Loin 2 viikkoa sitten kuvallisen profiilin, johon panostin jonkin verran aikaa. Esittelystä tuli mielestäni ihan ok, ainakin huomattavasti pidempi ja yksityiskohtaisempi kuin miehillä keskimäärin. Ja mikä on saldo, kahden viikon aikana profiiliani on katsonut 2 ihmistä. Viestäjä olen lähettänyt n. kymmenelle ikäiselleni naiselle, joiden kriteereihin olen mahtunut - näistä ei yhtään vastausta.
Lähes kolmekymppisen miehen on turhaa tehdä nettitreffiprofiilia, ja yhtä turhaa on yrittää lähestyä normi elämässä. Ei joko vastata tai vaan vittuillaan. Pitäisi vissiin vain ymmärtää tosiasiat - yksin ollaan ja pitkään.
Lähes kolmekymppisen miehen on turhaa tehdä nettitreffiprofiilia, ja yhtä turhaa on yrittää lähestyä normi elämässä. Ei joko vastata tai vaan vittuillaan. Pitäisi vissiin vain ymmärtää tosiasiat - yksin ollaan ja pitkään.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Odotahan kun menee kymmenen vuotta eteenpäin niin näillä pimuilla ja prinssessoilla alkaa rinnat rippuu ja persekkin on appelsiinia niin alkaa se kysyntä vähenee ja itkevät täällä kun oman ikäiset miehet ei enää ota yhteyttä!
No hyvä jos edes jossain vaiheessa käy noin. Naisethan saavat nauttia jatkuvasta miesten huomiosta nuoresta asti. Hyvä jos edes vähän vanhemmalla iällä joutuvat kokemaan millaista on olla kun joutuu ihan itse ottamaan yhteyttä, eikä vain odottele että miehet pommittavat tauotta viesteillä ja iskevät baarissa.
Vaan kun ei käy niin. Jos nainen pitää itsestään ja varsinkin painostaan huolta niin vientiä on vielä vaikka kuusikymppisenäkin. Hyvin itsestään huoltapitänyt nainen ei välttämättä edes huoli samanikäistä hoitamatonta kaljamahaa.
Tiedän tämän koska käyn lavatansseissa, ja siellä käy nykyään enemmistönä
40-65 vuotiaita naisia ja miehiäkin. (siis perinteistä lavatanssia, tangoa, valsiia, humppaa ym) Ja kyllä naisille on vientiä, sen lupaan, siis vientiä muuallekin kuin vain tanssiparketille.
Juurihan tuossa toisessa ketjussa 40 mies kertoo käyneensä kymmenillä treffeillä eli paremmat ajat ovat todellakin edessäpäin. Eronneille 40 miehille on valtavasti vientiä, etenkin pääkaupunkiseudulla, eikä varmasti tarvitse jäädä yksin jos vain on jalat maassa hakukriteereissä (siinä iässä ei enää kannata ryhtyä etsimään tulevien lasten äitiä vaan hyväksyä, että toisellakin on jo takanaan parisuhteita ja osa lapsistakin voi edelleen asua kotona).
Tässähän tulikin se taikasana: eronneille. Minun on vaikea uskoa, että minulle olisi yhtään enempää vientiä kymmenen vuoden päästä, kun on vain lyhyitä parisuhdekokemuksia (vuoden luokkaa), ja niitäkään ei montaa.
Enkä usko, että yli kymmenen vuoden yksinolon jälkeen naiset enään kiinnostavat. Olen luultavasti katkeroitunut tai sitten täysin turhautunut ja ylipäässyt parin tarpeesta.
Niin ja sitten on vielä meitä ikisinkkuja, jotka emme ole siis olleet ikinä parisuhteessa. Meillekin on varmaaankin tosi paljon kysyntää 40 v iässä. Naiset kyllä kiinnostaisi enkä ole katkeroitunut.
