Tarkoituksena olisi löytää kamera, jossa olisi mahdollisimman ulottuva zoomi. Harrastan lintuja, ja olen huomannut, että joskus lajinmääritys tapahtuu tai varmistuu kuvan avulla. Otetaan kuva ja määritetään lajit jälkikäteen.
Superzoomin täytyisi olla nopea tarkentamaan teleasennossa ja riittävän valovoimainen. Kertoisitteko millaisesta valikoimasta kamera löytyisi.Pitäisikö hankkia järkkärirunko ultrazoomilla? Olisiko kallis hankinta?
Superzoomeista
Kotkaretkelle
69
401
Vastaukset
- Porkkari & jäkkäri
Järkkäri kiinteäpolttovälinen (vieläpä valovoimainen) tele on tietenkin ihanne noin teknisessä mielessä.
Jos kuvan absoluuttinen laatu ei ole ensisijainen kriteeri vaan lajin tunnistamiseen riittävä laatu piisaa, saattaa superzoom (bridge) olla varteenotettava vaihtoehto. Sellaisia löytyy kaikkien nimekkäiden valmistajien valikoimista kohtuulliseen hintaan.
Olipa kamera mitä lajia hyvänsä, on käsivarakuvaus pitkillä polttoväleillä onnenkauppaa (sitä enemmän, mitä vähemmän valoa). Tukevan jalustan merkitys korostuu sitä enemmän, mitä niukemmassa valossa kuvataan.
Itse painotan enemmän kuvaus- kuin lintupuolta enkä ole noiden bridge-kameroiden kanssa ollut tekemisissä. Kuvaan toisaalta pokkarilla (”kinovastaavuus” 24–120 mm) ja toisaalta APS-C-kennoisella järkkärillä (objektiivien ”kinovastaavuudet” 15–450 mm). Niinpä lienen jäävi antamaan enemmälti suosituksia.
Sen voin sanoa, että järkkärimaailmassa pitkän polttovälin ja suuren valovoiman yhdistelmästä on oltava valmis maksamaan ja paljon! Jos intohimo on ennemminkin siellä elukka- kuin kuvauspuolella, ei järkkäri liene se järkevin vaihtoehto. - valovoimainen?
olisi mahdollisimman ulottuva superzoomi … nopea tarkentamaan teleasennossa ja riittävän valovoimainen.
—sellaista kameraa ei ole vielä valmistettu.
Taitaa nuo järkkärienkin valovoimaiset superzoomit olla järjettömän kalliita tai/ja varsin huonoja lintukuvaukseen kiinteäpolttoväliseen verrattuna.
Esim Sigma 200-500mm F/2.8 APO EX DG maksaa noin 16 k€Järkkärissä riittää toki vähemmän valovoimainenkin. Tyypillinen kompaktin superzoom telepäässä on noin f/5,6. Tämä vastaa n. valovoimaa f/20 järkkärillä. Paras kompakti taitaa olla Panasoinicilla, jolla pääse n. 600 millin vastaavuuteen aukolla f/2,8. Tämäkin vastaisi f/10 järkkärillä.
Toki, jos kuvaus ei ole pääasia painava järkkäri voi olla aika huono valinta. Kompakteja on karkeasti kolmea kokoa. Pokkarit, kuten Canonin SX240 HS. Varsinaiset superzoomit, joissa on etsin, kuten SX50 HS, sekä näiden väliin mahtuvat kuten SX500 IS.- joissa on etsin
okaro kirjoitti:
Järkkärissä riittää toki vähemmän valovoimainenkin. Tyypillinen kompaktin superzoom telepäässä on noin f/5,6. Tämä vastaa n. valovoimaa f/20 järkkärillä. Paras kompakti taitaa olla Panasoinicilla, jolla pääse n. 600 millin vastaavuuteen aukolla f/2,8. Tämäkin vastaisi f/10 järkkärillä.
