Onko kellään kokemusta elämästä narsistisen naisen kanssa?
Voiko nainen olla narsisti?
Olisi mukava tietää.
69
2176
Vastaukset
- ei minusta
On, oma äitini on sellainen. Pitää vain omaa mielipidettään tarpeeksi hyvänä lähes jokaisessa asiassa ja haukkuu muita ja heidän tekojaan jatkuvasti, oli siihen sitten hyvää syytä taikka ei. Myös tekaisee valheita silloin kun joutuu huonoon valoon.
Ihan perus settiä narsistilta, joka ei enää edes yritä välittää muista. Ei naisten ja miesten narsistiset piirteet paljoa toisistaan tunnu eroavan.- no mercy
Työkaveri samallainen kuin edellä. Selittelyn mestari, valehtelee päin naamaa ja passiivis-aggressiivistä toimintaa. Koskaan ei itsessä vikaa eikä virhettä ole, kaikissa muissa on syy ja ongelmat.
Ei ole kiva tehdä töitä kun ei keskustelu toimi eikä sovitut asiat. Narsku osaa ja taitaa kukaan muu ei, narskun mielestä.
Narsku pyörittää pomoa ja on etuoikeutettu kaikkeen muut saa tehdä narskunkin työt ja kantaa syntipukin viittaa. Hyvin epäoikeudenmukainen työpaikka missä narku on saannut vallan.
- marsuwq
Nais narsisti on hyvinkin pinnallinen. Esim facebookissa heidät tunnistaa kuvan perusteella "tarve näyttää mahd paljon paljasta pintaa". Esimerkki naispuolisista narsisteista on maksullisia palveluita tarjoavat naiset kaduilla. Jokaisesta pieraisusta on kuva netissä.
Mies narsisti painottaa voimaan, autoihin tai työhön. Mies narsisti saattaa useimmiten harrastaa jääkiekkoa tai jalkapalloa.
Nais puolinen narsisti painottaa perhe arvoilla, miehen työ tai lapset ovat hänen tittelinsä. Esim. Auer Anneli piti blogia netissä muttei itse leivo ollenkaan
HYVIN kateellinen tyttärelle ja pitää poikaa parempana.
Kotona saattaa olla taistelutanner mutta toisille sitä puolta ei näytetä. - sellasia
Narsistilla on hyvin erikoinen ja voimakas moraalimaailma muita kohtaan. Narsisti on mielestään maailmassaan tärkeä keskushenkilö, jonka ympärille maailma muodostuu. Maailmassaan kaiken on mentävä häntä kunnioittaen ja hän kokee itsensä enemmäksi ja tärkeämmäksi kuin muut.
Mielestään narsisti ei saa kaupan kassaneidiltä tai pomolta ja kaikilta siltä väliltä odottamaansa kunnioitusta , kunnioituksen puute häntä kohtaan vilisee usein narsistin puheissa.
Narsisti kokee itsensä arvojohtajaksi työssä ja kaikilla elämän alueilla.
Narsisti rakastaa vain rahaa ja valtaa, ei mitään elollista. Ihmiset ovat narsistille esineitä, jotka viskataan tarpeettomaksi tullessa menemään. - fjfgjvxxgkjx
Narsisteja on yhtä paljon kummassakin sukupuolessa, eikä se ole sukupuoleen sidottu asia. Miesnarsistit ovat vain näkyvämpiä ja ihmiset huomaa selvemmin miehen tekemän väkivallan. Naisen suorittamasta väkivallasta edelleen vaietaan yleisesti ja tämä on yksi syy miksi vanhemmassa kirjallisuudessa oli arvioitu naisten osuudeksi 2/5 eli mies narsisteja olisi ollut 3/5 kaikista narsisteista.
Naisnarsisteilla ja miesnarsisteilla ei ole eroa sukupuolierosta huolimatta. Molemmat toimii samalla tavalla.- 6+8
helljustaintthesame kirjoitti:
Noin 70 prosentteia narsisteista on miehiä ja 30 prosenttia naisia *korjaus*
Korjauksesi korjattiin jo viestissä, johon vastasit.
Tosiasiassahan ei noista sukupuolijakaumista ole mitään tieteellisiä todisteita, eikä narsistisesti häiriintyneiden ihmisten määrästä ylipäätään. On vain arvailuja, koska vain aniharva narsisti saa ikinä lääketieteellistä diagnoosia. Miksi saisikaan, koska harva ihminen "pääsee" koskaan diagnosoitavaksi kallonkutistajalle.
Epäilemättä tuohon käsitykseen miesten valtaosuudesta vaikuttaa juuri mainittu naisten väkivallasta vaikeneminen, mutta myös se, että naisnarsistit usein toimivat jossain määrin hillitymmin kuin miehet. Eli ehkä lähtevät harvemmin suorastaan rikollisille teille, vaan toteuttavat ambitioitaan enemmän normaalielämässä arkielämän juonitteluna, kieroiluna ja henkisenä väkivaltana - toki myös fyysisenä. Miehiä on vankiloissa enemmän ja se varmaan on sidoksissa esim. testosteronipitoiseen ajattelutapaan ja toimintaan.