Pari viikkoo on lyhyt aika. Ite oon nuori nainen, ollu tuol treffeis kohta 2½ vuotta, kahdesti päässyt suhteeseen sitä kautta. jotka kestivät yhteensä 10 kuukautta. Eli älä ny ala kahen viikon takia maseentumaa, ei naisillakaan helppoo tuol oo... (ja on pitkät sepustukset ja kuvakin siellä)
Mut on sun profiilia kuitenkin katsottu useammin kuin kerran viikkoon? Tuntuu kyllä melko vähältä, että seitemän päivän välein joku vaivautuu edes avaamaan profiilini, ja katsomaan muutakin kuin kuvan.
Huono kuva? Senhän pitäisi houkutella avaamaan profiilisi.
Kai muistat olla aktiivisesti palvelussa, että tulet aiemmin hakutuloksissa ja että profiilisi näkyy aika-ajoin siinä viimeiseksi kirjautuneiden laatikossa?
Niin hyvä kuin tästä naamasta saa, pari kertaa sitä on vaihdettukkin - ei auta. Noo olen lähes päivittäin kirjautunut,joten ei pitäisi olla siitäkään kiinni.
Joku sun naamassa ei ilmeisesti siis vetoa tai sitten kuvat on kaikki olleet huonoja. Kuva on kuitenkin ainoa asia mikä ensin näkyy ja saa klikkaamaan jos kiinnostaa.
Meinasinkin mennä halpaan hetken, aika hyvin vedätit ;)
Laitapa linkki profiiliin niin me kiltit rouvat tuunataan se sulle iskukuntoon. Eikä maksa mitään.
Ja oma aktiivisuutesi on ehkä kohdistunut siihen 20 %:iin joka on kaikkien mielestä kiinnostava? Voisitko itse lähettää enemmän viestejä, ja koettaa jotenkin skaalata yhteydenotot fyysisesti itsesi kanssa yhtä viehättävien/tavallisten tyttöjen kanssa? Tai kirjoittaa 20:lle ilman kuvaa esiintyvälle ja katsoa taas?
Miten voin skaalata samantasaisten naisten kanssa kun niitä ei ole. Nytkin olen lähetellyt viestin pyöreämmille, ei niin kauniille naisille. En todellakaan ala kauniita naisia häiritsemään olemuksellani en livenä, enkä netissä. Ei niin rumia naisia ole kuin tasoni on- miehet ovat aina alempitasoisia parinhaussa.
Minä luulen, että syy sinun kelpaamattomuuteesi on asenteesi. Jos itse saisin viestiä mieheltä, joka kertoo laittaneensa minulle viestiä siksi, että olen vähemmän kaunis, niin takuuvarmasti se viesti lentää vilauksessa roskikseen. Ei kukaan nainen halua miestä, joka kiinnostuu vain siksi kun se ei parempaakaan saa.
Kaksi viikkoa on lyhyt aika, mutta jos yhtään olet lukenut näitä keskusteluja ja jos omaat hitusenkin realismia niin saatat aika pian tulla siihen tulokseen, että on parempi etsiä seuraa ihan live-elämästä. Niitä samoja naisia, joista sinä olet kiinnostunut, pommittavat suurin piirtein kaikki 18-80 -vuotiaat nettideittailua harrastavat miehet. Lapsettomat /- 30 vuotiaat naiset saavat useita viestejä päivittäin, kauniit ja hoikat jopa kymmenittäin. Ota järki käteen: jos flaksi ei ole livenäkään kummemmin käynyt tuohon ikään mennessä, niin millä todennäköisyydellä olet kiinnostavampi kuin ne 29 muuta, jotka kenties ovat samana päivänä jo viestitelleet samalle naiselle?
Voithan toki jättää profiilin edelleen nettiin, vaikka siirtyisitkin hakemaan seuraa livenä, eihän ne toisiaan pois sulje. Mutta veikkaan, että jos esimerkiksi huomisiltana lähdet ulos (baareihin, ravintoloihin) ja perjantaina samoin, niin on huomattavasti todennäköisempää, että jo lauantaina olet naisen seurassa, kuin jos odotat koneella saavasi viestejä.
(tiedän, ettei se kaikkia huvita, ei se huvita minuakaan ja siksi olen hyväksynyt että taas mennään yhden talven yli yksin; keväämmällä jaksaa sitten taas lähteä hippaamaan. Mutta jos haluaisin löytää seuraa niin se olisi vain pakko nähdä sen eteen vaivaa, ihan niin kuin minkä tahansa muunkin asian eteen.)