Toki, jos kuvaus ei ole pääasia painava järkkäri voi olla aika huono valinta. Kompakteja on karkeasti kolmea kokoa. Pokkarit, kuten Canonin SX240 HS. Varsinaiset superzoomit, joissa on etsin, kuten SX50 HS, sekä näiden väliin mahtuvat kuten SX500 IS.”superzoom telepäässä on noin f/5,6. Tämä vastaa n. valovoimaa f/20 järkkärillä”
okaro se jaksaa naurattaa hullulla matematiikallaan joissa on etsin kirjoitti:
”superzoom telepäässä on noin f/5,6. Tämä vastaa n. valovoimaa f/20 järkkärillä”
okaro se jaksaa naurattaa hullulla matematiikallaanEi siinä ole mitään hullua. Jos kompaktissa on vaikka polttoväli 70 mm, vastaa se samaa kuin järkkärissä 245 mm. Siis näissä on kuvakulma sama. Nyt tarkastellaan aukon kokoa, jos kompaktin valovoima on f/5,6 (huomaa f on polloväli), on aukko: 70 mm/5,6 = 12,5 mm. Mikä pitää olla järkkärin valovoima, jotta se kerää kennolle saman valomäärän, eli siis (olettaen resoluution olevan sama) kerää kullekin pikselille yhtä paljon valoa? 245 mm / x = 12,5 mm, eli x = 245 mm / 12,5 mm = 19,6, eli n. f/20. Käytetyt kroppikertoimet 5,6 ja 1,6.
Käytännössä tämä näkyy siten, että järkkärissä voi herkkyyttä nostaa 3,5 aukkoa 3,6 aukkoa suuremmaksi, ilman että kohina nousee suuremmaksi kuin kompaktilla.- fhgfjhg
okaro kirjoitti:
Ei siinä ole mitään hullua. Jos kompaktissa on vaikka polttoväli 70 mm, vastaa se samaa kuin järkkärissä 245 mm. Siis näissä on kuvakulma sama. Nyt tarkastellaan aukon kokoa, jos kompaktin valovoima on f/5,6 (huomaa f on polloväli), on aukko: 70 mm/5,6 = 12,5 mm. Mikä pitää olla järkkärin valovoima, jotta se kerää kennolle saman valomäärän, eli siis (olettaen resoluution olevan sama) kerää kullekin pikselille yhtä paljon valoa? 245 mm / x = 12,5 mm, eli x = 245 mm / 12,5 mm = 19,6, eli n. f/20. Käytetyt kroppikertoimet 5,6 ja 1,6.
Käytännössä tämä näkyy siten, että järkkärissä voi herkkyyttä nostaa 3,5 aukkoa 3,6 aukkoa suuremmaksi, ilman että kohina nousee suuremmaksi kuin kompaktilla.Eikö ole vain helpompaa sanoa, että kerro kaikki sillä kroppikertoimella. Millit ja valovoimat. Tai jätä kertomatta mitään.
fhgfjhg kirjoitti:
Eikö ole vain helpompaa sanoa, että kerro kaikki sillä kroppikertoimella. Millit ja valovoimat. Tai jätä kertomatta mitään.
Näin voi sanoa toki, mutta samanlaista valitusta siitä tulee, ettei niin saa tehdä ym. Siksi ajattelin selittää hieman tarkemmin.
- Myötänauraja
joissa on etsin kirjoitti:
”superzoom telepäässä on noin f/5,6. Tämä vastaa n. valovoimaa f/20 järkkärillä”
okaro se jaksaa naurattaa hullulla matematiikallaan>okaro se jaksaa naurattaa hullulla matematiikallaan
Sanopas muuta! Monissa muissa jutuissa vaikuttaa okarolla kokemusta ja asiantuntemusta olevan, mutta tuo hänen lanseeraamansa ja "selittämänsä" termi "valovoiman kinovastaavuus" menee vahvasti tahattoman komiikan puolelle ja syö kaverin uskottavuutta muiltakin osin.
No, hänellä tuntuu olevan vuorenvarma usko teoriaansa ja se riittänee. fhgfjhg kirjoitti:
Eikö ole vain helpompaa sanoa, että kerro kaikki sillä kroppikertoimella. Millit ja valovoimat. Tai jätä kertomatta mitään.
Jos olisin "fhg ynnä jotain muuta" eri mieltä okaron teoriasta ja esityksestä niin minä osoittaisin sen samaan tyyliin kuin hänkin. Veikkaan kuitenkin jottei miehestä joka ei edes osaa kohtuullista nikkiä esittää ole moiseen urotyöhön. Mahdatko edes tietää mitä valovoimalla tarkoitetaan?
- fhg+++++
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos olisin "fhg ynnä jotain muuta" eri mieltä okaron teoriasta ja esityksestä niin minä osoittaisin sen samaan tyyliin kuin hänkin. Veikkaan kuitenkin jottei miehestä joka ei edes osaa kohtuullista nikkiä esittää ole moiseen urotyöhön. Mahdatko edes tietää mitä valovoimalla tarkoitetaan?
Olin "mielestäni" samaa mieltä okaron kanssa.
