Onhan se hirveää, jos tulevaisuudessa täytyy pitää huoltsikalla kahvitauko 200 km:n välein. Ties vaikka liikenneonnettomuudet vähenevät, kun nämä silmät ristissä ajelevat ennätystenrikkojat poistuvat liikenteestä.
Pikalataus 15 min = kahvi/vessatauko huoltoasemalla
Matkalla pohjoiseen
29536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
no johan käy autoilu hankalaksi jos täytyy yhtenään pysähtyä lataamaan. Löytyyköhän ABC:ltä esim. viittäkymmentä piuhaa kerralla kun kaikki joutuvat tekemään pitstoppeja yhtenään.
Taitaa olla vielä mietittävää ja kehitettävää tuolla patteriautopuolella.
Tuohan on paluuta lähellä autoilun alkuaikoja ja ongelmia.
Yhtenään? Lyhyt tauko 3 tunnin ajoa kohden (keskinopeudella 75kmh) on vain hyväksi.
Ja löytyyköhän ABC:lta sähköautojonoa? Ei, joten ongelma on vain päässäsi. Jokainen pikalataustolppa sietää teoreettiset 96 autoa/vrk ja yksikin tolppa jokaisella suuremmalla huoltoasemalla riittää hyvin näin alkuun. Jokaista bensapumppua kohden tarvitaan vain yksi pikalatauspistoke siinä vaiheessa, kun sähköautojen markkinaosuus on 20%. Ja siihen on vielä matkaa.
Jokaista bensapumppua kohden tarvitaan vain yksi pikalatauspistoke siinä vaiheessa, kun sähköautojen markkinaosuus on 20%. Ja siihen on vielä matkaa.
Hieman väärä arvio. Bensiinitankkaus vie noin 5 min/tankkaus ja sillä pääsee 500-1000 km.
Sähkötankkaus vie 5 kertaisen ajan eli sanotaan 25 minuuttia. Tämäkin pitää paikkansa 20%:n sähköautokannalla. Mutta mutta se puolen tunnin lataus riittää vain korkeintaan 200km:n ajoon, eli tankkaamassa pitää käydä 3x useammin kuin bensiinikäyttöisellä. Elikkä yhtä bensssapumppua kohti pitää olla vähintään 3 pikalatauspistettä 20%:n sähköautokannalla. (Vaikka 18 kpl/asema)
Tämä tietenkin sillä edellytyksellä että sähköautoja käytettäisi samaan tapaan myös matka-ajoon kuin nykyisiä polttomoottoriautoja.
200 km ajetaan alle kahdessa tunnissa maanteillä ja suurin osa on liikkeellä 06-09 ja 15-18 ja viikonloppuisin. melkoiset tolpparatkaisut ja piuhoitukset saa olla jos yhdellä tolpalla pikaladataan useampia autoja?? melkoisia teoriota ja tasaista liikennevirtaa pitäsi olla.
Aivan väärin. Pitkiä matkoja tekevien autoista 20% ei ole sähköautoja, vaikka joka viides auto kaikista autoista olisikin.
Tuosta 18 pistokkeesta per huoltsikka voidaan lyhentää pois:
*Sähköautoilija suostuu varautumaan 5 min jonotukseen saadakseen ilmaista ainetta = 14 latauspaikkaa
*Keskivertosähköautoilija matkaa keskimäärin 2x lyhyemmän matkan kuin keskiverto bensa-autoilija = 7 latauspaikkaa
*Keskivertosähköautoilija lataa reilusti suurimman osan latauksistaan kotona, töissä tai tolpasta = 2 latauspaikkaa
Suurimmalla osalla nykyisistä bensa-asemista on niin vähän pistooleita että 1 latauspistekin riittäisi varmasti. Keskivertosuomalaisen päivittäiset ajomatkat voi tehdä pelkällä verkkovirralla kotona tai töissä ladattuna ilman pikalatausmahdollisuutta.
