koskaan vastanut väkivaltaan, väkivallalla vaan poistunut paikalta. Tosin rikosilmoituksen ja kaikki tarvittavat paperit hommaan ja sitten tuonne poliisilaitokselle vaan...
Voin kertoa, että se yksi kova isku, voi ihan tosi aiheuttaa vakavia vammoja toiselle, jos hän kaatuu ja lyö päänsä. Siinä ei sitten auta selittelyt, kun toinen on vammautunut loppuelämänsä, että toi löi....
Oletko ajatellut sitä, että sinulla miehenä voi olla huomattavasti suurempi voima, kun esim. hentosella naisella.
Minä olen erittäin pienikokoinen ja todella hentonen nainen, jolla on neurologinen sairaus, jos minua tullaan lyömään ihan kunnolla lennän kyllä todella lahjakkaasti ja siinä sitä voidaan olla halvaantuneena.
Minulla on kaularangan alueella pahoja ongelmia, eli voisin halvaantua kyseisestä iskusta. Vauriot ovat tulleet siitä, että olen kaatunut jäätiköllä talvella noin kymmenen vuotta sitten ja alle viisi vuotta sitten todettu. Eli oli noin viisivuotta niin etten edes itse tienyt tämän ongelma vakavuutta, joten aina ei todellakaan näy päällepäin se minkälaisen riskin otat, kun lyöt toista.
Ja sinä selittäisit sitten, että hän ärsytti tai löi.
EI PITÄSI KOSKAAN LYÖDÄ EDES SITÄ TUTTUA
paasaamisellasi ei ole mitään vaikutusta mun periaatteisiin ja oikeudentajuun
eli sinusta on ok että nainen saa lyödä miestä, mutta mies ei saa edelleenkään lyödä naista. minusta erittäin tekopyhtää, mutta tämä selvä.
mulla on toisenlainen moraali, jossa molemmat sukupuolet ovat SAMANARVOISIA
MINÄ OLEN KOKO AJAN YRITTÄNYT SANOA SITÄ, ETTÄ KUKAAN EI LYÖ KETÄÄN, OLI SITTEN MIES TAI NAINEN. TUNSIT HÄNET TAI ET.
ja mä lisään tähän, että tarpeeksi ärsytettynä jokainen voi käydä päälle, joten tällöin ärsyttäjä saa syyttää vain itseään - ei ole hyvää eikä fiksua käytöstä se toiselle räksyttäminenkään
Ei varmastikaan, jos edelleen elät käsityksessä, että yhteiskunnan tuilla eläminen on omillaan toimeentulemista.
jos et ole huomannut niin töitä ei tässä maassa jokaiselle halukkaalle ole ;)
On sellaisiakin tuomioita tullut että nainen on joutunut korvausvastuuseen kun on aloittanut väkivaltaisen käytöksen ja mies on joutunut vastaamaan itsepuolustuksella. Nainen on soittanut poliisit ja ollut varma että hän ei ole syyllinen mutta poliisit ja oikeus päätyivät siihen että mies on uhri.
Se on kyllä vaikeaa kun nuo asiat tapahtuu yleensä kotona missä ei ole muita silminnäkijöitä. Vaikeuttaa tutkintaa.
Olet ihan oikeassa, että on tuomioita tullut puolin ja toisin ihan sukupuolesta riippumatta.
Itse tiedän sellaisen naisen, joka kyllä lyö, kun ei jokin asia miellytä. Yleensä hän on silloin humalassa, joten minä en hänen kanssaan juhli. Kun tiedän, miten ilta päättyy niin jätän suosiolla väliin.
Minua kohtaan ei ole käytetty, jos tilanne alkaa näyttämään uhkaavalta poistun paikalta.
Parisuhteessani olen noudattanut sitä linjaa, että en jää odottamaan, että toinen tulee päälle, jos hänellä näyttää olevan taipumuksia siihen, ettei omat hermot pidä, olen jätänyt hänet aika nopeasti. Lisäksi, jos kotiin tuleminen alkaa pelottamaan toisen ihmisen käytöksen vuoksi olen todellakin alkanut miettimään maiseman vaihtoa. Ei se koti saa olla taistelutanner, jonne mennään, kun tullaan töistä. Vaan kyllä se täytyy olla sellainen paikka, jonne on hyvä ja mukava tulla.
Minun mottoni on yhden kerran voi onnistua käyttämään fyysistä tai henkistä väkivaltaa, mutta toista kertaa en jää odottamaan.