Mielestäni on erittäin turhaa jankata ja raahata mukana jotain suhdelukuja, koska mitä väliä sillä on millaisia määriä narsistisen pers. häiriön yleisyydestä on arvailtu. Ainut millä on väliä on tieto siitä, että KYLLÄ, sinut sairastuttava, epärationaalisesti käyttäytyvä ja erittäin vaikea vaimosi tai tyttöystäväsi - tai miehesi - VOI olla narsisti. Henkisesti sairas ihminen, joka ei tunne empatiaa, toimii normaalista poikkeavalla ajatusmaailmalla ja motiiveilla, ja joka käyttää häikäilemättä hyväkseen muita ihmisiä. EIKÄ MUUTU KOSKAAN.
Itse olen joutunut useamman naisnarsistin vaikutuspiiriin. Heidän toimintatapoihinsa kuuluu mm. sosiaaliseen eristämiseen pyrkiminen, nolaaminen ja "vihollisten" mustamaalaus. Vallanhalu on suurta, huomionkerjääminen suurta, ja kaikkea halutaan kontrolloida lähtien siitä miten heitä tervehditään tai kuinka paljon aikaa vietetään muiden tuttavien kanssa.
- loisia
Narsistit ovat sukupuolettomia.
- gjgjkhfghg
Totta tavallaan...tuo sukupuolettomuus.
Narsisti vaihtaa suuntautumistaan tarvittaessa, jos lähteet ehtyy.
Kun ei ole oikeita tunteita, niin alistettavan sukupuolella ei ole suurtakaan merkitystä."Narsisti vaihtaa suuntautumistaan tarvittaessa, jos lähteet ehtyy.
Kun ei ole oikeita tunteita, niin alistettavan sukupuolella ei ole suurtakaan merkitystä. "
Niin tiedä miten tosissaan tuon ottaisi reality elämässä...ettäkö ihan kirjaimellisesti, sukupuoli idetiteetti muuttuu, mutta muuten tuo asia on havaittavissa kyllä netin keskustelupalstoillakin...
Äkkiseltään kyllä tulee mieleen ns. treffipalstojen nettihuijaukset, joissa naisen profiilin takana onkin oikeasti mies...käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies...ja yhden tapauksen muistan olleen julkisuudessakin...
Tosi vastenmielistä touhua tuollainen ja jättää jälkensä varmaan uhriin ettei uskalla enää luottaa kehenkään...ja saattaa sen myötä menettää mahdollisuutensa kohdata jopa jonkun josta voisi aidosti tulla vaikka elämänkumppani...- 13+3=16
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Narsisti vaihtaa suuntautumistaan tarvittaessa, jos lähteet ehtyy.
Kun ei ole oikeita tunteita, niin alistettavan sukupuolella ei ole suurtakaan merkitystä. "
Niin tiedä miten tosissaan tuon ottaisi reality elämässä...ettäkö ihan kirjaimellisesti, sukupuoli idetiteetti muuttuu, mutta muuten tuo asia on havaittavissa kyllä netin keskustelupalstoillakin...
Äkkiseltään kyllä tulee mieleen ns. treffipalstojen nettihuijaukset, joissa naisen profiilin takana onkin oikeasti mies...käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies...ja yhden tapauksen muistan olleen julkisuudessakin...
Tosi vastenmielistä touhua tuollainen ja jättää jälkensä varmaan uhriin ettei uskalla enää luottaa kehenkään...ja saattaa sen myötä menettää mahdollisuutensa kohdata jopa jonkun josta voisi aidosti tulla vaikka elämänkumppani..."käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies....."
Ei voi olla totta, siis ulkonäön perusteella vai? 13+3=16 kirjoitti:
"käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies....."
Ei voi olla totta, siis ulkonäön perusteella vai?"käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies....."
Hih, ei ny sentäs vaan ihan pelkästään keskusteluissa...en usko että minun sukupuolestani voi ulkonäön perusteella erehtyä...
Mutta noh, muistuu mieleen hauska juttu vuosikymmenten takaa...kun olin silloisen poikaystävän/tulevan aviomieheni kanssa häissä...ja 70 luvun malliin poikaystävälläni oli pitkät hiukset...istuttiin siinä penkillä vieräkkäin ja joku poika tuli hakemaan häntä tanssimaan...
hän kieltäytyi kohteliaasti ja hakijan poistuttua naurua piisasi...eikä tuo hakija kaiketi tullut tietoiseksi kömmähdyksestään...hän ilmeisesti piti enemmän laihoista, rinnattomista tytöistä...ja valinta osui sitten poikaystävääni...
Avioeksäni oli kyllä ihan hyvännäköinen nuorimies, pitkine hiuksineen ja huikasevan sinisine silmineen...ja miksei osin vieläkin pitempään selvinpäin ollessaan...
Ja onhan noin nykyäänkin joskus, äkkivilkaisulla nuorisosta ei aina voi olla ihan varma, kumpiko sukupuoli on kyseessä...
Mutta olen siitä varma, että minut kyllä tunnistaa naiseksi..- ymmärsit
Rajatonta seksuaalista käyttäytymistä. Kaikki käy, kun vain hyöty irtoaa.
ymmärsit kirjoitti:
Rajatonta seksuaalista käyttäytymistä. Kaikki käy, kun vain hyöty irtoaa.