Yhtä hyvin aina yksi bensapumppu ei riitäkään huoltoasemalla toisin kuin silloin hyvinä aikoina 1910-luvulla. Joten miksei pikalatauspisteitä saisi rakentaa enemmän kuin 1 kpl per asema? Tasainen liikennevirta vähentäisi sekä bensapumppujen että latauspisteiden määrää, mutta se ei ole mahdollista joten unohda se.
15 minuuttia kahtasataa kilometriä kohti. Misssä on sellaisia pikalatauspisteitä joissa ladataan vaikka 30 kwh varttitunnissa? 120 kw/tunti!
Jos puhutaan autoista eikä sähkömopoista niin kulutus rauhallisessa matka-ajossa tuskin putoaa juurikaan alle 15 kw/ 100km.
Googleta Tesla Supercharger vaikka jos julkiset latauspisteet ei hakukriteerinä onnistu.
Itse asiassa tekniikka ei aseta estettä vieläkään suurempiin
latausnopeuksiin.
Usassa on jo tuotannossa ja käytössä jopa bussiluokkaa oleva sähköauto,
joka ladataan monta kertaa päivässä ja ilman ongelmia.
Kyseessä on Proterra bussi jossa on litiumtitanaatti akut jotka voidaan
ladata vaurioitta jopa 10 minuutissa.
Bussi on liikkeellä 20 tuntia päivässä ja lataus hoidetaan linjan
päätepisteessä 10 minuutin taukojen aikana.
Liikennöitsijä säästää selvää rahaa verrattuna dieselkalustoon.
http://www.proterra.com/index.php/products
Onhan näitä Altair nanotechnologies yhtiön tekemiä akkuja käytössä
suomessakin.
Ei mikään varsinainen mopo tämä:
http://www.raceabout.fi/era/
Akku on valitettavan kallis, hieman muita painavampi ja on päätynyt
käyttöihin joissa tarvitaan hurjia tehoja ja missä nopeasta latauksesta,
sekä akun pitkäikäisyydestä on hyötyä.
Akusta saadaan ulos jopa 4 kw tehoa yhtä kiloa kohti, joten mopoauto
liikkuisi kilon painoisella akulla jonkin matkaa.
Nämä akut eivät myöskään hyydy pakkasessa, mikä kuitenkaan ei ole
muillakaan akkutyypeillä mikään ratkaisematon ongelma.
Lisäksi akku sietää älyvapaata käyttöä, eli ei tuhoudu tyhjiin
purettaessa.
http://www.altairnano.com/products/performance/
Samaa lithium titanate anodiin perustuvaa akkua markkinoi myös
Toshiba.
Honda muistaakseni käyttää niitä sähköautoissaan.
http://www.toshiba.com/ind/product_display.jsp?id1=821
Litiumakkujen hintakaan ei ole mikään ongelma jos tyytyy näihin
sähköauton harrastajien suosimiin akkuihin.
Isot kennot takaavat paljon energiaa samalla kun niiden valvonta jopa
ilman mutkikasta elektroniikkaa on mahdollista.
Tämä koska 48 voltin akku vaatii vain 16 vahdittavaa kennoa.
Kannattaa klikata linkin sivulta löytyvää sitruunaa niin pääsee
lukemaan mielenkiintoista akkuihin ja muuhun romunomiaan liittyvää
asiaa.
http://www.ev-power.eu/index.php?src=blog-column
Latauspaikoille tulee varmasti pitkät jonot, mutta tässä ratkaisu, tällainen oma voimalaitos vaan jokaisen sähköauton takakonttiin, niin matka jatkuu...
http://glanspower.fi/tuotteet/30
Tämä on parempi, eli on kyse 48 voltin laturista jonka teho riittäisi sähkömopoauton
kulkuun jo sinällään.
Eikun suunta Utsjoelle, ei lopu virta kesken.
http://www.aliexpress.com/item/3KW-Electric-Bicycle-Car-Tricycle-DC-distance-extending-generator-set/739939368.html
Noista Usan pikalatureista senverran että niissä on oma akkuihin perustuva sähkövarasto, joten sähköverkkoa rasitetaan vain vähän.
