Olen kieltämättä ihmettelyt että mistä ihmeestä oikein juontaa ainakin nuorehkoilla naisilla ikähaarukassa 25-30 lempiasioissa liki kaikilla matkustelu. Siis matkustamista ja sitä kuumetta toitotetaan melkein jokaisessa ilmoituksessa tuutin täydeltä enempi vähempi. Eikö nuoret naiset kaipaa nykyään omaa perhettä ollenkaan vaan pelkkää humputtelua ympäriinsä, sellaisen käsityksen ainakin ilmoituksista saa.
Matkustamisvillitys
perhettä haluava
30598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Matkustelu ei ole mikään este perheelle. Mistä edes sait tällaisen mielikuvan?
Minusta on outoa, jos joku ei ole esim. 30( )-vuoden maallisen vaelluksen aikana matkustellut. Ja jos ei ole edes kaupunkia/kylää vaihtanut, vaan asunut vielä samoissa piireissä. Ja olen kysynyt tähän myös syytä, koska siitä saa aika rajoittuneen kuvan. Tiedän tapauksia, joissa ei matkustellut on hurahtanut matkusteluun sitten kumppaninsa myötä ja perhettä on siltikin siunaantunut. Että näin.
Olen kohta kuusikymppinen, enkä kovin paljoa ole vielä päässyt matkustelemaan. Kas kun minä olin nuori, ei reissaaminen ollut niin helppoa, halpaa eikä itsestäänselvää kuin nykyisin. Ja kun parikymppisenä vielä perustin perheen toisen pienipalkkaisen kanssa, ei myöhemminkään rahaa reissaamiseen oikein ole riittänyt.
En silti pidä itseäni millään lailla rajoittuneena, sillä olen aina lukenut paljon, osaan useita kieliä, ja olen kiinnostunut asioista, jotka liittyvät useammin ulko- kuin kotimaahan. Lisäksi olen ollut huomaavinani, etteivät paljon matkustelleet niin kovin avarakatseisilta vaikuta. Mm. kumppanini, joka on aikoinaan työskennellyt useita vuosia ulkomailla, on monasti lähes rasistinen kannanotoissaan.
Matkustelu avartaa. Suosittelen sitä kaikille. On hyödyllistä nähdä vähän muitakin paikkoja kuin se kotikylä ja naapurikaupunki, niin saa vähän laajempaa näkemystä siitä mitä maapallolla tapahtuu. Matkoilla näkee ja kokee monenlaista ja saa hyviä muistoja.
Miten naisten matkustelu on muka sinulta pois? Pitäisikö naisten vain odotella sydän syrjällään että löytyy mies jonka kanssa voi tehdä sen perheen? Kai sitä voi matkustella, vaikka perheen haluaisikin tulevaisuudessa? Myös perheen kanssa voi matkustella, kunhan lapset vähän kasvavat.
Kuinka paljon sitä pitää avartua? Ennen kuin täytin 40v olin reissannut kaikki Kanarian saaret, Italia, Espanja, Portugali, Saksa, USassa Florida, New York, North Carolina, Connecticut...Kandassa Toronto. Afrikassa Gambia ja Senegal. Viime syksyna Kypros, ja nyt viikko sitten Rodos, kyllä nyt alan olemaan reissamista täynnä, neljä viimeistä matkaa olen tehnyt vain naisystäväni toivomuksesta.
Osa USA:n matkoista on ollut työmatkoja (n10 kertaa) samoin kuin Kanadan, Espanjan ja Portugalin reissut.
Nyt on ikää 62 ja ne avartumishalut aika vähissä.
Ja sinua pännii, että kolmekymppinen naisystäväsi haluaa vielä matkustella? Mitäh?
Ja eihän kukaan miestä reissuun pakota, nainenhan voi matkustaa ystäviensä kanssa.
Tällä siis ajoin takaa aloittajan kommentteja siitä, että häntä ihmetyttävät 25-30 naiset, jotka haluavat matkustella. Mutta sinä et ole varmaan aloittaja?
On jo 55-vuotias mutta ei ole tehnyt elämässään aikaisemmin ennen meidän kymmenvuotista yhdessäoloa kuin kaksi etelänmatkaa. Siis sen halukkuuden tietenkin ymmärrän.
Saahan sitä matkustaa, itse en tosin näe siinä mitään ihmeellistä että jossain muualla ihmiset puhuvat eri kieltä tai että elintaso tai ilmasto on erilainen? So what? Ihminen on ihminen ja maapallo on maapallo. Ja muutaman viikon päästä olet taas täällä sitä matkustusbudjettia köyhempänä ja jonkin aikaa muistat, että jossain kadulla oli joku hauskan näköinen juttu, joka oli erilainen kuin täällä Suomessa. Wuptiduu.