"Rajatonta seksuaalista käyttäytymistä. Kaikki käy, kun vain hyöty irtoaa."
Niin voin tuon jollain tasolla ymmärtää, että tuntemani Ännä saattaisi esiintyä netissä vähän niinkuin "sellaisena" naisena...ikäänkuin vahvistaakseen ajatusta että kaikki naiset on "sellaisia" ...
Mutta että ihan todellisuudessa konkreettisesti...en osaa enkä halua ajatella tuntemastani henkilöstä sellaista...
Mutta jäin miettimään, että hän kyllä ikäänkuin yritti minun suhteeni sellaista, kyselemällä usein ettenkö tietäisi ketään naista joka tulisi ns. kolmanneksi...- oruijotui
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Narsisti vaihtaa suuntautumistaan tarvittaessa, jos lähteet ehtyy.
Kun ei ole oikeita tunteita, niin alistettavan sukupuolella ei ole suurtakaan merkitystä. "
Niin tiedä miten tosissaan tuon ottaisi reality elämässä...ettäkö ihan kirjaimellisesti, sukupuoli idetiteetti muuttuu, mutta muuten tuo asia on havaittavissa kyllä netin keskustelupalstoillakin...
Äkkiseltään kyllä tulee mieleen ns. treffipalstojen nettihuijaukset, joissa naisen profiilin takana onkin oikeasti mies...käsittääkseni se on aikas yleistäkin ilmeisesti...päätellen siitä jopa minun on väitetty aikoinaan olleen mies...ja yhden tapauksen muistan olleen julkisuudessakin...
Tosi vastenmielistä touhua tuollainen ja jättää jälkensä varmaan uhriin ettei uskalla enää luottaa kehenkään...ja saattaa sen myötä menettää mahdollisuutensa kohdata jopa jonkun josta voisi aidosti tulla vaikka elämänkumppani...Feministi ja (joiltakin) raiskauspalstoilta ei muuta löydykään kuin miehiä - ja joskus - aivopestyjä bimboja. Vielä harvemmin muita, koska heidät erotetaan.
En tosin ymmärrä, kuinka mikään sanomasi liittyy narsismiin/psykopatiaan?
Saati otsikkoon yleensä?
Tuossa asiassa olen kyllä samaa mieltä, ettei psykopaatti-narsisti hirveästi välitä sukupuolista ja muita liikuttavista asioista, vaan se ainoastaan laskee kuinka parhaiten pääsisi hyötymään.
- Tuota ei kuitenkaan pidä trans-sukupuolisuuteen rinnastaa. Tiedä vaikka heilläkin on pedofilia taustaa lapsuudeltaan, kuten varsin monilla ruumiin ja sielun menettäneillä, jotka eivät enää muuta näe tulevaisuudekseenkaan.
- öasdkjfks
Työelämässä olen ollut tekemisissä älykkään ja hyvin koulutetun nuorehkon narsisti-naisen kanssa, teki työnteosta yhtä helvettiä, en tiennyt oikeasti mitä todellinen narsismi on ennen kuin jouduin läheisesti tekemisiin kyseisen henkilön kanssa, silloin vasta tajusin mistä tässä luonnehäiriössä on kyse, se on pirullinen häiriö paitsi parisuhteissa myös työyhteisössä.
- yuluylklö
Naisia syytetään kyllä todella helposti narsisteiksi, mikäli tämä ei pysy "aisoissa".
Mutta luulen yhteen törmänneeni. Hän nautti selittämisistä, kuinka toivoo isänsä kuolemaa saadakseen tämän perinnön (vaikka heillä oli hyvät välit), hän myös kertoi ylpeänä aborteistaan (ilman pienintäkään omaatuntoa) ja raskaana ollessaan käytti hyväksi oman lapsensa ns. kuolemaa...päästäkseen lomalle tropiikkiin.
- Varsin mitätöntä verrattuna miehiin, mutta tuo omatunnottomuus se asian tekee.... - alösdfjk
Ongelma yhteiskunnassa ja työelämässä on se, että narsismia myös ruokitaan todella paljon, työelämässä esim. oman uran suunnittelu itsekkäästi muista piittaamatta, se on sellainen minä, minä, minä - ajattelu kaikessa, narsistit saattavat päästä myös pitkälle, koska he ovat valmiita tekemään paljon töitä saadakseen osakseen ihailua. Yksi hyvä narsistin tuntomerkki on se, että hän yleensä jakaa mielellään muut ihmiset kahteen ryhmään, ihmisiin joita hän arvostaa ja joiden ihailua hän haluaa saada osakseen ja sitten toinen ihmisryhmä on se joita hän halveksii ja joita hän mielellään simputtaa ja kiusaa, jos saa vain siihen tilaisuuden. Eli narsistille muut ihmiset näyttäytyvät hirveän mustavalkoisessa valossa, hän ei tavallaan pysty suhtautumaan ihmisiin ihmisinä, joissa on erilaisia puolia, vaan hän kategorisoi ihmiset voimakkaasti. Työelämässä tämän huomaa nopeasti, varsinkin jos pomona on narsisti, silloin ainakin osa alaisista on helisemässä.
- valhetta vain
Todella hyvin kuvattu!