Nuo litiumtitanaatti akut kestävät tällaisessa käytössä "maailman tappiin" eli
päälle 100 000 lataus-purkaus sykliä.
Ei oikein tiedetä miten paljon päälle, koska kokeissa ei vielä ole saatu akkua
täysin hengiltä.
Akkuihin perustuva pikalataus auttaa vain silloin kun latauspaikoille ei ole jonoa. Oltetaan vaikka että on neljä latauspistettä (tulevaisuudessa) ja kaikki paikat on varattu, ja vielä muutama auto odottamassa vuoroaan. Mitä hyötyä niistä akuista on silloin kun ne on muutaman auton latauksen jälkeen puolityhjät. Vai onko ne akut tarkoitus tehdä niin isoiksi että ne yölatauksen jälkeenkin riittäisi useille kymmenille tai ehkä sadoillekin autoille vuorokauden mittaan. Kallis investointi latausasemille=kallis sähkö lataajille.
Mitä kautta akku-avusteisen latausaseman kustannukset peritään on
tietenkin olennainen osa ratkaisusta, ja se niinsanotusti riippuu.
Arvelen että latausaseman sähkön ostohinta riippuu sulakekoosta, eli
ottotehon maksimista.
Akkuvarasto auttaa ainakin tässä, mutta ei tietenkään määrättömästi.
Kuitenkin jonkun sadan kilowattitunnin varasto tasoittaa mukavasti
kulutushuippuja.
Sittenhän on otettava huomioon että lataus on tasavirtaa ja verkosta
vedettävä energia on ensin puljattava vaihtovirrasta tasavirraksi.
Tasasuuntauksessa ei ole sinänsä mitään ongelmaa, mutta suuren
värkin hinta on pientä suurempi.
Mitäpä tulee puljaus maksamaan?
tällainen mahtikokoinen litiumakun kenno maksaa noin euron ampeerituntia
kohti, ja kun purkausjännite on 3,2, on kennossa energiaa 3,2 kw/t.
http://www.ev-power.eu/Winston-300Ah-1000Ah/WB-LYP1000AHC-LiFeYPO4-3-2V-1000Ah.html?cur=1
Optimaalinen purkausvirta on 500 ampeeria, mikä tekee siinä 1,5 kw tehoa.
Akkuja sarjaan ja teho kasvaa, eli 16 kennon ja 48 voltin mopoauton akkua
voisi ladata 24 kilowatin teholla mikä tietenkin poksauttaisi moporievun akut
elleivät satuisi olemaan litiumtitanaatti vehkeitä.
Kestää kyllä purkaa 3000 A virralla jolloin teho on noin 10 kilowattia.
Tällöin kuitenkin katoaa häviöihin 5-10 % ja eipä tällaista noin
15 minuutissa akun tyhjentävää purkausta tarvita muutenkaan.
Tällainen akku kestää noin 3000 - 5000 täyttä lataus-purkaus kertaa.
Tällöin akun kapasiteetista saattaa olla jäljellä vielä enemmän kuin
puolet, ja kun kiinteässä asennuksessa paino ei ole merkitsevää niin
akkua voi käyttää paljon pitempään.
Ei kuitenkaan maailman tappiin, eli akku vanhenee vaikka sitä ei
käyttäisikään, mutta noin 10 vuoden käyttö on mahdollista näillä
LiFePO , eli litiumrautafosfaatti katodiin perustuvilla akuilla.
Osapurkauksia akku kestää huimia määriä, mutta kuitenkin akun läpi
sen elinikänä virtaava sähkömäärä on ratkaiseva.
Niimpä tässä on pohja-arvo hintalaskelmaan, eli euroa kohti jotain
6000-8000 ampeerituntia linkin akun ollessa kysaeessä.
Energiaa kulkee läpi 19 000 - 25 000 kilowattituntia tästä 1000 euroa
maksavasta kennosta.
Ja tällöin on kyseessä akkukustannus, eli mitä akun hinta tulee maksamaan
läpi kulkevaa energiayksikköä kohti.
Se lisää sähkön hintaa 0,05 - 0,04 euroa kW/t eli noin 5 eurosenttiä
kilowattia kohti.