Jos olet matkustellut (muuallekin kun vain Tallinnaan ja Tukholmaan), saat toki olla tuota mieltä. Eivät kaikki matkustamisesta tykkää.
Katso ylempää avartuneen mielipide.
Ei matkustaminen ole naistenkaan mielestä oikeasti kaiken vaivan väärti ja mitenkä se voisikaan olla, rahaa palaa, stressiä, odotusta kentällä, ärsyttäviä turvatarkastuksia, kurapaskaripulia kohteessa, varastettuja esineitä kadoksissa, taskuvarkaita, rikollisia ja kaikkea skeidaa.
Mutta! Naiselle on pienestä pitäen toitotettu, miten pitää matkustaa ja se avartaa, puhutaan miten kunnioitettavaa on, kun ihminen säästä ja pistää sen sitten menemään viikossa ulkomailla. Muututaan jotenkin hienommiksi, kun reissataan, lähtellään postikortteja, vaikka muuten ei tuttuja muisteta ollenkaan mitenkään. Nettiprofiilissakin naiset ikäänkuin nostavat omasta mielestään markkina-arvoaan, listaamalla kaikki kohteet lapsellelisesti, kuin jotkin kunniamaininnat. Mutta naiset ovatkin isoja vauvoja, samaa mitä ap kertoo esiintyvän nuorilla naisilla, esiintyy vanhoillakin, ikä ei siis tuo mitään henkistä kasvua.
Nimim. Vilwa tuo esiin hyvin tämän seikan, antaa ymmärtää, että on matkustelemalla kohonnut jotenkin älyllisesti muiden yläpuolelle.
On ainakin helppo päätellä miksi sinä vietät perjantai-iltaa nettipalstalla.
Sitä on vaikeampi päätellä, miksi olet tällaisella heterokeskeisellä palstalla, kun tekstistäsi päätellen et kuitenkaan naisista ole edes kiinnostunut. Vai onko sinulla jokin fiksaatio haluta kumppaniksi ihminen, jota halveksut hänen sukupuolensa perusteella?
Miksi viihdyt tälläisellä palstalla? Vihaat miehiä, olet feministi ja ruma lesbo, et kelpaa edes naisille, joten tämä palsta on turha sinun kannalta.
Silloinhan sitä pitää reissata kun vielä kiinnostaa ja jaksaa.
Voin vakuuttaa että matkailuinnostus yli 40v naisten profiileissa on myös valtaisaa. Lähes kaikissa mainitaan "harrastuksena" matkailu. Suurin syy tähän on mielestäni varsinaisten harrastusten puute. Omasta mielestäni matkailu ei voi olla harrastus sen kummemmin kuin esim. nukkuminen.Jos on rahaa matkustaa niin totta kai jokainen mielellään käy lomamatkoilla!
Naisille varsinkin seikkailu vieraissa kulttuureissa (myös musiikin, kirjojen ym. taiteen kautta) antaa biologisista syistä johtuen eritysiä kicksejä. Itse pitäisin naista, joka ei ole kiinnostunut matkailusta ja vieraista kulttuureista, jotenkin kummallisena. Joten tämä on naisilla itsestääselvyys, jota ei tarvitse mainita.
Miehistä taas hyvin harva on erityisen viehtynyt vieraisiin kulttuureihin muuta kuin liike- tai seksisuhteiden toivossa. Naisten matkailukipeyteen vastatakseen useimmat kyllä esiintyvät innokkaina matkailijoina ja vieraista kulttuureista kiinnostuneina.
Mieheltä nainen vaatii myös jonkinlaista seikkailijan ja maailmanmiehen mainetta miehekkyyden mittana. Itse olen tämän selkeästi kokenut kun koko tutustumisen dynamikka on hetkkessä täysin muuttunut sen jälkeen kun olen kertonut asuneeni vuosia ulkomailla.
Tuskin kukaan hyppää ulkomailla ,niin useaan, että voi kutsua sitä harrastuksesksi.Minä lenkkeilen ja kuntoilen erilaisilla laitteilla
lähes jokapäivä, ainakin jollain muotoa, joten sitä voi kutsua harrastuksesksi,
mutta onhan se kunnostaan huoltapitämistä ennenkaikkea.
Kävin nuorempana etelänmatkoilla sillointällöin, mutta ei ne enää ole minun
juttu. Tosin olen käynyt itse räätälöidyillä kaupunki kohteissa, kuten
vancouverissa ja bort albernin saarella ym tälläisiä nähtävyyksiä.
En jaksa kölliä jossain turisti rysässä, jossa imsiä vilisee ympärilä ja rannalla
tapellaan parhaista paikoista, noista jutuista en avartunut nuoruudessa
yhtään
Niin onhan se olemassa ryhmä, jotka lähtee ryyppäämään ja etsimään
hetken vaihtelua seksi elämään, mutta nuo hommat jätän suosiolla muille.