Siten nämä ryhmään halveksitut simputuksen kohteet tulevat ensimmäisinä tietämään, että narsistin "ihmistuntemus" on yksi hengetön tuulentupa. Jäävät odottamaan, millä vuosikymmenellä ryhmä mielistellyt ja perseeseen nuollut alkavat ehkä yksitellen heräillä.
- Miksu 455
Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä. En käsittänyt useinkaan missä tein väärin, hän syyllisti minut ja minä joustin, ja pyysin anteeksi, näin sain aikaan rauhallisen aikajakson. En ymmärtänyt että minua manipuloitiin , jouduin tekemään kaikkeni pitääkseni hänet "hyvällä tuulella". En voinut tosiaankaan käsittää, että miten minusta oli tullut niin "paha ihminen", ja hän esitti vuoroin uhria, vuoroin kovaa ja uhmakasta, saisin painua helvettiin, hän ei välittäisi. Mutta aina kun lähdin, hän esitti katuvaa, ja rakasti minua "yli kaiken", ja houkutteli minut takaisin, väitti muuttuvansa, ja ettemme riitelisi enää koskaan.Mutta nämä "hyvät hetket" eivät koskaan kestäneet kauemmin kuin kaksi-kolme päivää. Tilanne palasi aina samanlaiseksi. Huomasin myös ettei hän tullut oikein toimeen kenenkään kanssa, riitaa syntyi joka työmaassa, sukulaisissa, viranomaisten kanssa, melkein kuka tahansa kelpasi . Pikkuhiljaa huomasin sen että hän valehteli asioista, eri ihmisille kerrottiin eri tavalla, samoin hän pystyi ilman omantunnontuskia huijaamaan ketä vain, jopa omia lapsiaan, hän usein kehuskeli tekemillään huijauksilla, ja nauraen ilkkui ihmisiä typeriksi, koska lensivät lankaan. Lopulta ymmärsin myös sen, että hän petti minua, ja minun olisi tietysti pitänyt tajuta asia jo aikaisemmin, seurustelumme alkuaikoina hän tuli maininneeksi, että oli pettänyt jokaisessa suhteessaan, miksi minä siis olisin poikkeus? Sain myös selville, että näitä suhteita oli ollut huomattava määrä, ja hänen kertomuksensa mukaan jokaikinen mies oli ollut mustasukkainen, agressiivinen kusipää, itsestään hän ei löytänyt minkäänlaisen moitteen sijaa, vaan piti itseään jonkinlaisena sankarittarena, joka oli potkinut p:eelle surkeita äijiään. Suhteemme kesti muutaman vuoden, jonka aikana menetin melkein työpaikkani ja omat sukulaissuhteeni, koska hän pyrki eristämään minut kaikista tuntemistani ihmisistä, mukaanlukien lapseni aikaisemmasta liitosta. Jouduin ekonoomiseen ahdinkoon, olin maksanut miltei kaiken elämässämme, häneltä ei useinkaan rahaa löytynyt laskuihin, jollakin ihme konstilla sitä löytyi aina kun hän lähti juhlimaan, alkoholia hän käytti runsain mitoin. Itse juon hyvin harvoin. Suhteemme päättyi katastrofiin, tietenkin, ja lopulta sain silmäni auki, pyrin eroon hänestä. Luin jotain, että narsistista pääsee eroon ainoastaan, jos katkaisee kaikki yhteydet häneen. Tein niin, ja vaikka hän yritti uudistaa kontaktia usean kuukauden ajan, en antanut periksi, ja lopulta kävin poliisin puheilla, vasta sitten hän jätti minut rauhaan. Ei pidä käsittää, että pitäisin itseäni täydellisenä, ja viattomana ihmisenä, mutta hän oli jotain niin uskomatonta, ettei ns. normaalit ihmiset pysty edes kuvittelemaan kaikkea sitä, mihin tällainen narsistinen henkilö pystyy. Tästä kaikesta on jo muutama vuosi, olen päässyt melkein yli asiasta, en ole katkera, vaan onnellinen siitä, että pääsin vähällä , olisi voinut käydä huonomminkin. Joten sanoisin, naispuolisen narsistin kanssa ei ole leikkimistä, luulen vain että heitä on aivan yhtä huono huomata, kuin miespuolisiakin, narsistin kyky näytellä on uskomaton.
- stjsrtj
Kuulostaa hyvin tutulta vaikka itselläni tilanne olikin toinen. Simppelisti selitettynä itse olin naisnarsistille se "toinen mies". Eli tällä oli aviomies ja tein mitä tein tietoisesti, mutta siitä ei sen enempää.
Eli itse virheellisesti kuvittelin, että tämä "tapailu" rajoittuisi muutamaan kertaan ja thats it, mutta kuten kaikki asian kokeneet varmasti tietävät alkaa se vaivihkainen omiminen lähes välittömästi. Ja ennenkuin huomasinkaan olin tietyllä tavalla koukussa mitä en osaa edes selittää siitä huolimatta, että olinkin se toinen mies, joten voin vain kuvitella kuinka vaikeaa on niillä jotka ovat avioliitossa, yhteistä omaisuutta yms.
