Eli kun tapailua on jatkunut 1/viikkoon tahdilla pari kuukautta ja parisuhteesta ei vielä voi puhua mitään, niin mitkä asiat vaikuttavat miehen tahtoon jatkaa tapailusta suhteeseen? Mies on sanonut että tahtoo edetä hitaasti, mikä sopii minulle, mutta mistä tietää että hitaasti eteneminen ei ole hitaasti tapailun hiipumista? Pidän hänestä ehkä liikaakin, hän pitää minusta, nautimme toistemme seurasta, mutta jokin kuudes aisti nyt soittaa kellojaan, että onko tämä tapailu johtamassa todellisuudessa yhtään mihinkään..Olen antanut hänelle tilaa ja hän minulle, mutta kun tapaamme, puhuu hän "yhteisestä elämästä" tai sitten saattaa viitata minuun hänen omalla sukunimellään´, mitkä mielestäni viittaavat siihen etten nyt ainakaan aivan yksin tunteideni kanssa tässä ole, mutta miksi tämä hitaasti eteneminen ja soittelemattomuus? Onko hänellä toinen, vai olenko ollut vain mukavaa ajanvietettä vai mistä tässä on nyt kyse?!? Selviäisihän se häneltä kysymällä, mutta kun häneltä olen jo kysynyt ja hän sanoi että haluaa edetä suhteeseen hitaasti, ettei sitten huomaa vasta seurustellessa ettei sovitakaan yhteen..eli puhuu suhteesta, mutta kun emme näe, niin ei hänestä sitten kamalasti kuulukaan.
Mitkä asiat ovat miehelle tärkeimmät suhteen alkaessa?
hidasvaieimihinkään
124336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mä olen varmaan outo nainen, mutta mun mielestä just tommoset sukunimiviittaukset liian aikaisin etenkin kun nähdään kerran viikossa, ja "yhteisestä elämästä" puhuminen kahden kuukauden tapailulla on nimenomaan pelaamista eikä viittaus siihen että tässä mitään on (eli mun mielestä se lähinnä vaan viittaa siihen, että ei ole ja nimenomaan se jätkä pelaa höpöpuheillaan). Jos nimittäin mies on rakastunut, se soittaa, näkee, tapaa, ja vaikka edettäs hitaasti, sillä ei ole tarvetta pitää noin suurta omaa reviiriä: mä olen tosi tilaavievä ja mäkään en halua noin paljon tilaa, paitsi jos pidän tyyppiä kerran viikossa seksipanona ja yhteistä elämää kivana flirttinä.
Mä siis ymmärrän että jos ei voida nähdä kovin usein, mutta tossa kun ei olla edes yhteyksissä, ei edes tutustu. Joten tyyppi on joko tosi tyhjäpää, ettei ole paljon tutustumistakaan eikä parane kaikkia kortteja heti pelata tai sitten ei halua edes tutustua. Naisethan usein just on lääpällään kun niille jauhaa pohjatonta yhteiselämää tai puhuu "meistä". Sitten voi käyttäytyä oikeestaan miten vaan, hokea sitä "omaa tilaa beibi" ja "mä vaan haluun edetä hitaasti" ja kahden kuukaudenkin päästä ollaan oikeestaan vento vieraita. Ei se meinaan tolla tahdilla ainakaan selviä sopiiko yhteen vai ei.
No, en tiä, mä olenkin tunnevammanen eikä mua kiinnosta kauheesti miesten lässytykset, tarkoittaen että mua kiinnostaa vaan joko niiden ajatukset tai sitten ei mikään. No, pantavuus tietty, mutta sekin vasta sen jälkeen jos niiden päänsisältö kiinnostaa, siksi mä usein pystyn "tarkkailemaan" niitä eikä mulle tule tarvetta uskoa höttöön. Että en tiä kannattaako mua nyt sinänsä uskoa, mutta mun kokemus asiasta vaan on, että ihminen osoittaa tutustumishalunsa ja ihastuksensa yleensä teoilla ja ainakin niin että teot ja sanat menee yksiin.
