Oletan, että rakastelu kakkosen kanssa mielletään yleisesti uskottomuudeksi. Miten sitten seuraavat:
1. seksi ilman tunnetta
2. suudelma
3. halaus, jossa eroottinen lataus
4. syvä henkinen yhteys kakkosen kanssa
5. masturbointi kakkosta ajatellen
6. masturbointi julkkista ajatellen
7. haaveilu kakkosesta
1. seksi ilman tunnetta
2. suudelma
3. halaus, jossa eroottinen lataus
4. syvä henkinen yhteys kakkosen kanssa
5. masturbointi kakkosta ajatellen
6. masturbointi julkkista ajatellen
7. haaveilu kakkosesta
Vastaukset 31
Vanhimmat
1.
2. Suukko ok, mutta suudelma alkaa vähän kolkutella rajoja.
Kaikki on uskottomuutta, josta et voi kertoa puolisolle.
No emmä kyllä masturboinnistani puolisolle kerro, se on täysin yksityisasiani. Enkä koe sitä myöskään uskottomuudeksi vaikka fantasioisin masturboidessani Julianne Mooresta tai vaikka naapurin Perasta.
No ei varmana ole. On paljon asioita, joita voi kertoa puolisolle, mutta joita ei halua kertoa, eikä kertominen ole edes fiksua eikä millään muodoin viisasta.
Juurikin noin. On sulaa hulluutta kertoa puolisolleen esim seksifantasioistaan, siis kun fantasioi toisesta ihmisestä.
Eli et halua tietää, jos miehesi fantasioi siskostasi? Ja kuvittelee hänet tilallesi?
Taisi tuo kirjoittaja tarkoittaa, että puolisolle pitäisi pystyä kertomaan asiasta kuin asiasta, asiaa kysyttäessä. Tai jos tulee erityinen tarve nähdä vaivaa piilotellakseen jotain. Masturbointinsa pitäköön kukin omassa tiedossaan, jos ei sitä välttämättä halua jakaa. :D
"No ei varmana ole. On paljon asioita, joita voi kertoa puolisolle, mutta joita ei halua kertoa, eikä kertominen ole edes fiksua eikä millään muodoin viisasta. "
Noinhan se on jos parisuhde ei ole kunnossa, eli kun suhden pinnallinen, vailla luottamusta ja kunnoitusta, tyyliin yhteinen jääkappi ja vaivatonta seksiä.
Sitten kun on kysymys oikeasta, terveestä parisuhteesta, sellaisesta, jonka on tarkoitus kantaa elämän erilaiset vaiheet, jolta joka päivä saa enemmän kuin uskoo osaavansa antaa, vaikka haluaa antaa enemmän kuin saa, josta kaikesta seuraa, että kumpikin saa rakkautaa, kunnoitusta, elämän sisältöä ja elämän tarkoituksen aineksia enemmän kuin että 1 1 olis vain kaksi... niin, sellaisessa oikeassa parisuhteessa, joita suurin osa itse asiassa on, kaiken voi kertoa eikä minkään kertomisesta seuraa mitään huonoa, eikä toisaalta ole sellaista kerrottavaakaan, joka toista loukkaisi.
Sinä, olga*, et vain koskaan tuosta pääse osalliseksi. Tämän päättelen aiemmista kirjoituksista. Sinä olet aivan liian itsekäs.
Kuka hullu sen haluaisi tietää? En minä ainakaan.Olisihan se vähän typerää siitä tehdä kriisi parisuhteeseen jos se on vain fantasia jota ei todellisuudessa ole edes aikomus toteuttaa.
Parisuhteessakin PITÄÄ olla normaalilla, terveellä tavalla itsekäs! Ellei ole, tulee hyvin helposti hyväksikäytetyksi ja alistetuksi, ja tyytymättömäksi. Jokaisen henkilökohtaisia omia rajoja täytyy vartioida myös parisuhteessa. TÄMÄ on tervettä.
"kaiken voi kertoa eikä minkään kertomisesta seuraa mitään huonoa, eikä toisaalta ole sellaista kerrottavaakaan, joka toista loukkaisi."
Jos uskoo tuohon, valehtelee itselleen! Oikeasti minkä tahansa kertomisesta voi seurata mitä tahansa huonoa, riippuen siitä mitä kertoo ja kenelle. Mitä huonommin toisen tuntee, sitä paremmin voi ajatella, ettei minkätahansa kertomisesta seuraa mitään huonoa. Sinisilmäisyys on taitolaji sekin. Osata sulkea silmänsä tosiasioilta.
Parisuhde toimii parhaiten, kun molemmat antavat toiselle tilaa olla oma itsensä. Eivät vedä hernettä nenään, jos toinen tekee tai ajattelee eritavoin kuin itse. Kukaan ei ajattele jokaisesta asiasta samoin. Parisuhteella on sitä suuremmat mahdollisuudet onnistua mitä paremmin molemmat osaavat suhtautua toistensa erilaisuuteen ja sen mukana tuomiin ristiriitoihin ja ongelmiin. Ongelmien selvittelytaito on myös parisuhteen onnistumisen kannalta ehdoton.