Lähes kaikki tuttunsa ja sukulaisensa mustamaalasi tavalla tai toisella henkilöstä riippuen miehensä mukaanlukien ja erittäin suurella todennäköisyydellä olen itse päätynyt myöskin tälle kyseenalaiselle listalle. En ikinä juttuja niellyt syötteineen päivineen, sen verta liioiteltuja ne olivat, mutta kerrankin, kun erehdyin epäilemään kuinka kaltoinkohdeltu hän oli niin niskaan tuli täyslaidallinen sitä itseään.
Ja kinaa tosiaan oikein hakemalla tuntui hakevan.
"En voinut tosiaankaan käsittää, että miten minusta oli tullut niin "paha ihminen", ja hän esitti vuoroin uhria, vuoroin kovaa ja uhmakasta, saisin painua helvettiin, hän ei välittäisi" Miten tämä kuulostaakin niin tutulta. Tilanteesta riippuen rooli saattoi vaihtua silmänräpäyksessä.
-Koitat ottaa etäisyyttä; syyllistetään itsekeskeisyydestä, tunnekylmyydestä sun muusta.
-Helvetillinen riita jostain tyhjänpäiväisestä; Ensiksi uhkaa lopettaa, koska ei tätä tarvitse ja ansaitsee parempaa. Kun tämä ei tepsinytkään ja vastaat kovaan kovalla niin ollaan niin katuvaa sun muuta.
-Koitat keskustella asiallisesti jostain; Tympeä ja välinpitämätön, usein seurasta riippuvaa.
No en nyt jaksa enkä oikeastaan edes viitsi kirjoitella enempää, mutta täytyy antaa tunnustusta, että minkä näyttelijän maailma näissä ihmisraunioissa menettääkään. Vaikka nyt olenkin tästä eroon päässyt niin uskallan väittää, että hänestä tulen vielä kuulemaan. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin osa sukua useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti. - Anonyymi
"Olen asunut naisen kanssa , jonka käsitin narsistiksi vasta myöhemmin, koska luin aiheesta kaiken mitä löysin, ja huomasin hänen vastaavan kuvauksia, jopa hänen varhaislapsuutensa vastasi tilannetta joissa narsismin sanotaan kehittyvän. Hänestä olisi voinut kirjoittaa narsismin oppikirjan psykiatreille. Suhdetta kuvaisin erittäin ahdistavaksi, epävarmaksi ja epätodelliseksi, erittäin vahvan ihastumisvaiheen jälkeen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa ei keinoja kaihdettu. Riita syntyi usein pikkuasioista, jotka hän väänteli älyttömiin mittasuhteisiin, vaikutti siltä kun hän ei olisi pystynyt olemaan riitelemättä."
-Luin muutkin vastaukset, mutta tuo lainaus voisi olla kirjoittamani.
Ainut ero siinä kirjoituksessa
on, että asun vieläkin kymmeniä vuosia asuneena kanssaan.
Kohtasin ihanan ihmisen, joka tuntui oikealle, Hän suhtautui tulevaisuuteen
hyvin luottavaisesti ja Ongelmia ei ollut kun seurusteltiin. Yhteen meno sovittiin muutaman kuukuden seurustelun jälkeen.Vähän ennen yhteenmenoa hänen käytöksensä muuttui, ja se muutos on kestänyt vuosikymmeniä.
Alkuvuosikymmen oli yhtä draamaa kaikesta kinattiin. Hänen sisaruksensa olivat suurilta osin samanlaisia, mutta koska olimme vähän tekemisissä he esittivät (näyttelivät) sitä parempaa puoltaan. Omille puoliskoilleen olivat kyllä hirviöitä. Ovat molempia sukupuolia, samoin kuin koko suku useammassa polvessa.
Eräs heistä syytti yhtä tuntemaani henkilöä, omista tekemisistä. Koska asia oli varmassa tiedossa, se aiheutti valtavan paineen,ottaa selvää tilanteesta.
Kirjoitin googleen; syyttää omista tekemisitään ja löysin itseni narsismia käsitteleviltä sivustoilta.Tuosta alkoi valtava tiedon kerääminen koko ilmiöstä.
Vaikka tilanne on vakava, se poisti kuitenkin omat itsesyytökset ja alemmuuden
tunteet ja alkoi rationaalinen aika. Aina kun tulee syytös sen voi ajatella olevan
narsistin oma syy. Toisaalta kaikkiin puheisiin ei tarvitse luottaa; mikä sinänsä
on hyvin suuri tragedia, mutta välttämätön.
Nyt kun tietää todellisuuden, yrittää sopeuttaa elämänsä ennakoimaan
tulevaa ja kestämään kaikkia temppuja. Tosin narsistin elämä ei ole ennakoitavissa.
Toisaalta hieman pelottaa, että alkaa käyttämään niitä keinoja,
joita narsisti käyttää. Muita ihmisiä kohtaan haluaa olla rehti.
- suattaap ollakin
Suosin vanhaa kansanomaista ilmaisua "kauhea horo".
- ei taida riittää :)
Jos pelkkä itsekäs, vain omalle tai kaverin munalle empaattinen pelimies - tai näiden hieman harvinaisempi, "hyväasenteinen" naispuolinen vastine - olisivat kaikki narsisteja, johan diagnoosien määrä räjähtäisi.
