Selkis Työvoimapula- suomalaiset EI KELPAA TÖIHIN

Paljon maahanmuuttajia työllistävillä aloilla ollaan yhtä mieltä siitä, että Suomi ei pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Rakennusliittokaan ei enää tuomitse esimerkiksi virolaisten vyöryä Suomeen. "Aletaan olla yhtä työssäkäyntialuetta."

Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet, vaikka maahanmuuttaja tulisi Suomeen töihin. Näin kertoi HS lauantaina. Yli puolet suomalaisista on täysin tai osittain sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitäisi Suomessa rajoittaa niin kauan kuin Suomessa on työttömyyttä.

Työnantajat näkevät tilanteen toisin.

"Emme tule toimeen ilman maahanmuuttajia. Väestöpohja ei yksinkertaisesti riitä tulevaisuudessa", sanoo työntekijöitä muun muassa hoitoalalla välittävän Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, joillakin aloilla on edelleen selvä työvoimapula.

Esimerkiksi siivous- ja ravintola-alan paikkoihin ei löydy tarpeeksi tekijöitä kantaväestöstä.

Tilanne ei ole muuttunut taantuman myötä. Siivousalan jätin SOL:n työntekijät ovat pääkaupunkiseudulla yhä lähes yksinomaan muita kuin suomalaistaustaisia.

"Myös muualla Suomessa on töitä johon suomalaiset eivät taivu, kuten Turussa laivasiivous", sanoo SOL-palveluiden toimitusjohtaja Juha-Pekka Joronen .

Tarkkoja lukuja eri aloilla työskentelevien ulkomaalaisten määrästä ei ole. Ainakin siivouksessa, rakennusalalla ja ravintoloissa määrät ovat jo silminnähden suuria.

Esimerkiksi rakennusalan veronumeron on hakenut noin 60 000 ulkomaalaista työntekijää. Rakennusliiton arvion mukaan noin 20 000–30 000 tekee tällä hetkellä töitä Suomessa.

Kaikilla näilläkin aloilla on tilastojen mukaan samaan aikaan työttömyyttä.

Rakennusalan työttömyys on alan hiljenemisen myötä Rakennusliiton mukaan selvässä kasvussa. Maan sisällä on suuria eroja.

Rakennusliiton toisen puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan pääkaupunkiseudun työmaiden suuri ulkomaalaisen työvoiman osuus kasvattaa työttömyyttä ennen kaikkea muualla Suomessa. Myös vastavalmistuneiden työnsaanti voi olla hankalaa.

"Pohjoisesta käytiin ennen reissutöissä etelässä. Nyt sille ei ole enää kysyntää, koska lahden toiselta puolelta saa niin paljon halvemmalla", Suokas sanoo.

Virolaistenkin ammattimiesten palkkataso on tosin nousussa.

"Liitolla on jo jäsenenäkin tuhansia virolaisia. Hehän ovat ihan samanlaisia kuin suomalaiset ja huomaavat pikkuhiljaa, että voivat saada samaa palkkaakin. En millään tavalla halua soimata virolaisia", Suokas sanoo.

Samaa mieltä on metsäyhtiö UPM:n pääkonttorin portilta tavoitettu sprinklerien asentaja Tommi Peltonen.

"Kyllä ammattitaitoinen virolainenkin osaa palkkaa pyytää", Peltonen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan myös palvelualojen työttömyys on kasvanut kuluneen vuoden aikana.

Vuokratyöyrityksen mukaan esimerkiksi ravintola-alalla jokainen saa silti töitä halutessaan.

"Meidän näkökulmasta alalla on edelleen työvoimapula. Kaikki ammattitaitoiset saavat töitä", sanoo ravintola-alan työntekijöitä välittävän Enjoyn toimitusjohtaja Olli Tuominen.

Mistä ristiriita johtuu? Palvelualojen ammattiliitto Pamin koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen arvelee, että työajat ja -ehdot ovat joskus niin epäkiitollisia, ettei työ kannata. Esimerkiksi hyvin lyhyisiin työvuoroihin voi olla vaikea löytää tekijää työttömien joukosta.

Maahanmuuttajien tarpeen kasvu näkyy selvästi myös työnantajien asenteissa. Sekä siivous- että ravintola-alalla suhtautuminen kielitaitoon on muuttunut selvästi.

"Helsingissä ja Lapin sesonkikohteissa tulee hyvin toimeen englannilla. Keittiön puolella ei tarvitse osata suomea missään päin Suomea. Ylipäätään asenteet ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan ovat muuttuneet 6–7 viimeisen vuoden aikana selvästi", Enjoyn Tuominen sanoo.

Myös SOL:n Joronen on huomannut selvän muutoksen.

"Ennen monet asiakkaat vaativat suomen kielen taitoa. Tämä on muuttunut paljon", toimitusjohtaja sanoo.

Vaikka ne on suomessa liiton jäsenenä, niin ei niillä pitäisi olla oikeutta saada suomesta ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana, koska he ovat Viron kansalaisia.

Joo rakennusliitto täyspetturi-

varman vapaamuurarit johdossa?

Saa nähdä kauankotä ulkolaisten hekutusta jatkuu, kun suomalaisila loppuu rahat, jolla käydä kapakassa tai ostaa kämppiä.

Virolaiset ei osta täältä asuntoja tai hengaa täällä yö kerhoissa ja vastavuoroisesti suomalaiset tuhlaa viimeiset rahansa edulliseen viroon.

Näin ajateltuna kannetaan hölmöläisten tavoin valoa (rahaa) pimeään kukkaroon.