Niin, siis niille jotka eivät vielä huomanneet, tämä keskusteluhan on ihan puhdas vedätys. Aloittaja tietää, että kyse on siitä, että hän ei ole erityisen komea tai sinne päinkään ja hän sitten päätti avata muka vilpittömin mielin hämmentyneenä tällaisen ketjun.
Tavoiteltu lopputulos on, että hän pääsee hämmentyneenä avaamaan silmänsä muka yllättyen ja kauhistelemaan "naisten pinnallisuutta".
Totuus on, että hän on itsekin pinnallinen eikä kelpuuta mielestään rumaa naista vaan kokee ansaitsevansa enemmän. Nähty juttu.
Tiedän olevani ruma. En nyt täysin vilpittömin mielin hämmentynyt ole siitä, ettei minulle vastata. En kauhistele naisten pinnallisuutta, miksi he eivät olisi kun heillä on siihen mahdollisuus. Ennemminkin viesti oli turhautumisen purkamista siihen, että tietää ettei kannata edes yrittää, mutta silti välillä tulee yritettyä. Ihan turhaahan se on nettideitissä edes yrittää, ikäluokassa 25-35 jokaista naista kohti on 6 miestä, ei siinä kannata yrittää, jos ei ole mitenkään erityisen komea tai hyvä supliikkinen.
En mielestäni ole pinnallinen, kaikki profiilit joita lähestyin olivat kuvattomia, koska kaikki kuvalliset olivat niin kauniitä ettei heihin minulla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksi. Suurin osa oli vielä merkannut ruuminrakenteensa reilumman puoleiseksi. Ainoa joka merkkasi oli se mitä profiilissa luki, jos se jotain kiinnostusta herätti. En kyllä mielestäni omalla ruumiin rakenteellani ja ulkonäöllä ansaitse mitään, vaikka haluaisin. Faktat ovat faktoja.
Vaikea löytää ketään kun rumatkinnaiset haluaa komeita miehiä.En ole saanut ikinä yhtän vastausta takas-
Itselläni on ollut deittiprofiili monta vuotta ja takana on satoja naisille kirjoitettuja viestejä ja mahtavat 3 kpl treffejä. Viimeisin treffikumppani perui treffit muutamaa tuntia ennen vedoten johonkin tekosyyhyn. Treffeille olen päässyt vain sellaisten naisten kanssa jotka ovat ottaneet yhteyttä minuun ja tyyliin parin sanan viestillä, josta itse olen alkanut jatkamaan keskustelua.
Itse kirjoitan aina asiallisen ja pitkän vastauksen jossa kerron itsestäni ja tulevaisuuden suunnitelmistani yms. mutta naiset ei vaivaudu edes tulla katsomaan kuka heille viestittää. Deittisivuilla on tullut vietettyä aikaa yhteensä varmaan monta vuorokautta vuosien varrella ja turhaan. Eipä tosta voi muuta päätellä kuin kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Joku mies kuitenkin aina tuolta jonkun saa, kun naisien profiilit vaihtuu aika usein.
Mielestäni oon tosi komea ja hyvin koulutettu. Kaikin puolin sellainen mitä mediassa toitotetaan hyvänä miehenä, mutta ei vaan natsaa. Oon 30-vuotias. Elämä menee vaan hukkaan, kun naiseen en ole koskenutkaan moneen vuoteen. Katkeroituu ennen pitkään. Itseni on pelastanut urheilu, työ ja jatko-opiskelu, koska tulisin hulluksi naisettomana pimeässä kodissa.
Lähde hyvä ihminen ulos sieltä kodistasi! Vai kuulutko niihin miehiin, jotka uskovat, että kun tarpeeksi monta vuotta jauhetaan asioista keskustelupalstoilla, niin naiset alkavat kirjoitella sinulle ja niille muille miehille, jotka täällä tälläkin hetkellä valittavat kelpaamattomuuttaan? En oikein usko sellaiseen ihmeeseen.