Tätä vähentää sitten mahdolliset säästöt sähköverkon puolella, jotka
saattavat hyvinkin pudottaa akkukustannuksen merkityksettömäksi,
- ellei se nyt ole jo muutenkin.
Tässä pitää huomata että kun autoilija rahastetaan latausasemalla,
niin paljon asiakkaita asemaa kohti on bisneshemmolle eduksi.
Akut tulee maksetuksi lennossa.
Pääsiäisenä, juhannuksena, jouluna jne. liikenteessä on 1500 -2000 autoa tunnissa per pääväylä. Mitenkä ne laskelmat nyt menivätkään. Eli lapissa ollaan hiihtolomalla milloin?
En uskalla lähteä laskemaan tulosta, joka veisi hermot ajatuksenakin.
Sähköauto voi toimia ruuhkattomana aikana, mutta ainoaksi autoksi sitä ei kannata jättää talouteen. Ladattavaa hybridiautoa ajatellen.
Jos nyt tarkoitat että tunnissa jonkun mittauspisteen ohittaa
1500 - 2000 autoa ja niiden keskinopeus on 80 kmt, niin 80
kilometrin pätkällä väylää on liikkeellä 80 kertaa 1500-2000
eli kaikkiaan 120 000 - 160 000 autoa.
Kun tässä on tarkoitus vertailla sähköautoihin, niin oletetaan
että kaikki ovat pieniä ja pihejä, eli kuluttavat 6 litraa
sadalla, eli 80 kilometrin pätkällä 5 litraa.
Koko 80 kilometrin pituinen autojono kuluttaa tunnissa bensiiniä
600 000 - 800 000 litraa
Agrikaattien kanssa pelailleet tietävät että eipä siitä litrasta
bensiiniä saa eristetyksi kuin noin 2-2,5 kWt sähköä, ja
polttomoottoriauton kyseessä ollen voimansiirron häviöt syövät
vielä osan tuostakin.
Oletetaan kuitenkin että tiehen siirtyy 2 kWt per litra bensiiniä.
Niimpä 80 kilometrin autojono kulkee 1,2 - 1,6 miljoonan kilowatin
voimalla, ja samanverran kuluu kilowattitunteja tunnin aikana.
Megawateissa ilmaistuna autojonon kulutus on 1,2 - 1,6 MWt.
Harakoille siirtyy lämmön muodossa 2,4 - 4,8 miljoonaa kwt
energiaa kun on kyse polttomoottoriautoista.
No siirtyyhän lopulta autonkin liikkeellä pitävä osuus
lämpöenergiaksi ilmanvastuksen ja muun kitkan vuoksi.
Sähköauton harakkaosuus on vaikeammin laskettavissa, mutta
se on merkittävästi pienempi.
Lisäksi osa voimantuotannon hukkalämmöstä ei mene heti
harakoille, vaan käytetään lämmitykseen kaukolämpönä.
Saadaan ainakin kotvanen odotella ennenkuin Suomessa on
160 000 sähköautoa että saadaan kunnon jono aikaiseksi.
Oletetaan kuitenkin että joskus tällainen porukka loytyy
juhannusruuhkaan, ja suunta on 300 kilometrin päähän
mökillekeskisuomeen.
Matkaan tietenkin lähdetään täysin akuin ja oletetaan että
yhtään teslakuskia ei osu joukkoon, - sillä kun pääsee perille
välillä lataamattakin.
Ensimmäisen tunnin aikana ei paljon tapahdu latausrintamalla,
eli vain kuskit joilla on keskimääräistä korkeampi älykkyystaso
ymmärtävät että välilataus ajoissa on hyvä siirto.
Tuossa puolen tunnin kuluttua lähdöstä on ensimmäiset kuskit
lataamassa tuollaista 10 minuutin pikku tuuppausta.
Toinen mahdollisuus on se että matkaan lähdetään ajoissa ja
ensimmäisten joukossa että päästään kurvaamaan tyhjille
latausasemille joskus 100 - 150 ajokilometrin jälkeen.