Onkohan tuo matkailu jotenkin harrastuksena, niin erikoista, että
se täytyy mainita profiilissa, itse en ole sitä laittanut. No jokainen tavallaan.
Mielestäni olisi outoa jos nainen ei tykkäisi matkustaa. Vaikka siellä ulkomailla olisikin jo ehtinyt pyörimään, paikkoja, joihin haluaa uudestaan löytyy vaikka miten.
Kai sekin sitten kuuluu tähän Suomi24-ATM miesprofiiliin että sen lisäksi, että ollaan "kiltti" ja "kunnollinen" ja "luotettava", tykätään viettää sitä aikaa sen "luonnossa liikkumisen" lisäksi lähinnä telkkaria tuijottaen sohvan nurkassa "olisi kiva että on joku jonka kainaloon käpertyä" asenteella.
Kun ei ole koskaan kokeillut parisuhdetta, on ilmeisesti aika vaikea hahmottaa minkälaista se on. Kukaan normaalin ulospäinsuuntautuneisuuden omaava ihminen ei loputtomiin jaksa nyhjöttää kahdestaan kotosalla tai kodin ympäristössä.
Miehet ja naiset yleensä ovat aika erilaisia (mun kokemuksella) matkustusaiheista.
Mulle uusien paikkojen ja nähtävyyksien katselu on tärkein asia matkustamisessa.
Ehkä moottoripyörän tai skootterin vuokraaminen niin pääsee vähän kauemmaksikin.
Naiset taas viettävät mielellään aikaansa rannalla auringossa (poolilla) itseään käännellen niin että saa tasaisen rusketuksen. Sitten kaupunkikierroksella sitä vaatteitten katselua ja hypistelyä, kaikki mahdolliset liikkeet pitää käydä läpi, ja tietenkin jotain pitää ostaakin. Ja sitten illalla täysi ruljanssi vaatteiten ja meikkauksen kanssa ennen uloslähtöä.
Minä rannalla mielummin istun aurinkovarjon alla ja täytän sanaristikkoa tai luen jos vaimon mieliksi olen hänelle seurana. Kaupat ei mua vähääkään kiinnosta, tai ehkä ennen kun elektroniikka oli huomattavasti halvempaa joissain maissa.
Naisille matkat ovat myös sikäli tärkeitä parisuhteessa, että niitä käytetään ikään kuin suhteen risteyskohtina. Matkan ajaksi mies saadaan pakotetuksi samaan hotellihuoneeseen niin että hän ei voi/osaa paeta mihinkään. Tällöin voidaan heti ensimmäisenä päivänä aloittaa ns. "meidän täytyy keskustella"-parisuhdesulkeiset: julmetonta raivoamista, uhkailua ja huutoa (koska naapuritkin saavat kuulla huudon, toisin kuin kotona). Sitten matkan päätyttyä heitetään mies ulos, koska "taas pilasit tämänkin matkan". Tämä on pma kokemukseni.
En lähde miehen kanssa reissuun ennenkö oikeasti pidän hänestä. Se on siis osoitus, että haluan viettää hänen kanssaan pidemmänkin ajan kuin vain sen mitä arjesta jää jäljelle. Riitaisana en lähtisi kenenkään kanssa reissuun tai sitten menisin omia menojani.. matka on pyhä!
Silloin harvoin kun treffeille pääsee, niin voisi ottaa matkaesitteet ja kartastot mukaan sillä yksi keskustelunaihe on ylitse muiden. Se on se ihana matkustelu! On niin mukava jakaa kokemuksia ja kertoa kuinka pitkälle on viimeksi tullut paettua yksinäisyyden ja merkityksettömyyden tunteita.
Olen kakarasta asti halunnut matkustaa, nuorena siihen ei ollut varaa joten nyt otan takaisin menetetyt vuodet ja reissaan niin paljon kuin pieni palkka ja vähäiset lomat sallivat. Minulle on ihan yhdentekevää, mitä nettimiehet siitä ajattelevat. Jos joskus vielä parisuhteen solmin niin on todennäköistä, että tuleva mieskin pitää matkustamisesta koska jokainenhan etsii sopivasti samankaltaista ihmistä. Mutta jos ei pidä niin hänellä toivottavasti on oma juttunsa, jota hän harrastaa intohimoisesti ja joka auttaa häntä ymmärtämään, että omista asioista ei tarvitse luopua parisuhteessa. Omalla kohdallani matkustaminen on sellainen asia, josta en tule luopumaan.
Ja kaikki seksimatkat ja etelänlomat ja blaablaat voitte unohtaa saman tien; kun en sinkkunakaan harrasta seksilomia niin miksi tekisin sitä sitten parisuhteessa.
