Olenko aikuistumassa?

Ennen kun kuulin kaljakorin kilinän se oli kuin kutukutsu, saatoin jo nähdä itseni avaamassa ensimmäistä kylmää olutta, pystyin aistimaan sen ihanan maun suussani, tiesin että tänään ei eletä arjessa selväpäisenä vaan heitetään aivot narikkaan ja huolet pois, ilmassa oli kipinä, seikkailun ja salaperäisyyden tuntua, tänän mikä tahansa on mahdollista.

Nyt kun kuulen tuon saman kilinän on se kuin mikä tahansa muukin ääni, ei ala tekemään olutta mieli.. huomaan herättäväni kuitenkin ajatelman noista ajoista ja yritän kuvitella itseni iloisena avaamassa ensimmäistä kylmää olutta, se ei tunnu kuitenkaan missään, ei maita, ei tee mieli juoda.