Valovoimalla tarkoitetaan yleensä valovoimaa, jolla on muistaakseni yksikkö kandela, mutta saatan olla väärässä. - kumma juttu
Myötänauraja kirjoitti:
>okaro se jaksaa naurattaa hullulla matematiikallaan
Sanopas muuta! Monissa muissa jutuissa vaikuttaa okarolla kokemusta ja asiantuntemusta olevan, mutta tuo hänen lanseeraamansa ja "selittämänsä" termi "valovoiman kinovastaavuus" menee vahvasti tahattoman komiikan puolelle ja syö kaverin uskottavuutta muiltakin osin.
No, hänellä tuntuu olevan vuorenvarma usko teoriaansa ja se riittänee.No mutta eikös tuo "okaron termi" ole aikalailla vastaavaan ajatukseen perustuva kuin esim. dpreviewin mainitsema "aperture range (equiv)"?
"Along with the familiar 35mm-equivalent focal length, we've also included a 35mm-equivalent aperture range, which gives some idea of the control over depth of field offered by each camera's lens." "The equivalent apertures also give a rough idea of how the cameras might compare in low light; to a degree they indicate how far a larger sensor should be offset by a faster lens."
Esim. Panasonic DMC-LX7:
- Aperture range: F1.4-2.3
- Aperture range (equiv): F7.1-11.7 - Myötänauraja
kumma juttu kirjoitti:
No mutta eikös tuo "okaron termi" ole aikalailla vastaavaan ajatukseen perustuva kuin esim. dpreviewin mainitsema "aperture range (equiv)"?
"Along with the familiar 35mm-equivalent focal length, we've also included a 35mm-equivalent aperture range, which gives some idea of the control over depth of field offered by each camera's lens." "The equivalent apertures also give a rough idea of how the cameras might compare in low light; to a degree they indicate how far a larger sensor should be offset by a faster lens."
Esim. Panasonic DMC-LX7:
- Aperture range: F1.4-2.3
- Aperture range (equiv): F7.1-11.7Kameran optiikan valovoimahan on objektiivin suurimman aukon ja polttovälin välinen suhdeluku, joka on riippumaton sekä aukon että kuvakennon koosta. Valovoima-termiä ja sen vastaavuuksia ei pitäisi käyttää puhuttaessa kennon ja optiikan fyysisen koon vaikutuksesta syväterävyysalueeseen. Jokin "ekvivalenttinen aukko", "vertailukelpoinen aukko" tjsp. antaisi vähemmän sekoittavan kuvan asiasta.
fhg+++++ kirjoitti:
Olin "mielestäni" samaa mieltä okaron kanssa.
Valovoimalla tarkoitetaan yleensä valovoimaa, jolla on muistaakseni yksikkö kandela, mutta saatan olla väärässä.Toivottavasti tuo oli vitsi. Valovoima on objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan suhde. Sillä ei ole yksikköä. Huomaa, aukon halkaisija ei tarkoita halkaisijaa himmentimen kohdalla vaan suunnilleen etulinssin halkaisijaa. valovoima on hyvä mitta kun filmi- tai kennokoko on sama ja objektiivin polttoväli eli kuvakulma muuttuu. Se ei ole hyvä mitta verrattaessa kahta kameraa, joissa on eri kennokoot. Usein käyttämäni esimerkki on Canon G15 ja G1 X. Edellinen on f/1,8 ja jälkimmäinen f/2,8. Kumpi on parempi hämärässä?
Tämä voidaan ratkaista kahdella tapaa (jos ei suoraan katsota kuvia). Valovoiman (nimittäjän) voi kertoa koppikertoimella ja saa 8,3 ja 5,2 vastaavasti. Siis G1 X on parempi. Toinen tapa on verrata aukon kokoa Se onnistuu, koska kuvakulma on sama: 6,05 mm / 1,8 = 3,36 mm ja 15,1 mm / 2,8 = 5,39 mm. Eli G1 X on parempi.kumma juttu kirjoitti:
No mutta eikös tuo "okaron termi" ole aikalailla vastaavaan ajatukseen perustuva kuin esim. dpreviewin mainitsema "aperture range (equiv)"?
"Along with the familiar 35mm-equivalent focal length, we've also included a 35mm-equivalent aperture range, which gives some idea of the control over depth of field offered by each camera's lens." "The equivalent apertures also give a rough idea of how the cameras might compare in low light; to a degree they indicate how far a larger sensor should be offset by a faster lens."