"Liian itsekäs" No mitä vielä. Miesystäväni ja muut lähimmät ovat juuri pitäneet minulle saarnaa siitä, etten osaa olla riittävän itsekäs. Ajattelen liikaa toisten parasta, unohtaen omat tarpeeni. Ikävä kyllä HE ovat oikeassa. Minulla on vielä pitkä matka, jos aion liian itsekkääksi ;).
Jos olet suhteessa, jonka päämäärä ja tarkoitus on kantaa elämän erilaiset vaiheet, niin jo pelkästään se on riski. Olet suhteessa ja pidät siitä kiinni kaikin keinoin, vain jotta suhde jatkuisi. Silmien ummistaminen
- "kaiken voi kertoa eikä minkään kertomisesta seuraa mitään huonoa"
- "eikä toisaalta ole sellaista kerrottavaakaan, joka toista loukkaisi"
on kuitenkin vielä haitallisempaa suhteen kannalta.
Yleensä miehet sanovat, että heille pitää kertoa suoraan mitä halutaan ja mitä ajatellaan. He eivät, sanojensa mukaan, pysty lukemaan vaimonsa ajatuksia. Kun nainen sanoo suoraan mitä haluaa, ja nainenhan haluaa kaikenlaista, niin siitä seuraa todellakin välillä kaikenlaista huonoa. Nainen ei vain välttämättä huomaa sitä.
Naiset taas kuvittelevat ilman muuta tietävänsä mitä mies ajattelee, mitä mies haluaa, mikä on miehen parhaaksi. Aina se mitä nainen kuvittelee miehensä haluavan on tismalleen samaa kuin hän itse haluaa. Jo pelkästään siitä, että mies joskus, vaikkakin harvoin sanoo suoraan mitä itse oikeasti haluaa, nainen loukkaantuu (taas kertomisesta seuraa huonoa).
Jos vaikuttaa siltä, että molemmat haluavat aina samoja asioita, niin se ei pidä paikkaansa. Silloin ei suhteessa pystytä käsittelemään asioita eikä niiden mukana ristiriitojakaan.
No en todellakaan! Mitä sillä tiedolla tekisin muuta kuin pahoittaisin mieleni? Jos moisesta kertoisi, pitäisin sitä minun törkeänä aliarvioimisena ja kiusaamisena.
Jos kaikki mistä ei puolisolle voi kertoa on uskottomutta, petän vaimoani silloinkin kun naispuolinen työkaveri tarjoaa minulle autokyydin. Siis paikasta toiseen, ei muuta...
Numero 4 on uskottomuutta, tavallaan
No... Siis eikös termi "kakkonen" tarkoita jo itsessään sitä, että parisuhteessa on kolmas pyörä? Joten sitä myöden kaikki "kakkoseen" liittyvä toiminta on uskottomuutta.
Masturbointi on jokaisen oma asia, vaikka toiset ovatkin sitä mieltä, että se on pois parisuhteesta. Voihan sitä tehdessä ajatella vaikka omaa kumppaniaankin eikä se varmasti silloin ole uskottomuutta...
Ei tarvitse käyttää termiä "kakkonen". Esim, kohdassa 4 voi olla "vain" ystävä.
Kakki seksuaalienergia mitä suunnataan pois puolisosta on pois parisuhteesta siis siksi se masturboiminenkin on. Ajattele jos kaikki oikeasti suunnattaisiin vain sinne parisuhteen yhteiseen seksielämään mitä se olisikaan! Tämä lienee kuitenkin mahdotonta koska toisella on yleensä sitä enemmän kuin toisella ja sitten sitä pitää itsekseen myös purkaa. Masturbointi näin ollen on ihan hyväksi. Jos sitä toteutetaan ajatellen jotakin kolmatta osapuolta en koe sitä uskottomuutena jos se ei uhkaa millään tavoin oman puolison asemaa ja roolia parisuhteessa. En tunne rakastavani yhtään vähempää miestäni vaikka ajattelen tuota naapurin miestä masturboinnin aikana. En ole millään tavoin ihastunut naapurin mieheen mutta seksifantasiassa hän toimii hyvin.Yhdessä mieheni kanssa olen 100 % hänen kanssaan.
1. seksi ilman tunnetta > EI OLE USKOTTOMUUTTA MIKÄLI B-RAPPUUN, SORMETUSTA TAI VAIN MUNNARI
2. suudelma> EI OLE USKOTTOMUUTTA
3. halaus, jossa eroottinen lataus> EI OLE USKOTTOMUUTTA
4. syvä henkinen yhteys kakkosen kanssa> EI OLE USKOTTOMUUTTA
5. masturbointi kakkosta ajatellen> EI OLE USKOTTOMUUTTA
6. masturbointi julkkista ajatellen> EI OLE USKOTTOMUUTTA
7. haaveilu kakkosesta > EI OLE USKOTTOMUUTTA
Kutonen ei ole :)
Kaikki nämä,jos henkinen yhteys romanttista!