Lähtemällä ulos sinulla voi olla hyvin pian nainen kainalossasi. Omassa ystäväpiirissäni on paljon /- 30-vuotiaita sinkku- ja eronneita naisia, joilla on haku päällä mutta eivät tapaa ketään missään. Eivät he aio siirtyä, ainakaan omien sanojensa mukaan, hakemaan nettiin; kyllä se on ystäväpiiri, harrastukset, ravintolat ja muu seuraelämä, jossa niitä kohtaamisia tapahtuu.
Älä heitä hukkaan enää yhtäkään vuotta tai edes yhtäkään viikkoa, koska mitä vanhemmaksi mies tulee niin sitä haasteellisempaa on löytää naista, joka ymmärtäisi ettei miehellä ole kolmekymppiseksi mennessä yhtään vakavaa parisuhdetta saati avo-/avioliittoa takanaan. Jos monen vuoden saldo on kolmet treffit niin livenä ei voi mennä huonommin. Tai jos menee niin sitten kannattaa miettiä jotain muuta vaihtoehtoa kuin elämän tuhlaamista siihen, että odottaa löytävänsä jonkun. Joko puolison etsiminen ulkomailta tai sen hyväksyminen, että on "vanhapoika".
Viime keväänä aktivoiduin kodin ulkopuolisessa elämässä reilusti, vaikken koskaan mikään pelkkä kotirotta ole ollutkaan. Keväästä syksyyn kävin vähintään kerran viikossa, jossakin muualla kuin harrastuksissa tai kavereiden luona, monena viikkona useammin. Aktiviteetit olivat festareita, leffoja, kaupunki tapahtumia, julkisia pyöräilytapahtumia, näyttelyitä, konsertteja ja teatterissakin kävin kerran. Pääasiassa kiersin tapahtumissa selvinpäin, joskus pikku hiprakassa ja muutaman kerran jopa kännissä.
Se mikä minulle selvisi kesän aikana on se, että kolmekymppinen vapaa nainen on taruolento - ei heihin vain törmää missään.
Kesän aikana olisin kelvannut baarista kahdelle naiselle kännipanoksi, mutta siitä kieltäytyessäni ja tapaamista myöhemmälle ajankohdalle pyytäessäni toinen naisista haukkui minut homoksi ja toinen luuseriksi. Jälkimmäinen luultavasti oikeassa olikin. Kumpikaan näistä naisista ei ollut ikäluokassa, josta varsinaisesti etsin eli 26-32, toinen oli selkeästi nuorempi ja toinen vanhempi.
Mutta on mulla yksi vakava suhde takana ja lapsikin on. Olen ollut kihloissa ja maksanut yhteistä asuntolainaa naisen kanssa, että mikään kokematon en ole.
Miesten markkinathan vain paranevat, kun ikää tulee lisää. 30-vuotiaana on tsäänssit vielä parikymppisiin naisiin ja oman ikäisillä alkaa olemaan parhaat päivät leikkiä valikoivaa pikku prinsessaa takana päin, jonka vuoksi muutkin alkaa kelpaamaan kuin ne kovkset. Ehkäpä miehen kyky elättää perhettä, koulutus ja vuosien opiskelu alkaa kantaa nyt vasta hedelmää.
Mitään ideoita minne sitä lähtisi muka kotoa? Kaikki ystävät nyhjää kotona naistensa kanssa, joten seuran voi unohtaa, Päämäärättömästi vaan vaeltamaan jonnekin vai? Baareissakin kaikki käy porukalla ja yksin olevaa pidetään outona. Itse oon aika paljon käynyt leffoissa, mutta ei se ole mikään iskupaikka. Ja en täällä ole tätä ennen kirjoitellut koskaan.
"Baareissakin... yksin olevaa pidetään outona". No ei tasan pidetä, jos nyt puhutaan jo kolmekymppisistä eikä juuri 18 vuotta täyttäneistä.
Jos haluaa löytää seuraa niin baari on todennäköisin paikka onnistumiselle, niin se vain on. Yksinkin voi piipahtaa parilla, istua sellaiseen paikkaan mistä saa hyvin katsekontakteja ympärilleen, alkaa jutella ympärillä olevien ihmisten kanssa (vaikka ne eivät olisikaan naisia vaan vaikka ihan samaa sukupuolta olevia ihmisiä)... avoimuus on olennaista. Yksin sanomalehden kanssa istuva tai ikkunasta ulos tuijotteleva mies ei varmasti tapaa ketään, mutta mies joka katsoo reilusti silmiin ja hymyilee jos nainenkin hymyilee, ei joudu olemaan kauan yksin.