Matkustus on suurta bisnestä. Mielikuvamarkkinointi tekee ihmisistä tehokkaasti hyviä asiakkaita bisnekselle. Matkustus aiheuttaa myös melkoisen määrän saastetta ympäristöön. En sano etteikö ikinä pitäisi matkustaa, mutta onko oikeasti järkevää matkustaa jonnekin kauas pari kertaa vuodessa tai useammin? Mielestäni ei. Olisi hyvä jos ihmiset painottaisivat enemmän lähialueiden matkailua ja vähentäisivät lentoliikenteen käyttöä.
Varmaan se juontaa siitä että sinkkuina naiset tahtoo "elää ja kokea" kaikenlaista, siihen kuuluu sitten myös se matkustelu ja humputtelu pitkin poikin.
Varmaan liittyy myös siihen että treffipalstalla on sekä miehistä että naisista ne jämäpalat joiden elämä on sellaista johon ei toinen ihminen kovin helpolla pääse mukaan.
Tuolla palstallahan varmaan 80% naisista ilmoittaa että "rakastan reissaamista" ja "olen elämäntapaliikkuja". Itse en sellaista naista ainakaan haluaisi että kaiken aikaa pitää olla menossa kun paikallaan ei osata olla.
Mitä siinä vingut, "sagh"? Valitset sieltä vain ne kiltit, perheenäidiksi ja piiaksi haluavat, kotona viihtyvät, kunnon naiset. Ei tarvitse ottaa mitään jämäpaloja, nekään eivät ole sinusta kiinnostunneet.
Jos matkustuksen ymmärtää menona turistirannalle, pysymistä hotellin altaalla tai rannalla, syömistä hotellin ravintolassa ja ehkä piipahtamista ostoksille, niin ei ihme jos ei sitä halua montaa kertaa tehdä.
Toisinkin voi tehdä, mennä omatoimimatkalle, varata itse matkat, kuljeskella vapaasti mielen mukaan, majoitusta löytyy aina tarvittaessa jos ei ole kauhean ronkeli. Matkalla näkee, että ihmiset ovat aina ihmisiä, erilaisista unelmista ja elämäntavoista riippumatta. Mutta sepä se juuri on kiehtovaa, nähdä miten tavalliset ihmiset elävät ja mitä ajattelevat.
Suomen kulttuurikin on aika nuorta, on upeaa nähdä vanhoja tapahtumapaikkoja, kuulla historian havinaa.
Maailmassa on niin paljon paikkoja, jotka kiehtovat, ainoa haittapuoli on hinta ja vielä toistaiseksi ajan puute.
Saamiani kokemuksia ei minulta kukaan vie, kaiken rahan ja vaivan arvoista on ollut. Uusi tavara ei anna sitä tunnetta, jos se on vaihtoehto. Sitä roinaa on jo paikat väärällään muutenkin, turhaa tavaraa.
Matkustaminen ei ole varsinaisesti harrastus, enemmänkin elämäntapa. En halua miestä, jolle riittää kotikulmat syntymästä hautaan. Onneksi matkaseuraa löytyy aina, useimmiten muista naisista.
Minä olen 35-v mies, eikä minua ole koskaan kiinnostanut matkustelu. Ei sitten ollenkaan. Muutaman kerran olen käynyt Ruotsissa ja Virossa ja se riittää minulle. Kieltämättä olen ehkä rajoittunut, mutta minkäs teet.
Minäkin olen ihmetellyt tuota nettitreffien naisten matkusteluintoa. Se on minulle täydellinen turn-off, jos nainen on kiertänyt puoli maapalloa.
Kai niitäkin nuoria naisia on, joille riittää Suomessa matkustelu, sellaisen kun löytäisi.
Jessus sinua! Ruotsi ja Viro?! No siinähän sitä onkin nähnyt maailmaa ja on valmis mielipide matkailusta.
Satutko tietämään, että ulkomailla voi vuokrata asuntoja??? (jolloin pääset puolta halvemmalla, kuin jos asuisit jossain kälyisessä hotellissa)
Voit herätä milloin huvittaa, tehdä aamupalsi milloin huvittaa.
Voit parhaissa tapauksissa saada talon 50e/vrk. Pienemmän asunnon vielä halvemmalla. Jä ympäristö hieman toista kuin täällä siperiassa.
Maailma on kaunis, Viro ja Ruotsi ei.
Riippuen tuloista perheellisenä ei ehkä voi matkustella niin kuin nyt. Oletus. Halutaan nautinto nyt eikä myöhemmin. Perhettä ehtii perustaa myöhemmin. Luulisin että asia on vähän näin.
Minä olen käynyt 40 maassa, kaikilla mantereilla eikä tee enää yhtään mieli matkustaa. Nuorena oli just päinvastoin. Olenkin kohta 50 eli kyllä se into vanhemmiten laantuu.