Tossahan ne menee täysin ristiin: puhuu yhteisestä elämästä, mitä ei ole olemassakaan, puhuu hitaasta tutustumisesta, mutta lähinnä toi muistuttaa kirjeystävyyttä ja parin kuukauden jälkeenkin mies ei keksi edes asiaa soittaa.
Boooooriiiinnngg!!! Että mulla ois mennyt jo vaihtoon, paitsi jos se on hyvä pano, niin mä roikuttaisin sitä niinkauan kunnes joko kyllästyisin tai kohtaisin paremman. Eikä mua kiinnosta sen syyt, mulla on omani. Meidän toiveet ei menisi yksiin, joten kai se sama on mistä syystä, se on moro ni se on moro.
Ei mun tartte jäädä roikkuun, jos aikuiset haluaa pelata, hankkikoot potkupallon ja menkööt kentälle, mulla on muutakin tekemistä.
Mä en tartte kuudetta aistia, onneksi :)
Juurikin tämä, on paras pano mitä ikinä ollut!!!
eiköhän sunkin tarttis puhua tämän tyypin kanssa että missä menette ja mitä haluatte elämältä ja toisiltanne... ei sitä kukaan muu voi alkaa arvailemaan, kyllä nämä tälläiset asiat pitäisi saada puhuttua sen tapailukumppanin kanssa, sillä eihän koko hommasta tule koskaan yhtään mitään jos ette voi olla avoimia toisillenne eikä kommunikointi pelaa
Roikottaa mukana parempaa odotellessa. Silloin kun puheet ja teot ovat ristiriidassa niin kannattaa uskoa tekoja. Mies joka ei pidä yhteyttä ei ole rakastunut, ei edes ihastunut.
Jos alussa on jo tuollaista, niin miksikähän se siitä muuttuu? Onko miehellä niin paljon harrastuksia vai samaan aikaan muita velvotteita esim. lapsia, jotka vie myös oman aikanansa teidän yhteisestä ajasta. Onko teillä molemmilla päivätyöt vai teettekö vuorotöitä, että näkeminen ei onnistukaan siksi usein? Vai oletteko etäsuhteessa, jossa toista ei voi nähdäkään niin usein? Jos ei todellisia järkisyitä vähäiselle näkemisellenne löydy ja yhteydenpito on muutenkin vähissä, niin voisin päätellä, että mies ei halua tutustuakaan sinuun sen enempää kuin panna vaan tai sitten hän tapailee useampaa samanaikaisesti ja valitsee sen hänelle oikean useamman joukosta. Ja olethan ihan varma ettei hän vaan ole ukkomies tai sitoutumiskammoinen? Otsikkokysymykseesi vastauksena omista mieskokemuksistani voin kertoa, että oma lapsi on aina ykkönen ja omaa tilaa ja aikaa harrastuksille sekä kavereille myös. Mutta jos on todella ihastunut/ rakastunut niin aikaa järjestyy sille toiselle osapuolelle sekä tutustumiseen vaikka kuinka paljon suhteen alussa. Sinä olet näköjään ihastunut, mutta kirjoituksesi perusteella mies ei. Ja ihastunuthan haluaa olla yhteyksissä useammin tai ainakin soitella, otahan hieman etäisyyttä ja anna miehen itsensä ottaa yhteyttä sinuun. Jos hänen tahtinsa ei muutu, niin sinun kannattaa alkaa tutustumaan muihin miehiin, sillä kirjoituksesi perusteella haluat muuta kuin kerran viikossa tapailua.
ei se mieskään mikään ajatustenlukija ole, jos nainen ei mitenkään osoita tälle omaa kiinnostustaan...
Näin hitaasti suhdetta aloittavana miehenä voin kertoa, että vastaus kysymykseesi on jo tullut häneltä: hän haluaa tosiaan edetä hitaasti. Ihan oikeasti ja tosissaan se on juuri näin.