Jos perus-sosiaaliset taidot puuttuvat niin sitten on aika turha odottaa tapaavansa ketään. Ja kun ne aikaisemmat suhteet ja liitot puuttuvat niin 40 vuotiaana peli on lopullisesti menetetty.
Peli on sitten lopullisesti menetetty. Ei muuta kuin hirteen.
Tai hakemaan puoliso ulkomailta. En näe mitään pahaa siinä (vaikka itse nainen olenkin), että kunnolliset, ei-väkivaltaiset, naista hyvin kohtelevat miehet hakevat vaimon jostain köyhästä maasta. Win-win tilannehan se on, naiset pääsevät paremman elintason maahan ja voivat auttaa perhettään kotimaassa ja miehet saavat puolison, ehkä jopa lapsia. Eikä Suomen geenikannalle ole yhtään pahitteeksi se, että sitä rikastutetaan.
Jos miehellä on ikää 40 eikä takana ole av(i)oliittoa tai edes pitkää parisuhdetta lapsista puhumattakaan, eli jos puhutaan vanhoistapojista niin kyllä se on aika mahdotonta löytää naista, joka olisi samassa tilanteessa. Ja kokenut nainen, joka on jo lapsensa tehnyt, ei kovin helposti kiinnostu kokemattomasta miehestä. Esimerkiksi eurosinkuissa on jo ilmestynyt joihinkin tapahtumiinkin rajaus, että tilaisuus on suunnattu 40 vuotiaille eronneille.
Mutta oli ikää minkä verran tahansa niin kaikille on yhteistä yksi asia: kotoa ei kukaan tule hakemaan. Taas on lauantai-ilta ja mahdollisuus lähteä etsimään seuraa sieltä, missä ihmiset liikkuvat.
Olisikohan sitten aika vaihtaa ikäluokkaa, josta varsinaisesti etsit. Yli 35-vuotias kahden lapsen äiti (lähihuoltaja) todellakaan ei ole ulkona tavattavissa. Taas aika miettiä, mistä kriteeristäsi voisit tinkiä, ja lähetellä viestejä lisää. Kymmenen on todella vähän, you know!
Eli yksinkertaistaen: jos olet mieluummin yksin kuin tutustut 40-vuotiaaseen yhteishuoltajaan, niin se on sinun valintasi. Turha silti itkeä ettei "koskaan kelpaa kenellekään". Lähinnä et taida kelvata itsellesi. Kannattaisi lakata se itsesäälissä kieriskely ja hakeutua vaikkapa vapaaehtoiseen hyväntekeväisyystyöhön.
No kymmenen on vähän, mutta jos paikkakunnalta löytyy 40 naisten ilmoitusta, joista 15 kumppanin edellytyksiin mahdun, ja joista 5 on niin kauniita ettei kannata lähestyä, joten 10 jää jäljelle. Tietenkin vaihtoehdoksi jää kauempana olevien lähestyminen, mutta heidän kumppaniedellytyksiin harvoin mahtuu, koska en asu oikealla paikkakunnnalla.
Vapaaehtoistyötä yritin muuten edellisellä paikkakunnallani. Pidän lapsista, joten yritin lasten kanssa tekemisissä olevaan ryhmään. Siellä tehtiin hyvinkin selväksi, että sinkkumiehen on turha yrittää päästä sisään ryhmään, perheelliset kyllä olivat ryhmässä. Kait siinä nähtiin sinkkumies vaan mahdollisena perverssinä ja hyväksikäyttäjänä.
Tartteko siellä palstalla notkua, jos ei kelpaa. Tekisit kaikille palveluksen kun poistuisit. Naiset sais vähemmän turhanpäiväisiä vonkausviestejä, ja mies/nais-suhde palstalla paranisi.
