oon nyt tosi epätoivoinen. ollaan seurusteltu neljä ja puoli vuotta ja viime kesänä (03)minä idiootti menin ja petin poikakaveriani (kahdesti). neljä viikkoa sitten kerroin hänelle kun oli hieman pakkotilanne kertoa. kihlat purettiin, mutta yhdessä ollaan silti vielä, mistä oon tosi onnellinen. en yksinkertasesti enää tiiä mitä pitäis tehdä ku poikakaveri kohtelee mua kuin mulla ois joku tappava tauti. rakastan häntä erittäin paljon ja varmaan kuolisin jos meillä menis poikki, kadun syvästi sitä mitä tein, mutta mulla oli joku hellyydenkipeys vaihe silloin päällä enkä pystyny ajattelemaan selkeästi. tartten nyt apua, sanokaa mitä voin tehdä että pystyttäs jatkamaan yhdessä.
muuttuuko mikään enää koskaan hyväksi?
epätoivoinen
71183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"sanokaa mitä voin tehdä että pystyttäs jatkamaan yhdessä."
Et mitään.
Samaa mieltä erkkimerkin kanssa. Jos on pettänyt, niin helppo taas vuosienkin päästä vedota vastaavasti: mulla oli joku hellyydenkipeys ja kun et ollu paikalla niin kontrolli meni... läpäläpäläpä...
Käännä roolinne ja aattele ite1!
Mitäs teit. Onneksi kerroit. Jos se sun poikakaveri on yhtään niinkuin minä, se joko pettää sinua tästä eteenpäin aina tilaisuuden tullen tai jättää sinut. Jättäminen kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta, eikö?
Mulla avovaimo kertoi yllättäin muuttavansa toisen miehen luokse. Seurustelua oli jatkunut jo pitkään. Minkäs siinä teit, toista ei voi vankinakaan pitää.
Mutta hetken kuluttua rakkaus oli loppunut, mies vain joi ja löi päälle.
Takaisin oli kova halu. Kai mä voin tulla sinne, kyseli usein puhelimessa? Ei se auta, niin makaa kuin petaa. En todellakaan ota takaisin ja odota koska löytyy seuraava pettämisen kohde.
...kuin nyt olet tehnyt (ilmeisesti olet pyytänyt anteeksi ja ilmaissut halusi jatkaa hänen kanssaan).
Asia on nyt poikaystäväsi käsissä - ja hänen on itse päätettävä, haluaako lopulta jatkaa kanssasi. Kumpi tahansa vaihtoehto on mahdollinen... Mahdollisesti voisi keskustella edellytyksistä suhteelle jatkossa - mikäli keskusteluvälit ovat kunnossa.
Kannattaa varautua kumpaankin vaihtoehtoon, toisen pettäminen on kuitenkin niin kova juttu, että sen tehdessään ottaa tietoisen riskin parisuhteensa suhteen. Eikä pettäjän luota lähtijää voi syyttää, mikäli hän tuommoiseen ratkaisuun päätyisi.
anteeksi olen pyytänyt miljoona kertaa ja haluan todellakin jatkaa hänen kanssaan. en tiedä mitä tekisin ilman häntä. oon kuitenkin sen verran nuori (19) että virheitä tulee tehtyä.sen verran oon oppinu että elämä ei todellakaan ole niin helppoa kuin mitä sen olen tähän asti kuvitellu olevan. virheistä oppii, ja toista virhettä en enää tee. jos mua joskus alkaa vieras kiinnostaan niin opinpahan sen, että ensin laittaa välit poikki nykyisen kanssa. mitä en tietenkään toivo koskaan tapahtuvan. hankalaa tässä on vielä se kun kundini on armeijassa, mutta eiköhän se tästä. itelläki on koko ajan hirveen paha olla ja varmasti on poikakaverillanikin.
Tässä taas nähtiin miten kävi ku meni törppöilemään!
Ihan oikein sinulle kun kihlat purettiin! Joutaisi sen ukon jättää sut! Se sun miehesi ansaitsee todellakin paremman akan ku sut.
Jos sä todella rakastaisit ukkoosi ni et olisi mennyt pettämään sitä, mutta tehty mikä tehty ja tehtyä ei saa tekemättömäksi!
Miksipä menit pettämään jos "rakastat" poikakaveriasi? Oot kieltämättä aika vitun kana.. Jos on hellyyden kipeys niin ei sitä tarvitse toisen ukon lakanoitten väliin juosta.
Säälittävää!