Kohdat 1,2,3,4 ja 7 ovat TIETENKIN uskottomuutta.
Kohdat 5-6 ovat myös, jos selainen puolisoa loukkaisi.
Kaikki sellainen on uskottomuutta, joka loukkaa/loukkaisi puolisoa.
Mikä se sellainen parisuhde on, jossa kunnoittaa puolisoaan niin vähän, että tekee asioita, jokta häntä loukaa!?
Ihmissuhteet pysyvät kasassa valheiden avulla. Jos kaikki olisivat avoimen rehellisiä, tulisi hankaluuksia.
Esimerkki: mies tuntee vetoa isorintaisiin naisiin. On onnellisesti naimisissa pienirintaisen nausen kanssa. Vaimo kysyy mieheltään, toivoisiko tämä että hänellä olisi isot rinnat.
Rehellinen (ja ihmissuhteelle huono) vastaus: kyllä. Valheellinen (ja suhteelle hyvä) vastaus: rakkaani, rintasi ovat upeat juuri tuon kokoisina.
Täydellnen rehellisyys on usein julmaa. Haaveilut ja fantasiat on hybä sallia itselleen, muttapitää ne omana tietonaan.
Onnellisessa ja terveessä parisuhteessa vaimon ei tarvitse edes kysyä. Jos kuitenkin kysyy siksi, että haluaa olla miestänsä lähellä, tuntea hänet, niin terveessä parisuhteessa mies voi vastata rehelisesti ilman, että mistään asiasta tulee paha mieli. Onnellisessa ja terveessä avioliitossa mies pitää naisestaan sellaisena kuin hän on, sillä vaikka on joskus pitänyt isoista rinnoista, pitää hän nyt pienistä(kin?), koska se, että hän rakastaa vaimoaan sellaisena kuin hän on, tekee vaimosta hänen silmissään täydellisen, rintoineen päivineen. Hän voi siis vastata rehellisesti pitävänsä vaimonsa rinnoista eniten ja sen lisäksi isoista ja pienistä ja erikokoisista ja .....
Tervessä parisuhteessa ei tarvitse eikä saakaan valehdella.
Ei ei ei. Onnellisessa ja etenkin terveessä parisuhteessa pidetään puolisosta juuri sellaisena kuin hän on, MUTTA virheineen päivineen. Eikä tarvitse olla edes "virheitä", vaan kumppanin mieltymyksiä, joilla ei ole suhteeseen sen kummempaa vaikutusta. Esim. mies ihailee blondeja, vaimolla on kuitenkin tummat hiukset. Tai nainen ihailee pitkätukkamiehiä, vaikka omalla miehellä on kalju. Moni ymmärtää kumppaninsa mieltymykset blondeihin tai pitkätukkamiehiin. MUTTA, jos esim. kalju on miehelle ongelma, hän itse haluaisi edes siistit lyhyet hiukset, ne vaan eivät kasva, niin vaimo tekee viisaasti, ellei pidä kovin usein suurta mölyä pitkätukkaisten ihannoinnistaan.
Kaikki olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä ihmisiä. Se on fakta, joka on hyväksyttävä. Jokaisessa, ihan terveessäkin parisuhteessa valehdellaan joskus. Eikä suinkaan vähiten itselle.
Mielistely sekä myös rehellinen, loukkaava puhe eivät sen sijaan ole merkki terveestä suhteesta.
Vain 1, mutta vähän tarkemmin:
1. seksuaalinen, fyysinen kanssakäyminen kolmannen kanssa, kun kumppanin kanssa on sovittu keskinäisestä uskollisuudesta, vihkivalana tai julkisessa parisuhteessa muutoin.
Tämä määritelmä sopii yhteisen keskusteluun. Muut ajatukset siitä, mikä on uskottomuutta on parin omaa rajanvetoa mitä sallivat/eivät salli toinen toisiltaan.
"...mikä on uskottomuutta on parin omaa rajanvetoa mitä sallivat/eivät salli toinen toisiltaan. "
No eihän mikään sellainen ole uskottomuutta, josta on sovittu, että niin voi tehdä ja se sopii molemmille.
Kääntäen: kaikki sellainen teko on uskottomuutta, josta on sovittu, että niin ei tehdä.
Jokainen varmasti tietää missä rja kulkee, ei koskettelua minkäänlaista toisen kanssa, ei puheita siihen suuntaan.
Ja jokainen on varmasti ylittänyt nuo rajat. Ellei teoissa, niin ajatuksissa.
Niinpä. Kannattaisikin miettiä mitä sitten tehdään, kun jompikumpi on ylittänyt toisen rajat.
Miten voi edes periaatteessa tuntea syvää henkistä yhteyttä omissa ajatuksissaan kakkosen kanssa, jos ei ole mitään kakkosta?
Näin meillä puhuu asiaa.Naisenakin aattelen noin periaatteessa.Rintojen tilalla vaan jotain miehisempää :).