Älkää hyvät miehet lannistuko. Aloitin juuri nettideittailun naisena.. Sain heti paljon miesten yhteydenottoja. Joukossa on lukuisia upeita, hyviä ja rehellisiä miehiä. Nyt joudun pohtimaan kenelle vastaan ja miten. En halua antaa hyvälle miehelle vääränlaisia odotuksia. Näissä hyvissä miesprofiileissa on jotain, joka ei sovi minulle, kuten kertoo harrastavansa hyviä juttuja, mutta sellaisia että ei kiinnosta mua, esim en halua deittailla miestä, jolle tanssi on tärkeä harrastus, koska en halua tanssia.
Minulla on tuo sama rajoite. Olen seurustellut tanssimisesta pitävän miehen kanssa, ja vaikka en koskaan kieltänyt häntä menemästä tanssimaan niin hän itse pyytämättä rajoitti harrastustaan ja kuitenkin huomasin että hän olisi kaivannut lavoille. Olen sittemmin päättänyt, että jos mies haluaa tanssia niin hänelle on parempi löytää sellainen nainen, jolla on sama innostus. Monesti tanssia harrastavilla (kuten em. exälläkin) musiikkimaku suuntautuu kotimaiseen tanssi- ja iskelmämusiikkiin, ja vaikka musiikkimaku ei minulle ole kynnyskysymys niin kyllä silläkin on vaikutusta. On aika ärsyttävää, jos toisen kotona soi musiikki, jota ei voi sietää.
Toinen, mikä on ihan ehdoton turn-off on metsästys. En millään pysty näkemään että vegaanin ja metsästäjän arvomaailmat voisivat kohdata. En tarvitse selityksiä siitä, kuinka luonnollista lihaa riista on, se nyt vain on minulle käsittämätön ajatus, että jonkun mielestä tappaminen on mukavaa.
Autoilu ei onneksi enää nykyisin kovin monen harrastuksissa lue. Se on jotain, mitä en ikinä ole ymmärtänyt; että joku harrastaa autoilua. Siis vapaa-ajallaan istuu metallilaatikkoon ja ajelee sillä ympäriinsä.
Himourheilijat skippaan koska en itse ole liikunnallinen ihminen. He ovat tästä todennäköisesti vain hyvillään, koska niin moni korostaa täällä että naisellakin pitää olla liikunnallinen elämäntapa. En korosta profiilissani sitä, että _en_ harrasta liikuntaa mutta jos lukee harrastukseni ajatuksella niin huomaa kyllä, että siellä ei ole liikuntaa.
Vegaani, ei tanssi eikä tykkää autoista. Kuulostaa hyvältä. Ei harrasta liikuntaa. Ei enää kuulosta niin hyvältä.
No eipä nyt naisillakaan niin auvoista tuolla deittimaailmassa ole. Itse jo usemmaan vuoden siellä pyörineenä ja nykyään ani harva käy profiiliani katsomassa, saatikka viestiä laittamassa. Ne harvat viestit jotka tulevat ovat tasoa hello, how are you? jne..
Eli en ymmärrä tätä miesten jatkuvaa ruikutusta, kun ei viestejä näy.
Ja ei, en ole ylipainoinen siiderivalas, en omista lapsia ja useampi korkeakoulututkintokin on tekeillä.
Minkälaisen viestin olet lähettänyt? Minä rekisteröidyin ja lähetin viestäjä 4:lle naiselle noin kolme viikkoa sitten. Jokainen niistä on vastannut jotain takaisin, yhdessä viestissä meni kyllä pari viikkoa kun ei ollut kirjautunut välillä.
En minäkään ole mikään kaksisen näköinen mies ja kuvallisella profiililla liikkeellä. Viesteihin otin jotain naisten profiileista ja keskustelin siitä yleisen lisäksi. En tehnyt avausviestistä mitään hirvittävän pitkää, tai yksityiskohtaista, enkä lähettänyt viestejä lähes tyhjiin profiileihin enkä liian tyrkky profiileihin.
hrhm... Taas näitä. Tuota, leikitäänpä pieni ajatusleikki...
Olet siis todennut, ettet saa kontakia naisiin, ja jollain tavoin tehnyt päätelmiä siitä ettet herätä riittävästi kiinnostusta, jotta sinua kontaktoitaisiin, tai että sinun viesteisisi vastattaisiin.
