Mitä kuuluu Marja-Leena kappaleen mollivoittoinen tunnelma on minikosmos parisuhteiden alussa vallitsevasta kohtaamisen ongelmasta. Mies kappaleessa on metafora niille tunteille, joita usein pidämme sisällämme. Kukapa meistä ei olisi yön pimeinä tunteita soittanut prepaid-liittymästä naisystävälleen ja yrittänyt ratkaista tämän kohtaamisen ongelman. Mies sinnikäs, aina siihen asti, että hankkiutuu huoltoyhtiölta varastetun yleisavaimen avulla naisen asuntoon. Nainen taas esittää vaikeasti tavoiltevaa, vaikka kumpikin tietää hänen selvät halunsa tarinamme miestä kohtaan. Eli, se vanha klassinen jännitys sukupuolten välillä.
Vielä selvempi esimerkki tästä psykologian lukutaidosta on kappale Itkisitkö onnesta. Siinä tarinamme sankari miettii yön pikkutunteina rakastettunsa kanssa maaseudun piilopirtiin siirtymistä. Seksuaaliset himot ja tunteet riivaavat miestä. Mielessä pyörivät syyllisyys ja kysymykset miten hyvin hän onnistuu piilottamaan jälkensä. Jäikö sormenjälkiä tai pystyykö kännykän sarjanumeron perusteella tekemään positiivisen tunnistuksen. Päättyykö kaikki siihen, kun poliisin saartorinki valaisee mökin, syntyy odotettu tulitaistelu, siis se perinteinen tarina, vai pysyykö onni piilossa ja rakastavaiset saavat viettää lopun elämäänsä rauhassa?
En tiedä, mutta hienoja kappaleita parisuhteesta kuitenkin.
Vielä selvempi esimerkki tästä psykologian lukutaidosta on kappale Itkisitkö onnesta. Siinä tarinamme sankari miettii yön pikkutunteina rakastettunsa kanssa maaseudun piilopirtiin siirtymistä. Seksuaaliset himot ja tunteet riivaavat miestä. Mielessä pyörivät syyllisyys ja kysymykset miten hyvin hän onnistuu piilottamaan jälkensä. Jäikö sormenjälkiä tai pystyykö kännykän sarjanumeron perusteella tekemään positiivisen tunnistuksen. Päättyykö kaikki siihen, kun poliisin saartorinki valaisee mökin, syntyy odotettu tulitaistelu, siis se perinteinen tarina, vai pysyykö onni piilossa ja rakastavaiset saavat viettää lopun elämäänsä rauhassa?
En tiedä, mutta hienoja kappaleita parisuhteesta kuitenkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Leevi/Gösta oli pari kymmentä vuotta aikaansa jäljessä sekä edellä. Hänen omana aikanaan laulujen miehet oli yleisen pilkan kohde. He oli niitä "kylä hulluja" ketä tiedettiin että oli ollut joskus ennevanhaan. Niille sai nauraa. Nykyään nämä "mies tyypit" on taas täyttä totta mutta elävät tietty nykyaikaa.
Unohdit mainita Leevin ehkä parhaan kappaleen joka sekin kertoo miehen sielunelämästä ja vapauden kaipuusta sekavien parisuhdeongelmien keskellä:
https://www.youtube.com/watch?v=e-2fUGkY_jw
Leevi on ihan kurko sanoituksineen, pari kappaletta tuossa kuuntelin pitkästä aikaa edellä mainittujen lisäksi, niistä "Tyttö jota rakastan" sopii palstan luonteeseen hyvin, kunpa joskus saavuttaisi sen tunteen. Toinen oli "Elina mitä mä teen", sitä kuunnellessa tuli mieleen että vaikka lama-ajat poikii kurjuutta poikivat ne myös loistavaa musiikkia, paljon koskettavampaa kuin nousukauden tuotokset. Tietysti pitää tässä samalla kuunnella myös Juicen "viidestoista yö".