kuinka tunnistan kunnon miehen?

Mutta helposti sanottu kuin tehty.
Nykyajan trendi on, ettei käytetä aikaa yhdessä oloon, jolloin nämä asiat tulevat luonnostaan esiin ja harkintaan.

Naisen ja miehen ajattelun välinen ero tulee myöskin eteen. Miehet haahuavat edes takaisin tutustumisen aivan alussa ja nainen haluaa tutustua ja vasta silloin tsekata lopullisen soveltuvuuden. Monelle miehelle voikin yllätys olla se ,että seurustelu saattaakin loppua juuri kun luuli, että yhdessä ollaan. Kuinka muuten voi yhteensopivuuden nähdä? Ongelma onkin yhteinen ajan käyttö ja tapaaminen, koska miehet häipyvät kuin savuna ilmaan juuri alkuaikoina. Ehkä sitä kiinnostusta ei alunperinkään ole ollut.

niinpä kirjoitti:

Mutta helposti sanottu kuin tehty.
Nykyajan trendi on, ettei käytetä aikaa yhdessä oloon, jolloin nämä asiat tulevat luonnostaan esiin ja harkintaan.

Naisen ja miehen ajattelun välinen ero tulee myöskin eteen. Miehet haahuavat edes takaisin tutustumisen aivan alussa ja nainen haluaa tutustua ja vasta silloin tsekata lopullisen soveltuvuuden. Monelle miehelle voikin yllätys olla se ,että seurustelu saattaakin loppua juuri kun luuli, että yhdessä ollaan. Kuinka muuten voi yhteensopivuuden nähdä? Ongelma onkin yhteinen ajan käyttö ja tapaaminen, koska miehet häipyvät kuin savuna ilmaan juuri alkuaikoina. Ehkä sitä kiinnostusta ei alunperinkään ole ollut.

Tää nyt ei vastaa tohon alkuperäseen kysymykseen ollenkaan, mutta oli ihan pakko sanoa että oon samaa mieltä: mun kokemuksen mukaan on todella vaikeaa rauhalliseen tahtiin ja silti seurustelumielessä aloittaa suhdetta. Siis silleen puoliplatonisesti. Tuliko tää nyt sanottua tarpeeks monimutkaisesti...?

Itselleni ideaaleinta olisi se että että voisi rauhassa tutustua, ilman että heti mietitään seksiä tai mitään naimisiinmenoaikeita, vaan ihan rentoa yhdessäoloa ilman turhia paineita. Jos juttu sitten toimii, niin mikäs kiire siinä millään muotoa missään asiassa, kun voidaan jatkaa yhdessä vaikka hamaan hautaan? Ja jos juttu uppoaa niin eipä nolostuta kun törmää kaupungilla. En siis haluaisi kiirehtiä, mutta...

Onkohan sitten käynyt niin että miehille se hidas alku on tuntunut epämiellyttävältä. Olen menettänyt muutamia kunnon miehiä, jotka kyllä ovat minusta pitäneet ja jotka ovat viehättäneet minuakin hyvin paljon. Mikä ihmetyttää minua on se että se alun haahuilu ja hidastelu tuntuu stressaavan miehiä todella paljon, enkä tiedä miten heitä siinä auttaa. Seksi 2. treffeillä ei nyt ihan tunnu olevan se oikea ratkaisu.

Eivätkö kunnon miehet just ole niitä kärsivällisiä, jotka siis etsii jotain muutakin kuin yhden illan juttuja? Miksei se kärsivällisyys sitten riitä?

Jos joku seksinhakuinen kaveri kyydistä putoaakin, niin eihän se mitään, mutta on ollut aika masentavaa jälkeenpäin huomata että siinä vaiheessa kun itse alan vakuuttua että tämä kaveri on nyt Se, niin nää kunnon miehet ovat usein jo ns. menettäneet toivonsa ja alkaneet katsella muualle. Voihan tietysti olla etten ole ollut heidän makuunsa, mutta muutama on kyllä hyvin selvästi ilmaissut jälkeenpäin että vika ei ollut siinä.