Kaksi eri suuntiin vetävää strategiaa on käytössä ja nopeasti
käy niin että jono jossa alumperin on välimatkaa autojen
välillä noin 500 metriä harvenee nopeasti puoleen ja tunnissa
sähköautojen keskietäisyys voisi venyä jo pariin kilometriin.
Niimpä noin 100 kilometrin etäisyydellä latausta varten
voisi kurvata asemillelle noin 2 minuutin välein yksi ajoneuvo.
Jos on useita asemia kilpailemassa kahvi ja munkkiasiakkaista,
niin eipä mitään ruuhkaa.
Tarvitaan käytännössä vain noin 10 latauspistettä koko ajan käyttöön
jos otetaan vain 10 minuutin pikalataus.
Kauempana ä on vielä typötyhjää ja sinne jatkaa osa matkalaisista,
eli latausruuhka häviää kokonaan.
Tässä yhteydessä kannattaa mainita eräs merkittävä seikka jolla
litiumakut eroavat vaikkapa lyijyakuista.
Litiumakku ei nimittäin vaadi välitöntä latausta käytön jälkeen
niinkuin lyijyakku.
Itse asiassa puolityhjänä säilytettäessä sen elinikä pitenee
huomattavasti.
Kun akkustossa on tilaa, voi ikäänkuin poimiskella kirsikoita, eli
tilaisuuden tullen pikku lataus vaikkapa mökin aurinkosysteemistä
jota sähköauton omistajan kannattaa laajentaa huomattavasti.
Mitä sitten tulee höperöön reissaamiseen edestakaisin suomenmaata
erilaisten pölhöjen syiden verukkeella, niin toivotan kevyet
mullat tällaiselle.
Nimittäin ei olla vielä nähty mitään ja moni huoleton kuluttaja
tulee parkaisemaan pahat sävelet.
Luehan peuskoulun matematiikka uudestaan läpi.
"Jos nyt tarkoitat että tunnissa jonkun mittauspisteen ohittaa
1500 - 2000 autoa ja niiden keskinopeus on 80 kmt, niin 80
kilometrin pätkällä väylää on liikkeellä 80 kertaa 1500-2000
eli kaikkiaan 120 000 - 160 000 autoa.
Kun tässä on tarkoitus vertailla sähköautoihin, niin oletetaan
että kaikki ovat pieniä ja pihejä, eli kuluttavat 6 litraa
sadalla, eli 80 kilometrin pätkällä 5 litraa.
Koko 80 kilometrin pituinen autojono kuluttaa tunnissa bensiiniä
600 000 - 800 000 litraa"
Jos jonkun mittauspisteen ohittaa tunnissa 1500-2000 autoa kahdeksankympin nopeudella niin yhden kilometin matkalla on samanaikaisesti on noin 23 autoa.
Autojen mittauspisteen ohitus=3600 (sekunttia) / 1800(autoa) = 2 sek.
Autojen etäisyys toisistaan kahdeksankympin nopeudella kahden sekunnin turvavälillä on noin 44m. Siis yhden kilometrin matkalla on samanaikaisesti 23 autoa ja väittämäsi 120.000-160.000 autoa kahdeksaakymmentä kilometriä kohti on hieman??? yläkanttiin kun oikea määrä on noin1800 autoa.
Voisit vähän edes ajatella ennenkuin mahdottomia tänne sepustat.
80 kilometriä on 80.000 metriä. Siihen mahtuu parkkeeraamaan tiukasti toisissaan kiinni yhdelle kaistalle vain noin 20.000 autoa, riippuen autojen koosta.
No nyt te kyllä olette ihan väärässä!
Kuvitellaan että on tyhjä 80 kilometriä pitkä tieosuus ja sitten alkupäässä
olevan mittauspisteen kautta sille alkaa suoltua autoja tahdilla
1500- 2000 autoa tunnissa.
Tunnin kuluttua ensimmäinen auto on 80 kilometrin päässä ja tieosuudella
on tuo korkeintaan 200 autoa.
Eli tehän olitte ihan oikeassa?