- narsun nähnyt
Narsistisesti persoonallisuushäiriöisiä naisia on todella paljon. Se on niin yleistä, että sitä pidetään normaalina naisen tapana. Sen vuoksi sitä on vaikea havaita. Se taas johtaa siihen, että syntyy kuvitelma ettei naisilla esiinny narsismia.
Itse olen elänyt avioliitossa narsismi naisen kanssa. Erosin nimenomaa narsismin uhriksi joutumisen vuoksi. Ex:ä on jaksanut sittemmin kostaa. Sitä on jatkunut jo 8 vuotta. Ehkä olisi helpompaa jos ei olisi yhteistä lasta. Lasta, joka ei halua nähdä isäänsä manipuloinnin seurauksena. Narsisti katkaisee hallitsemiensa ihmisten sosiaaliset suhteet. Narsisti hyväksyy vain ne sosiaaliset suhteet, jotka kulkevat hänen kauttaan."Narsistisesti persoonallisuushäiriöisiä naisia on todella paljon. Se on niin yleistä, että sitä pidetään normaalina naisen tapana. Sen vuoksi sitä on vaikea havaita. Se taas johtaa siihen, että syntyy kuvitelma ettei naisilla esiinny narsismia."
Pidätkö tuota oikeasti paikkansa pitävänä asiana vai oletko vain katkera?
- Miksu 455
Olen tietysti samaa mieltä siitä, että narsistiksi syyttely on erittäin yleistä, kenenkään kokemuksia vähättelemättä, väittäisin ettei jokaikinen "vaikea" nainen tai pirullinen mies OLE narsisti. Nykyaika kuitenkin suorastaan vaatii ihmisiä tuomaan narsistisia piirteitään esille, esim. empatia katsotaan heikkoudeksi työpaikoilla, joilla vallitsee kova kilpailu. Mutta samoin väittäisin että miehen on vaikeampi tulla uskotuksi, jos kertoo puolisonsa narsistisista puolista, asiaa vähätellään jopa viranomaisten puolelta. Esimerkiksi minä sain huvittuneita katseita osakseni, kun tein rikosilmoituksen avokistani, ihmettelivät että mikähän surkimus tämä on , kun ei naiselleen pärjää,... Ihmettelen että mitä pitäisi tehdä? Lyödä? Olisin vielä pahemmassa jamassa. Siksi eivät monet halua puhua vaimojensa ja tyttöystäviensä puolelta kokemistaan vääryyksistä. Asiaa hävetään. Samoin on asia tietysti naisillekkin, heille kuitenkin löytyy ymmärrystä ja apua, jos ja kun he ymmärtävät ja uskaltavat hakea sitä. Tasaarvon aikana pitäisi kuitenkin tukea löytyä myös miehille, esim. edellisen kirjoittajan TULISI saada oikeutta viranomaisten puolelta, ymmärrän täysin miltä tuntuu isästä, joka ei saa tavata lapsiaan normaaleissa puitteissa , isätkin tarvitsevat lapsiaan, ja lapset tarvitsevat isää. Tämä pääsee unohtumaan monilta , esim. sosiaalissa työskentelevät ovat usein naisia, ja heistä on luonnollista pitää äidin puolta. Ainakaan minä en ymmärrä, miten se voisi olla lasten etu? Asiat tulisi selvittää juurta jaksain, haittana on se, ettei sosiaalin virkamiehillä ole kokemusta, eikä koulutusta, heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta paljastaa jommankumman narsismia, jos sitä nyt onkaan. He ovat omaksuneet ajatuksen siitä, että mies on useimmiten syypää kaikkeen, tämä pätee poliisiin ja tuomioistuimeenkin. Ja ihmiset valehtelevat , vaikkeivät olisikaan sen kummempia narsisteja. Mutta kuten sanottu, ymmärrän turhautumisen määrää, ja voimattomuuden tunnetta tuossa edel.kirjoittajan tilanteessa. Ja huomauttaisin, narsismi on ihan oikea sairaus, joka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa yhteiskunnassa, tietysti asian toteaminen on jätettävä ammattilaisille, mutta en myöskään ymmärrä, miten vähättely auttaa asiaa, tai uhreja ? Joidenkin kommenttien ivaileva sävy on mielestäni,...sanoisinko narsistinen? Kaikilla on toki oikeus mielipiteeseen. Ja huom! En vihaa naisia, enkä ole yksinhuoltajia vastaan, monet hyvistä ystävistäni ovat yh-naisia, ja monella on vaikeita liittoja takanaan, alkoholisoituneen tai väkivaltaisen miehen kanssa, mutta kannatan tasaarvoa, siis kaikenpuolista tasaarvoa! Ihmisiä pitää kunnioittaa nimen omaan ihmisinä, ei sukupuolen perusteella. Pitkä teksti, sori!!!
- Naisia on
Nainen iski varattuun mieheen silmänsä ja koukutti tämän narsistille tyypillisellä tavalla: mies nostettiin jalustalle, hänen annettiin kuvitella että hän tuli ja pelasti naisen jota niin monet miehet olivat kohdelleet kaltoin. Samalla jo luotiin pohja tulevalle syyllistämiselle. Jos mies yritti rimpuilla vähänkin vastaan, muistutettiin niistä entisistä, sioista. Ei kai mies halua olla heidän kaltainen ja pettää tätä suurenmoista naista jälleen? Ei kai tämäkin mies osoittaudu siaksi?
