Miehen lomasuunnittelu, mikä normaalia?

"Olemme seurustelleet 4 vuotta ja näin on ollut aina, olen ollut mukana reissuilla ja tehnyt matkoilla muuta. Mutta nyt alkaa tympiä touhu."

Neljä vuotta hampaat irvessä kuljit mukana mitään sanomatta?

"Onko tää ihan normaalia parisuhteessa? "

Normaalia olisi kai puhua asiasta keskenänne eikä avautua palstoilla.

Käsittämättömän itsekästä mieheltä että sinua ei huomioida, koska reissut koskevat sinuakin. Ei se normaalia ole, eikä mikään ihanne parisuhteissa, että mies tuollaista tekee. Pitäisi kysyä minne Sinä ja mies haluaisitte mennä, eikä minne mies ja hänen kaverinsa menee... ja että sitten sun on pakko mennä sinne (ikävää). En usko että yksin kotonakaan kiva. Miehen pitää muuttua huomioimaan tai homma menee ihan metsään.

Hyvä ettet lähde alpeille, siellä voi kuolla lumivyöryssä ja liian korkeat paikat. Eikö mies varo sellaisia paikkoja..? En ihmettele jos tulee tunne että seukkaa pojan kanssa eikä miehen. Ja kesälomat... voi taivas. Miten hänen ja veljen asiat menee sun edelle? Uskomatonta. Parisuhteessa on mies ja sinä, eikä veli ja mies... Tai mies ja kaverit aina.
Ei voi pakottaa mutta...Hän voisi olla suurimman osan sun kanssa ja sitten muutama juttu poikien kanssa kotipuolessa. Mutta yhteiset reissut... sinut pitää huomioida, kysyä.

Tuskin naisille sopivaa on mikään nillä reissuilla. Itseäni kiinnostaisi eri asiat kuin miesporukkaa takuulla.

Itse en katselisi tuollaista menoa. Jos hyväksyt tuollaisen menemisen jo nyt, niin tilanne ei taatusti ainakaan parane. Jos hankitte joskus lapsia, niin voit vain kuvitella, millaisia lomat tulevat olemaan: mies menee ja sinä hoidat kotona lapset. Jos taas ette hanki lapsia, niin haluatko sitäkään, että esim. maksatte yhdessä asuntolainaa ja mies käyttää rahojaan omiin reissuihinsa sen sijaan, että sinä ostelet omilla rahoillasi esim. huonekaluja.

Oletteko koskaan yrittäneet etsiä yhteistä harrastusta??

Ja onko sinun pakko lähteä mukaan, jos tuntuu noin vastenmieliseltä?

Minä voisin kuvitella meneväni itse etelään viikoksi lomalle ja mieheni voisi mennä lasketteleen, eli samalla oven avauksella lähtisimme, kumpikin omaan lomapaikkaan, mikä pakko sitä lomaa on viettää yhdessä ja väkisin toisen harrastuksen mukaan. Vaatii kyllä hyvää luottoa, mutta jos suhde on kunnossa niin kyllä sitä voi tehdä näinkin.

Ihan ystävällinen neuvo kokeneelta mieheltä: Jätä se mies!

mitäs seurustelet urpon idiootin kanssa.

Jos olet neljä vuotta kulkenut mukana vastaan sanomatta, niin mistä ihmeestä hän voi tietää, ettet haluakaan sellaisia lomia? :-o

Pettävällä miehellä on aina omat loma suunnitelmat kaverien kanssa,

Tekstistäsi sai hiukan sen käsityksen, että olet antanut koko yhteisen taipaleenne miehesi päättää lomasuunnitelmistanne kertomatta hänelle kuitenkaan, ettet ole täysin tyytyväinen.

Miehesi voi ihan vilpittömästi suunnitella lomianne kuvitellen, että olet täysin tyytyväinen nykyjärjestelyyn. Kerro siis miehellesi avoimesti, että tunnet itsesi syrjäytetyksi ja että toivoisit saavasi osallistua enemmän päätöksentekoon koskien yhteisiä lomia.

Eihän kaikkia lomia tarvitse automaattisesti viettää yhdessä, joskus voi mennä kumpikin vaikkapa ystävien kanssa jne. Tärkeää on kuitenkin keskustella asioista, ettei nyt jokin lomanvietto nouse suhteessa kohtuuttoman tärkeään asemaan.

Takuulla löytyy ratkaisu, mikä miellyttää teitä kumpaakin, mutta itsestään asia ei selkiä.

Hei,
Kiitos vastauksista. Tilanne on se, että olen kyllä puhunut hänelle asiasta. Hän on varsin tietoinen etten nauti laskettelureissusta kovin paljoa ja, että pelkään laskettelua. Olen jopa ekalla reissulla yrittänyt lasketella ja todennut 2 tunnin yrittämisen jälkeen, että ei ole mun juttu. Teinit ja pikku lapset lasketteli ohi hymyssäsuin, kun itse olin kauhusta kankeana, sydän kurkussa ;)

Hänelle laskettelu on varsin rakas harrastus ja ymmärrän tarpeen. En vain ymmärrä miksei kysy mun mielipidettä ennen kavereille puhumista. Ja jotenkin olettaisin miehen ajattelevan ensiksi sitä, mitä tyttöystävän kanssa voisi tehdä lomalla, eikä vain sitä mikä häntä kiinnostaa ja suunnitella sellaista kaverien kanssa.

Yhteistä harrastusta emme oikein ole löytäneet. Itse olen hyvin luova ja taiteellinen ihminen ja hän taas enemmän urheilullinen. Olen ehdottanut kyllä yhteisiä lenkkejä, mutta hän ei taas lenkkeilystä tykkää.

Jonkin verran häiritsee se, että olemme hieman eri sfääreistä, mutta en ole pitänyt sitä esteenä suhteelle. Yhteisen "jutun" puuttuminen toki harmittaa, mutta eniten ottaa pannuun se, että hän suunnittelee itsekseen asioita, kysymättä multa mitään.

Tuntuu, että olen hänelle itsestäänselvyys.