Oma kokemukseni on siis hyvinkin se että tuo kunnon miehen "nappaaminen" on helpommin sanottu kuin tehty. Tunnistan hyvin ton "nykyään ei käytetä aikaa yhdessäoloon" -syndrooman.

Olen yrittänyt miettiä että pitääkö seuraavassa suhteessa vaan ottaa se riski että meni syteen tai saveen, niin suht kelvolle kaverille alan heti näyttää vihreää valoa (vaikka sitten kahden deitin jälkeen). Johonkinhan tää muuten töppää, jos historiaani on luottaminen. Mutta se olisi kyllä aika väkinäistä jos yrittäisin tulevaisuudessa "napata" miehen olemalla mahdollisimman pian tosi fyysinen tai puhua tulevaisuudesta tai soittaa miehelle joka päivä tms. En tiedä olenko ainut josta semmoinen olis oikeestaan vähän ahdistavaa.

Oli mies kuinka kunnollinen ja puoleensavetävä hyvänsä niin tarvitsen aikaa ja tuntuupa että tarvitsen sitä paljon keskimääräistä enemmän. Ja ehkä on jopa niin että mitä komeampi ja mukavampi mies, sitä enemmän aikaa tarvitsen että tunnistan oikeasti hyvän miehen pelkästä hyvästä pelurista, jotka ovat joskus tosi taitavia. Toisen tarkoitusperiä kun ei ole aina helppo nähdä.

Koska on olemassa erilaisia naisia ja miehiä ja heillä on erilaisia ominaisuuksia, tarpeita ja toiveita, niin eikö silloin kaikki suurin piirtein ole toisilleen ei kunnon xx tai xy vaan sopivia, kunhan vakka kantensa löytää.

"paskoiksi" heidät tekee se, etteivät sovellu toisilleen vaan aiheuttavat toisilleen tarpeetonta kipua ja tuskaa. Eli jokainen voisi etsiä itselleen sopivamman yksilön, mikä ei olekkaan aivan helppoa.

Kotivalot ovat arvostettavia, ihania ihmisiä samoin kuin ns tosimiehet. Tarviiko siinä sitten toisia haukkua pystyyn.

laila kirjoitti:

Koska on olemassa erilaisia naisia ja miehiä ja heillä on erilaisia ominaisuuksia, tarpeita ja toiveita, niin eikö silloin kaikki suurin piirtein ole toisilleen ei kunnon xx tai xy vaan sopivia, kunhan vakka kantensa löytää.

"paskoiksi" heidät tekee se, etteivät sovellu toisilleen vaan aiheuttavat toisilleen tarpeetonta kipua ja tuskaa. Eli jokainen voisi etsiä itselleen sopivamman yksilön, mikä ei olekkaan aivan helppoa.

Kotivalot ovat arvostettavia, ihania ihmisiä samoin kuin ns tosimiehet. Tarviiko siinä sitten toisia haukkua pystyyn.

Kyllähän kotivalot kelpaa silloin kun tarvitaan hesseliä joka tekee kuten käsketään. Juuri eronneet naiset ottavat mielellään kotivalon hetkeksi apulaisekseen ja taloudelliseksi tukimiekkoseksi. Kun asiat alkavat taas luistaa niin kotivalolle koittaa ulkoistaminen ja tilalle tulee tosimies. Kierto jatkuu ja kotivalo löytää kyllä uuden avustettavan pikimiten. Myös ensiavioon kotivalo pääsee helposti mutta yhtä helposti hänen palveluksensa sieltäkin ulkoistetaan ja kotivalo lähtee loputtomalle kierrokselleen, pätkätyöläiseksi parisuhdeviidakkoon.

hyviä ja selkeitä neuvoja, kiitos tästä. taidan kokeilla. tykkään tosta ratkaisukeskeisyydestä, saat koko jutun kuulostamaan jos ei helpolta niin ainakin mahdollisuuksien rajassa olevalta "tehtävältä." toi puolisonlöytämisprosessi kun ei tällä rikkoutuneiden perheiden aikakaudella ole välttämättä niin selkeä juttu.