Olen 25-vuotias mies ja kumppanini on 23v. Asumme saman katon alla ja olemme seurustelleet noin. 3 vuotta. Jo pidemmän aikaa kiinnostukseni on alkanut kadota ja haluaisin lopettaa suhteen. Toisinaan sanon suoraan, että haluan päättää suhteen, mutta lopulta annamme asian olla. Vaikeinta on se, että hän ei halua erota ja se, että asumme saman katon alla. Rakastan häntä myös melko paljon, mutta uskon ettei meillä tule olemaan kovin värikäs tulevaisuus yhdessä. Miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia?
Eroaminen?
Cern
3224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ala etsimään omaa kämppää. ei se pelkkä välittäminen riitä jos ei muuten parisuhde toimi halutulla tavalla
Tuo on tuttu tarina, voisi olla itseni kirjoittama. Olen tosin pari vuotta vanhempi ja suhteemme kesti kuusi vuotta. Kiinnostukseni alkoi hupenemaan ja suhteessa oli joitain pieniä ongelmia (jotka kyllä olisi saanut kuntoon). Tuntui, että vaikka rakastinkin puolisoani, se suurin kipinä oli kateissa.
No, viimeinen vuosi on ollut raskas ja parisuhteen ulkopuolisia vastoinkäymisiä on ollut rutkasti. Menin sitten eroamaan. Ensimmäinen kuukausi eron jälkeen meni hyvin, mutta sitten iski kamala ikävä ja kaipuu. Eikä se ota helpottuakseen. Yritin myös käydä treffeillä, mutta siitä seurasi pelkkä morkkis ja tajusin, ettei minusta ole uuteen suhteeseen kenenkään toisen kanssa. Annan neuvon, että odota vielä jonkin aikaa. Vuosikin tuollaista tunnetta on aika vähän, jos parisuhteessa on muut asiat kunnossa.
En tiedä, uskaltaisinko ottaa exääni vielä yhteyttä ja pyytää häntä yrittämään uudelleen ja lähtemään kanssani pariterapiaan. Ainakaan minun tapauksessa tekemäni ratkaisu ei ollut hyvä.
Kiitos vastauksista. Pitää vielä miettiä kuukausi tai pari eteenpäin niin toivottavasti asiat selkenee.