Onko itselläsi siis ajatus siitä, miksi sinulle ei vastata? Tuossa yläpuolella kerrot myös että olet "ruma" jne. Niin voitaisiin vaikka lähteä siitä.
Eli, pidät itseäsi Rumana - Oletko miettinyt mitä voisit asialle tehdä? Jos olet ihrakasa, lopeta pitsat ja kola - Ja aloita kuntoilu. Aika monesti naiset arvostavat kuntoilevaa urosta jolla on hyvä treenattu kroppa. Entä jos sinulla on huonot hampaat? No tee vähän töitä, säästä ja laita ne hampaat kuntoon. Tai onko syylä keskellä nenää? Arvaappa mitä ehdotan... Käyppä poistattamassa se.
Eli monelle asialle voi IHAN ITSE TEHDÄ JOTAIN. Jos taas et saa itseäsi pois tietokoneen edestä, niin turha ruikuttaa, jos et kelpaa - Tuo on nimittäin vain sinusta itsestäsi kiinni, ei kenestäkään muusta.
Lähdeppä pienelle matkalle naisten profiileihin, lue mitä he kirjoittavat, ymmärrä se, sisäistä se. Sen jälkeen mieti itseäsi, ja vastaatko sitä mitä suurin osa noista naisista on hakemassa. Ja mieti myös sitä, oletko valmis muuttumaan, jos et vastaa sitä - Onko se itsellesi sen arvoista.
Kaikki muutos ei aina ole pahasta, eikä toisaalta kaikkeen kannata lähteä/suostua. Mieti mitä itse haluat, millaisin keinoin sinne pääset ja muista - kaikki on hyvin, kun itselläsi on hyvä olla.
itse olen treenannut 20 vuotta joten kuntoileva mies ei saa sen paremminn naista kun muutkaan.
Ite olen treenannut muutaman vuoden ja naisia oli ympärillä vallan kovastikkin.
Luuletko että jos et olisi treenannut, niin olisi käynyt parempi flaksi kuin nyt näiden 20v aikana on?
Naiset on saa.tanan nirsoja. Ne läskit naisetkin haluaa van komeita treenattuja miehiä vaikka naiset itse makaisivat sohvalla monta tuntia päivässä. Ei siis ihme että ap jää ilman naista. Tässä ei ole mistään huonosta asenteesta kysymys vaan naiset on nirsoja. Tavallinen mies ei kelpaa tavalliselle naiselle. Naiset päättää kenen kanssa ovat ja ulkonäkö merkitsee 99%.
Oletko nyt ihan tosissaan että vain naiset ovat nirsoja? Sinulle ei kelpaa sohvalla makaava nainen? Siis olet nirso?!
Se menee katsokaas niin, että jokainen saa himota sitä, mitä haluaa. jos sellainen pullahiiri nainen haluaa treenattua jääkiekkoilijaa, niin ei se ole sinulta pois. etsi sellainen nainen joka ei halua jääkiekkoilijaa. tai jos haluat pullahiiren, niin aloita pelaamaan sitä jääkiekkoa. Nääs elämä on valintoja.
Jos haluat mallitytön, niin ala miettiä miten sellaiseen törmäisit. He eivät nimittäin liiku Kuopion Alepassa useinkaan, joten älä sieltä ainakaan etsi.
Pääsääntöisesti kun vähän käytätte aivojanne, niin ei ole vaikeaa miettiä mistä ja miten naisia löytää tai heitä kannattaa lähestyä. Toiset tekee asioidensa eteen jotain, toisen vinkuu täällä suomi24sen palstoilla kurjaa kohtaloaan. Kumpana pidät itseäsi?
Ei ymmärrä tuota ihmisten pitämistä nirsoina. Siis miten olet nirso jos haet jotain sellaista mitä itse haluat. Ei sitä alku innostusta lähde kun ulkoisista seikoista. Tämän jälkeen aloitetaan tutustumaan siihen sisäiseen kauneuteen. Tai näin se ainakin menee itselläni kun naisesta kiinostun. Enkä hae mitään missiä, mutta pitää sen naisen omaa silmää mielyttää.