Voi olla, että tunteitani sekoittaa välimatka, mies siis asuu n.300 km päässä. Olemme nähneet n.10-15 kertaa. Meillä on mukavaa, pidän hänestä ja hänen kanssaan voin puhua kaikesta. Ja tunnen häneen fyysistä vetovoimaa. Mutta, en saa tunteistani mitään selvää! Tämä välimatka asia kyllä vaivaa minua, tiedän sen, joten en tiedä onko se syy sekaviin tunteisiin. En ikimaailmassa haluaisin etäsuhdetta, tosin kai jossain vaiheessa toisen on muutettava. Mutta, kun näkee kuitenkin niin harvoin, niin voiko sitä edes tutustua toiseen kunnolla? Haluaisin tyyliin muuttaa kk miehen luo, jotta oikeasti näkisin millaista hänen kanssaan on, mikä fiilis tulee. Viikonloppu aina on niin lyhyt aika tutustua toiseen. Niin, en saa selvää tunteista, mutta kuitenkin haluan aina nähdä hänet. MIten tässä nyt etenisi..??
En saa tunteistani selvää!!
eiiiiiiiiiiiiiii!
9447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kaukosuhteet ei toimi
Kuules nyt "kaikkitietävä" elämän morkkaaja; jos sinulla ei kaukosuhde ole toiminut/ei toimisi, ei tarkoita sen olevan yleoipätevä sääntö, joka pätee kaikkiin, kaikkialla, ikuiseti hamaan loppuun, aamen.
sama pätee suurimpaan osaan viisauksiisi, joita tunnut jakelevan asiasta jos toisestakin. ihmiset ovat erilaisia, kokemukset ovat erilaisia, mielipiteet jne.
ystävällisesti; esitä asiasi mielipitenäsii, älä kaiken ylittävää "jumalan sanana/viimeisenä totuutena" (koska sellaista ei ole).
kiitos, ei mulla muuta.
ihmismieli ei vaan oikein toimi niin että voisit kiintyä toiseen ihmiseen joka ei ole sinun lähelläsi ja jota et voi nähdä kun haluat.
kaukosuhteissa (jos ei ole kyseessä vanha pari) niin ei saa sitä tunnesidettä saatikka luottamusta luotua toiseen, kun se tarvitsisi sitä fyysistäkin kosketusta ja toisen näkemistä livenä - siksi ihmiset etääntyvät jonkun ajan kuluttua ja koko homma kuivuu kasaan.
kiitos, ei mulla muuta.
Kun harvoin näkee, niin ei todellakaan pääse toiseen tutustumaan syvällisesti eikä pääse mukaan myöskään siihen toisen arkielämään. Itse olen elänyt tämän parisen vuotta etäsuhteessa ja juuri mainitsemasi asiat olenkin kokenut aivan ongelmiksi. Kun menen miehen luokse kylään, niin kerron oman elämäni tapahtumista ihan avoimesti, mutta mies on todella nihkeä kertomaan omista kuulumisistaan eli hän ei halua ilmeisesti päästää minua liian lähelle omaa itseään. Ihmettelenkin suhteemme laatua, itse koen seurustelevani hänen kanssaan, mutta hän ilmeisesti on halunnut tämän pari vuotta pelkästään panna. Nähtiin alussa kyllä tiiviimmin ja tunteita oli puolin toisin, mutta suhteemme ei ole tämän parin vuoden aikaan edennyt niin kuin suhteen yleensä pitäisi eli tutustutaan ja esitellään toinen tutuille sekä sukulaisille sekä aletaan suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Itse mietinkin että jatkaako tätä rataa ja tyytyä siihen mitä saa vai lopettaa suhde kokonaan. Jos vaan mahdollista, niin keskustele miehen kanssa kuukauden "koeajasta" yhdessä eläen, tätäkin kautta saat selville, että onko mies yhtään tosissaan suhteesi vai haluaako pelkästään "kepeän kenttälounaan siiloin tällöin".
tuo on vaan aika perkeleen suuri harppaus - silloin tällöin näkemisestä niin kuukaudeksi saman katon alle.... että saattaa alkaa aika nopeasti ahdistamaan noin suuri ja yhtäkkinen muutos
Kiitos vastauksesta, mutta minullahan ei tässä ole sitä ongelmaa, etten tietäisi mitä mies haluaa. Mies on todella ihastunut minuun ja hän tietää tunteensa minua kohtaan ja olisi valmis etenemään milloin vain. Ja hän on ns kunnollinen mies, puhuu totta tunteistaan, tiedän sen..mutta ongelmana on omat tunteeni. NIin, saankohan lie ikinä selvyyttä kun ei tosiaan sitä arkea pääse kokemaan, ainoastaan puhelin kautta :/ Kuitenkaan en haluaisi tätä juttua katkaista, mies kun on rehellinen ja luotettava, ei viinaan menevä (toisin kuin aiemmat mieheni)..
hommasta ei tule niin pitkään mitään ennenkuin asutte samassa kaupungissa.
ja sittenkin se on vasta opettelua, että MINKÄLAINEN se toinen on OIKEASTI. nyt kun et tätä tiedä niin olet ihastunut vain omaan mielikuvaasi hänestä, et häneen itseensä (kun et voi tietää miten hän oikeastaan käyttäytyy)
Jos sinun elämäntilanteeseesi sopii muutto ja mies asuu paikassa, jossa voisit ajatella asuvasi myös ilman häntä, ala suunnitella muuttoa - hänen luokseen tai lähelle. Toisaalta jos jompi kumpi edellä mainituista ehdoista ei täyty, tee heti selväksi itsellesi ja miehelle, että tästä ei tule vakavaa suhdetta. Teille molemmille on tärkeää tietää etenkin tuo jälkimmäinen, että sinä pärjäät, vaikka teidän suhteenne kariutuisi. Varasuunnitelman olemassaolo vähentää paineita molemmilta ja lisää onnistumisen mahdollisuutta, vaikka voisi luulla päin vastoin.
Kauanko ootte toisenne tunteneet, 10-15 krt ei kerro paljoakaan, onko edes ½ vuottakaan. ?
Kerrot seuraavassa vastauksessa tuntevasi miehen hyvin, vaikka ensin kirjoitat, "Mutta, kun näkee niin harvoin, niin voiko sitä edes tutustua toiseen kunnolla?"
Kyllä todella tuo epävarmuus paistaa läpi sinusta kun täältä kyselet neuvoja, kyllä monella on nuo etäsuhteet kaatuneet jos sitä todellista kiintymystä ei synny ensin, ja ne harvat tapaamiset on ihan eri-asia jo sinänsä, ne on kaukana todellisuudesta jos et ole varma itsestäsi, mutta anna itsellesi aikaa , älä hötkyile, asioilla on aina tapa järjestyä jotenkin.
"Ajomies alä kiirehdi suotta, pakoon pääse et kohtaloaan"