Jos se ei sinulle sovi, kerro se hänelle. Jos yhteisymmärrystä jatkosta ei löydy, siitä voitte sitten yhdessä vetää johtopäätökset, jatkaako vai lopettaa tähän.
Ei tässä pitäisi olla mitään vaikeaa.
Kiinnitin huomiota myös siihen, että sanot hitaasti etenemisen sopivan sinullekin, mutta muusta kirjoittamastasi päätellen asia ei ole niin. Älä petä itseäsi, jos kerran haluatkin edetä nopeammin.
"Kiinnitin huomiota myös siihen, että sanot hitaasti etenemisen sopivan sinullekin, mutta muusta kirjoittamastasi päätellen asia ei ole niin. Älä petä itseäsi, jos kerran haluatkin edetä nopeammin."
Jep. Miksi täytyy sanoa toiselle että asia on ihan ok ja haluaa itse samaa, jos kerran se häiritsee niin paljon että siitä täytyy valittaa keskustelupalstalla? Olisit rehellinen, niin voisi tulla asiaan selvyyttä.
siitä, että "hitaasti eteneminen" tarkoittaa heille eri asioita.
Siitä siis olisi ainakin hyvä puhua. Sekä siitä, mitkä asiat toiselle ovat tärkeitä yhteensopivuudessa. Ts. vähän suomentaa jo sanottuja asioita.
Ennenkuin nainen kiintyy liikaa, ja on liian myöhäistä.
Minulle hitaasti eteneminen tarkoittaa tätä (lainaus niminerkiltä Kympin nainen):
>> Niinpä minuakin on jo vuoden sinkkuuden aikana kosinut kaksi miestä. Molemmilla oli kiire ”täyttää yhteiskunnallista kuvaa oikeasta, täydellisestä perheestä”. Kumpikaan heistä ei tajunnut käsitettä ”voidaanko ottaa päivä kerrallaan nauttien elämästä ja toisistamme ja katsoa miten asiat kehittyy?” . Ts. minun kokemukseni mukaan miehet käyttäytyvät aika samalla lailla kuin sinun kokemasi naiset, ts. täytetään sitä jotakin ulkoa annattua muottia oikeasta elämästä, ihan niin kuin yritettäisiin ruksata yksi rasti CV:ssä... Aikalisän ottaminen ja syvällinen ihmiseen tutustumiseen näyttäisi olevan pois muodista... Kuka toisi käsitteen ”slow-love” ihmissuhteisiin, slowfoodin, downshiftauksen ja muiden rinnalle? >>
Käsite slow-love on hieno ja sitä kohti aion itse suunnistaa tulevissa suhteissa. Jos se ei kohtaamani naisen ajatuksiin sovi, ei voi mitään. Pitää katsoa sitten seuraavaa mahdollista tilaisuutta.
Tulipa vaan exä mieleeni. Kerran viikossa tapailua, ei vastannut puhelimeen jos pari kertaa viikossa yritin tavoitella eikä itse ollut se aloitteellinen osapuoli kuin alussa. Silti puhui naimisiin menosta ja vaikka mistä. Hälytyskellot soi ja hyvä kun soivat. Siellähän se pyöritti naisia netissä ja varmaan aikataulut niin että joka ilta eri nainen. Lisäksi roikkui exässään. Niin, ja olisi halunnut että muutan hänen luo asap. Kunnes taas hiljaisuus...luota vaistoosi. Ei hän ole kiinnostunut sinusta jos ei vaivaudu kuulumisia edes kyselemään. Säälittävän yksipuolista oli tuo meidänkin juttu kunnes totuus tuli julki.
Aivan kuin lukisin omasta ns. suhteestani!! Meillä kans sovittu hitaasta etenemisestä, mutta välillä pistää miettimään että miksi ihmeessä?!? No itse antanut tilaa ja ottanut sitä itsekin, nyt ei auta kuin katsoa ja odottaa mihin on menossa.
Tsemppiä sinulle! Ota ilo irti siitä mistä saat ;)