Esim. Panasonic DMC-LX7:
- Aperture range: F1.4-2.3
- Aperture range (equiv): F7.1-11.7Kyse oin täysin samasta asiasta. Olen kehittänyt termin itsenäisesti. En ymmärrä tätä fanaattista vastustusta. Ehkä vastustajat luulevat, että tarkoitan, että sitä jotenkin käytettäisiin valotusarvojen laskemiseen. En tietenkään tarkoita sitä, Valotusarvo pitää aina laskea tai mitata todellisen ajan, aukon ja herkkyyden perusteella.
Olen itsenäisesti todennut myös sen, että sama luku vaikuttaa niin syväterävyyteen kuin hämäräominaisuuksiin. Tietenkään kuvan laatua ei voi laskea taskulaskimella. Siihen vaikuttaa niin moni muu seikka, kennon tyyppi ja laatu prosessori ja kohinanpoisto, kuvaako RAW'ta ja miten ne käsittelee ne jne jne.Myötänauraja kirjoitti:
Kameran optiikan valovoimahan on objektiivin suurimman aukon ja polttovälin välinen suhdeluku, joka on riippumaton sekä aukon että kuvakennon koosta. Valovoima-termiä ja sen vastaavuuksia ei pitäisi käyttää puhuttaessa kennon ja optiikan fyysisen koon vaikutuksesta syväterävyysalueeseen. Jokin "ekvivalenttinen aukko", "vertailukelpoinen aukko" tjsp. antaisi vähemmän sekoittavan kuvan asiasta.
Siis onko tämä nyt kutistunut kiistelyksi termeistä? Valovoiman kinovastaavuus tarkoittaa, että kamera antaa saman syväterävyyden ja periaatteessa samat hämäräominaisuudet kuin vastaavalla valovoimalla oleva kinokoon kamera. Termi on analoginen ja sopii yhdessä käytettäväksi polttovälin kinovastaavuuden kanssa.
Ilmeisesti monille termi "vastaavuus" on outo. Se ei tarkoita samaa vaan nimenomaan vastaavuutta, esimerkiksi jollain kertoimella kerttuna tai kaavalla laskettuna. Jonoissa 1 4 9 16 jonon 1 2 3 4 lukua kolme vastaa luku 9. Se ei tarkoita, että 3 olisi sama kuin 9.
Minusta on outoa väittää, että minä olisin täällä sekoittamassa mitään. Kyllä se sekoittaminen on aivan keskustelun toisella puolella. Syväterävyydessä usein olaan huolissaan juuri siitä, että se saadaan riittävän pieneksi. Tällöin valovoima on oleellinen asia. Equivalent taas on suomeksi nimenomaan "vastaava." Eli loogisesti saadaan sinun "ekvivalenttisesta aukosta" "vastaava valovoima". Valovoiman kinovastaavuus on täsmällisempi, koska se määrittää vertailukohdan.
Sori vaan, minä olen itse tehnyt tässä laskelmat ja päätelmät ja olen muodostanut termin, joka on loogisesti yhteensopiva olemassa olevan polttovälin kinovastaavuuden kanssa. Sinä sitten tulet naureskelemaan minulle ja sitten kun huomaat minun olevan sittenkin oikeassa, alat valittaa termeistä. Jotenkin tuo ei iske.
On huomattava, että käsitevalovoiman kinovastaavuus liittyy nimenomaan kameroiden vertailuun ja valintaan. En minäkään kuvaustilanteessa mieti sitä vaan mietin todellisia aukkoja.- Myötänauraja
okaro kirjoitti:
Siis onko tämä nyt kutistunut kiistelyksi termeistä? Valovoiman kinovastaavuus tarkoittaa, että kamera antaa saman syväterävyyden ja periaatteessa samat hämäräominaisuudet kuin vastaavalla valovoimalla oleva kinokoon kamera. Termi on analoginen ja sopii yhdessä käytettäväksi polttovälin kinovastaavuuden kanssa.
Ilmeisesti monille termi "vastaavuus" on outo. Se ei tarkoita samaa vaan nimenomaan vastaavuutta, esimerkiksi jollain kertoimella kerttuna tai kaavalla laskettuna. Jonoissa 1 4 9 16 jonon 1 2 3 4 lukua kolme vastaa luku 9. Se ei tarkoita, että 3 olisi sama kuin 9.
