Miten pitäs toimia. Omaan työterveyslääkäriin ei voi einnä luottaa. Lisäksi yliopistollisessa sairaalassa myös muutama lääkäri joihin ne luota. Miten vaihtaa lääkäri johon ei luota.
EN LUOTA LÄÄKÄRIIN
Luottamuspula
8124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varaamalla ajan joltain muulta lääkäriltä? Yliopistosairaaloissa ei lähetteellä mennessä oikein voi tietää lääkäriä etukäteen, se onkin hankala juttu. Mutta onko pakko mennä työterveyslääkärille, et ole ensimmäinen joka on pettynyt kyseisen porukan toimintaan. Terveyskeskuksetkin on olemassa..
Niin täytyy koittaa toimia. Paskamainen juttu. Itse olen uudelleen koulutuksessa eläkeyhtiön piikkiin. Samat vaivat palasi ja kivun syitä taas etsitään. Tosin uutta tietoa on myös saatu. Työpaikassa jossa olen oppisopimuskoulutuksessa on/oli todella haastavat työolosuhteen. (työergonomia) Tämän totesi myös työsuojelu viranomaiset. Jokatapauksessa vaivat palasivat pahempana ja laajempi alaisena.
Otimpas itseä niskasta kiinni. Laitoin asiasta/ajatuksistani palautetta kyseiseen yritykseen.Katsotaan miten käy...
Vaihda työterveyslääkäri toiseen yksityiseen. Asiakas äänestää jaloillaan.
Kuten toinen jo sanoi, julkisella sektorilla ei voi valita lääkäriään.
Jos löytyy esim. hyviä ammattietiikan perusteluja, välitä tietosi ja kokemuksesi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Valvira ja potilasasiamies eivät auta asiassa, vaan pitävät henkilökunnan puolta.
Asiaa on selvitelty työterveyshuollossa. Tiimipäällikkö aikoi puhua asiasta lääkärikunnalle. Pyysin ettei nimeäni mainita asiassa. Saapas nähä. Parinviikon päästä kuulemaan tulokset lääkäriltä. Onneksi pääsin yliopistollisessa sairaalassa erittäin hyvän ja kokeneen apulaisylilääkärin hoitoon. Asiallinen mies tuumasi eilen käynnillä näin. "Ole huoleti, teemme kaikkemme että saamme sinut kuntoon." Lämmitti oikeasti mieltä. Ulkona oli niin hyvä olo että itkuun meinasin purskahtaa. Paine katosi sisältä.Tuntui että oikeesti välitetään ja uskotaan että kipuja on.
Millaisista kivuista on kysymys, kun noin vaikeaksi on käynyt?
Hyvä sinä! Yleensä kun hoitaa tuollaisen asian, joka on ahdistanut ja vaivannut kauan, niin helpotuksen tunnetta seuraa joskus oikea tunnemyrsky. Vähän kuin vesitornin tyhjentäisi. Olen todella iloinen sun puolestasi. Tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu kun ei oteta kipuja tosissaan. Itse kävin kipupolilla ja kun siellä sanottiin, jotta kyllä he ymmärtää jotta sattuu, niin kyllä rupes itkettämään.
Mistähän johtuu, kun alalle koulutetut eivät ymmärrä tai välitä kivuista, eikä kivuista kärsivää? Edes kauankin kivuista kärsinyttä.