Kyllä nyt hävettää!
Kertokaapas metsäveljelle juhannusajan ajoneuvomäärät vaikkapa
Helsingistä maakuntiin, ja tämä ruuhkatuntien aikana.
Ongelmahan oli että miten sähköautojen lataus hoituu matkan
varrella jos jokin suuri osuus on sähköautoja.
ei juhannuksen takia kannata polttomoottoria hommata. yleensä päivittäinen ajo on keskimäärin alle 100km suurinmalla osalla autoililla.
Pääteille perustettakoon Scalextric-tyylillä matkanteko. Jo vain matka taittuu... No, leikki sikseen.
Siemensillä on muuten jonkinlainen eHighway-projekti. Tiedä sitten miten se etenee, mutta hienoa että jotain yritystä edes on. Tosin jos halutaan raskasta tavaraa kuljettaa enemmän, niin raideliikenne lienee harkitsemisen harvoinen.
http://www.mobility.siemens.com/mobility/global/en/interurban-mobility/road-solutions/electric-powered-hgv-traffic-ehighway/pages/electric-powered-hgv-traffic-ehighway.aspx
entäkö tulee kunnon eino myrsky,mitä sitten sähkötpoikki 2 vuorokautta,joutuu tekeen aikataulutkaikki uusiksi
Oletko koskaan kuullut varageneraattorista?
ainoa tapa jolla tuo voisi onnistua nykysillä kilppeillä ja rensseleillä olisi induktiivinen lataus jossa maassa on latauskierukka ja kun auton ajaa sen päälle alkaa lataaminen.
Noita kun laittaa vaikka 50 jokaiselle huotikselle, työmaalle ja kotiin, niin sitten sähköily voisi alkaa vetää ostajia. Tosin melkoinen investointi ja rakentaminen tarvitaan, että saataisiin piperrys vietyä jörkevälle tasolle ja muutama ydinvoimala ympäri maailmaa.
Mitä etua tällä on verrattuna nykyisiin pikalataustolppiin?
haittapuolet ovat
-energiansiirtohävikit
-investointikustannukset
-yhteensopivuus
Jos on varaa isompiin investointeihin, voidaan harkita mieluummin akkujenvaihtopisteitä. Yksi piste vaihtaa akut 2 minuutissa täyteen ladattuihin.
Jos vain pääsisi tuon 200km mutta talvella ainakin Leaf:n toimintasäde putoaa alle puoleen.
Eipä putoa. Talvella pääsee 60% kesän matkasta.
Joo, eli kesällä 100 km ja talvella 60 km. TM koeajon mittausten mukaan. Vaikka luvattu toimintasäde oli ao. autolla 170 km. Kaipa senkin pääsee, jos tyytyy köröttelemään taloudellisimmalla mahdollisella nopeudella (hlöautoilla yleensä 50-60 km/h).
Eli Helsingistä pääsee Turkuun ilman välitankkausta, mutta aikaa kuluu 3½ h ja poliisi saattaa antaa sakot häiritsevästä ajotavasta, mikäli erehtyy ajamaan moottoritietä.
"Usassa on jo tuotannossa ja käytössä jopa bussiluokkaa oleva sähköauto, "
Eikö kukaan huomaa tämän mahdollisuuksia? Bussissa olisi vaikka 40 matkustajaa. Jokaisella olisi penkkinsä edessä polkimet, joita sotkisivat kuin viimeistä päivää. Polkimista olisi tietysti välitys generaatoreille, jotka tuottaisivat sähköä, joka taas johdettaisiin akustoon.
Ei olisi virrasta pulaa, ei tarvitsisi pysähdellä huoltsikoille ja tuhlata aikaa. Matkustajilta voitaisiin ottaa lisähintaa kuntosalimaksun verran. Ja lisäksi matkustajat olisivat kaikin tavoin tyytyväisempiä. Ei nimittäin tulisi matkalla pitkästymisen ja toimettomuuden tunnetta. Eikä kunto rapautuisi pelkästä istumisesta. Tämä on se kaipaamanne idea, onni ja tulevaisuus :-D