Sitten keino numero kaksi: äitiys. Kun taas miehen epävarmuus yhteiselon suhteen alkoi kasvaa, nainen olikin raskaana. Mies lytistettiin mitättömäksi maan matoseksi äitiyden mahtavuuden rinnalla. Eihän mies voi tietää eikä ymmärtää mitä on äitiys, mies pysyköön hiljaa ja totelkoon. Mies sai valvoa yöt vauvan kanssa, hoitaa kodin ja käydä päivät töissä, koska kunnon isä ja MIES tekee niin, ainakin naisen mukaan. Fyysisestikin loppuun ajettu mies ei jaksanut todellakaan rimpuilla vastaan vaikka tajusi ettei muissa lapsiperheissä työt jakautuneet yhtä epätasaisesti. Ettei muissa lapsiperheissä terve vauva aja perhettä samanlaiseen kaaokseen.
Ja jos mies kaiken jälkeen erehtyi luulemaan vielä itsestään liikoja, ottamaan itsenäisiä askeleita, hänelle tehtiin selväksi että hän tulee menettämään tärkeimmän asian eli lapsensa.
Nainen esiintyi ulospäin vastuullisena ja moraaliltaan korkeana henkilönä joka kuitenkin kodin seinien sisällä jätti kaiken vastuun perheelleen. Todellisuudessa hän ei suuremmin välittänyt lapsistaan, käytti heitä vain kulissina kun piti esittää Äitiä. Nainen aktivoitui vain asioista joilla sai hetkellisesti itseään esille, mutta lopulta aiheutti lähinnä sotkuja jotka jäivät muiden siivottavaksi. Mies ajettiin tilanteeseen jossa hänellä ei ollut työpaikkaa, terveyskin petti. Nainen ei taas suuremmin halunnutkaan tehdä töitä, keksi aina selitykset työttömyydelleen. Oli suunnitelmia tulevaisuuden varalla joiden takia ei juuri nyt voi hakea töitä. Oli liian pieni palkka, vaikkakin paljon suurempi kuin kelan korvaus. Oli lapset, joita ei itse kylläkään hoitanut. Oli tärkeitä menoja, harrastuksia tosin käytännössä. Perhe ajautui taloudelliseen ahdinkoon ja on rypönyt siinä jo vuosia. Edelleenkään nainen ei ota vastuuta mistään, ei tee mitään todellista perheen hyvinvoinnin eteen. Aktivoituu edelleen vain saadakseen itseään esille.
Narsistisia piirteitä olen naisissa nähnyt useinkin, prinsessasyndroomaa ja syvää kateutta, mutta tämä on tapaus jonka sanoisin olevan narsisti. Nainen joka ei osaa asettaa edes omia lapsiaan itsensä edelle, ei edes rinnalle. Nainen joka huolehtii lapsistaan kulissin takia, ei siksi että tuntisi tarvetta pitää omista lapsistaan huolta. Nainen joka on tunnemaailmaltaan pikkulapsen tasolla, mutta oppinut peittämään sen taitavasti valehteluun, syyllistämiseen, manipulointiin jne.
Hän on taitava oikeuttamaan asioita itselleen antamalle miesten luulla että naiseus ja äitiys on jotakin mitä miehet eivät voi koskaan ymmärtää, saati kritisoida. Ne, usein naiset, jotka eivät näe oikeutusta, selitetään kateellisiksi, ilkeiksi selkäänpuukottajiksi.- Toinen mies
Kerran tänne jo kirjoitinkin, mutta oli sen verran osuva kommentti, että pakko oikein ihmetellä miten yksi yhteen meneekin. Itse olin tämä toinen mies, joka nostettiin jalustalle ja annettiin käsitys juurikin kuinka kaikki miehet tätä ovat väärin kohdelleet. Vastaan ei voinut sanoa tai olit juurikin samanlainen perus suomalainen sovinisti kuin kaikki muutkin.
Ja tuo perkeleen naiseuden / aitiyden aseman hyväksikäyttö... Enhän minä sitä voi mitenkään ymmärtää kuinka tärkeä ja raskas hänen osansa on, eihän minulla edes ole omia lapsia...
Niin ja työtähän ei voinut mitenkään tehdä...
- Muuten hyvä kirjoit.
"Nainen joka ei osaa asettaa edes omia lapsiaan itsensä edelle, ei edes rinnalle. "
Muuten hyvä kirjoitus, mutta mielestäni tuo... Miksi lapset pitäisi laittaa vanhempien edelle? Mitä sillä tarkoitat? Tai rinnalla ololla?
Olemme kaikki ihmiset monen määritelmän mukaan tasa-arvoisia, emme kuitenkaan samassa asemassa. Vanhempien pitäisi olla tiennäyttäjiä ja esimerkkejä. Edellä lapsiaan, neuvojia, kuuntelijoita, keskustelijoita elämän iloissa ja vaikeuksissa. Kodin pitäisi olla turvapaikka ja satama.
Suurin virhe, minkä nykyvanhemmat tekevät, on se, että he päästävät lapsensa itsensä yli. Sitä ei saisi koskaan tapahtua.
Lasten ehdoilla elämistä pitäisi tehdä harkiten, mitä ovat ne asiat. Lasten itsensä edelle laittaminen tekee jatkuvasti toistettuna vanhemmasta pelkän kasvupohjan.
Ei nyt ollut kirjoituksesi pääkohta, mutta...- edellinen
Tarkoitan lapsen hyvinvoinnin asettamista oman hyvinvoinnin edelle. Lapsi vaatii paljon venymistä: valvomista, kärsivällisyyttä ym. Narsisti äidille omasta mukavuudesta luopuminen lapsen takia ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.
- Yes. : ).
edellinen kirjoitti:
Tarkoitan lapsen hyvinvoinnin asettamista oman hyvinvoinnin edelle. Lapsi vaatii paljon venymistä: valvomista, kärsivällisyyttä ym. Narsisti äidille omasta mukavuudesta luopuminen lapsen takia ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.
Yes. : ).
- mama rules
edellinen kirjoitti:
Tarkoitan lapsen hyvinvoinnin asettamista oman hyvinvoinnin edelle. Lapsi vaatii paljon venymistä: valvomista, kärsivällisyyttä ym. Narsisti äidille omasta mukavuudesta luopuminen lapsen takia ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.
Narsisti äiti tietää että kunnon äiti joutuu joustamaan paljonkin lastensa takia mutta on todella haka kieroilemaan ja jättämään vastuun muille. Ja mikäs on jättäessä kun ei omatunto kolkuta vaikka lapsi vähän kärsisikin. Sanoissaan narsisti uhrautuu, enemmän kuin kukaan muu, on suoranainen yliäiti, mutta teot ovat jotakin ihan muuta. Lähipiiri kyllä huomaa kuinka narsistin teot ovat ristiriidassa sanojen kanssa, kuinka narsistin vähäisiä tekoja lasten hyväksi ei ohjaa rakkaus vaan vain roolin vaatimukset.
- avo3
KAIKKI NAISET ON NARSISTEJA.
- gjcfxh
"Voiko olla" ?. Mikä ihmeen lapsellinen kysymys tuo on. TOTTAKAI VOI OLLA !! . Todella tyhmä ja lapsellinen kysymys.
- Ö--
Narsistiäidin lapsena oleminen ei todellakaan ole mitään lasten leikkiä. Se on ehkä tuhoavin suhde mikä voi olla (lapsen kannalta, varsinkin tyttären), kun pieni lapsi on uhrina, lapsi kun ei paremmasta tiedä. Vuosikymmenienkin kuluttua se saattaa vielä vammauttaa, lamauttaa ihmisen.
- Anonyymi
Haluaisin puhaltaa narsisti naisen varpaitten väliin
- Anonyymi
Kyllä nainenkin voi pitää itseään erehtymättömänä ja olla kyvytön ottamaan vastaan rakentavaa kritiikkiä
- Anonyymi
Se että ihminen on kyvytön ottamaan vastaan kritiikkiä, ei tee kenestäkään narsistia. Katsoisin kokonaisuutta, onko ihmisessä tilaa toiselle, hänen arvoille, ajatuksille ja tunteille. Onko suhde vastavuoroinen, sekä annetaan että otetaan. Empaattinen. Tyypillinen narsistisuhde on palvelu/riippuvuussuhde, jossa toisen osapuolen rooli on yksipuolisesti olla narsistin minuuden jatke ja kannattaja vailla omaa minuutta ja tahtoa. Miellyttää, palvella ja myötäillä (vrt. äiti-vauva -suhde).
- Anonyymi
anteeksi nuo monet samat kirjoitukset ohjelma
ilmaoitti aina että yritä uudelleen - Anonyymi
Kyllä voi, ei se asia ole mitenkään sukupuoleen sidonnainen asia.
- Anonyymi
Naispuolinen voi olla narsisti, ei se ole vain miesten asia,
- Anonyymi
Ilman muuta. Mutta kaikki naiset eivät ole narsisteja eikä narsismi ole sama kuin feminismi. Myöskin vuosien myötä kehittyvä arvostelukyky joka voi johtaa itsenäistymiseen ei ole sama kuin narsismi. Sama pätee tietenkin myös miehiin.
- Anonyymi
Eikös tälläisissä vanhanaikaisissa sukupuolistereotypioissa naisilla ole huomattavasti enemmän narsismin merkkejä?
- Anonyymi
On, ja se osaltaan hämärtää ymmärrystä naisten narsistisuudesta ja heikentää perheen mahdollisuutta apuun. Narsistinen nainen kuitataan helposti "normaalina". Sehän on vaan sellainen Pekan ja Pätkän Justiina jonka kanssa pitää vain yrittää pärjätä, sellaisiahan ne naiset ovat. Tomera nainen, jonka tuollainen vähän nahjus tarvitseekin.
Oikeasti taustalla tapahtuu usein hirveitä, lapset vaurioituva ja menettävät mahdollisuutensa tasapainoiseen elämään. Mies sairastuu, masentuu ja hautoo pahimmillaan itsemurhaa. Hätähuudot tyrehtyy pirttihirmu-virnuilun alle ja vakuutteluun että eihän nyt toki, äiti-ihminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174566
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842519Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731657Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella281500Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641207- 211159
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon221125- 117978
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42942- 171924