Minusta on outoa väittää, että minä olisin täällä sekoittamassa mitään. Kyllä se sekoittaminen on aivan keskustelun toisella puolella. Syväterävyydessä usein olaan huolissaan juuri siitä, että se saadaan riittävän pieneksi. Tällöin valovoima on oleellinen asia. Equivalent taas on suomeksi nimenomaan "vastaava." Eli loogisesti saadaan sinun "ekvivalenttisesta aukosta" "vastaava valovoima". Valovoiman kinovastaavuus on täsmällisempi, koska se määrittää vertailukohdan.
Sori vaan, minä olen itse tehnyt tässä laskelmat ja päätelmät ja olen muodostanut termin, joka on loogisesti yhteensopiva olemassa olevan polttovälin kinovastaavuuden kanssa. Sinä sitten tulet naureskelemaan minulle ja sitten kun huomaat minun olevan sittenkin oikeassa, alat valittaa termeistä. Jotenkin tuo ei iske.
On huomattava, että käsitevalovoiman kinovastaavuus liittyy nimenomaan kameroiden vertailuun ja valintaan. En minäkään kuvaustilanteessa mieti sitä vaan mietin todellisia aukkoja.Objektiivin valovoima on termi, joka tarkoittaa mhimmentimen SUURINTA mahdollista aukkoa kullakin polttovälillä. Sen arvo ei muutu miksikään (paitsi useilla zoomeilla polttovälin mukaan). Todellinen käytettävä aukko (engl. aperture) voi sitten olla montakin pykälää tätä pienempi.
Yrität lanseerata suomen kieleen termiä "valovoiman kinovastaavuus" englanninkielisen termin "equivalent aperture" vastineeksi. Käännös on kaikkea muuta kuin täsmällinen. Se on epäonnistunut ja harhaanjohtava. fhg+++++ kirjoitti:
Olin "mielestäni" samaa mieltä okaron kanssa.
Valovoimalla tarkoitetaan yleensä valovoimaa, jolla on muistaakseni yksikkö kandela, mutta saatan olla väärässä.Arvelisin objektiivien yhteydessä valovoimalla periaatteessa tarkoitettavan polttovälin ja aukon suhdetta. Tuo vain periaatteessa koska nykytekniikka hieman antaa eri tuloksia. Se on kuitenkin hyvä ohjenuora asiaa ajateltaessa. Esim. 100mm polttoväli ja 10mm aukon halkaisija ja valovoima on F10 tai F/10. Merkinnässä on montakin versiota käytössä mutta F:llä ne tuppaavat alkamaan.
Kandela on valonlähteen valovoiman tai valon intensiteetin yksikkö, harva kamera toimii valon lähteenä jos salamaa, joka nykyään tuppaa olemaan useimmissa kameroissa, ei lasketa mukaan.Myötänauraja kirjoitti:
Objektiivin valovoima on termi, joka tarkoittaa mhimmentimen SUURINTA mahdollista aukkoa kullakin polttovälillä. Sen arvo ei muutu miksikään (paitsi useilla zoomeilla polttovälin mukaan). Todellinen käytettävä aukko (engl. aperture) voi sitten olla montakin pykälää tätä pienempi.
Yrität lanseerata suomen kieleen termiä "valovoiman kinovastaavuus" englanninkielisen termin "equivalent aperture" vastineeksi. Käännös on kaikkea muuta kuin täsmällinen. Se on epäonnistunut ja harhaanjohtava.Siis mitä nyt tässä yrität selittää. Valovoima nimenomaan on suurin käytettävissä oleva aukko kullakin polttovälillä. Katsotaan vaikka tätä kameraa,. Sen valovoima on f/1,7 ja kuten himmenninrenkaasta näet, suurin valittavissa oleva aukko on 1,7
http://www.dragonballyee.com/blogpics/2009/01January/YEE_2715.jpg
En nyt tiedä puhutko himmenninrenkaassa olevan aukon koosta. Sillä ei ole mitään merkitystä itsessään. Valo objektiivin sisällä menee sen verran monimultaisesti, ettei himmenninrenkaan kohdalla olevan aukon koolla sinänsä ole merkitystä. (Toki sen muuttaminen muuttaa itse aukkoa). Nämä perustuvat malliin, jossa objektiivi olisi yksi kupera linssi ja vielä läpäisisi valoa täydellisesti. Aukon koko on tämän linssin halkaisija.
Wikipediasta: "The lens aperture is usually specified as an f-number, the ratio of focal length to effective aperture diameter. "
". The maximum aperture opening tends to be of most interest, and is always included when describing a lens. This value is also known as the lens "speed", because it affects the exposure time. "
Lens speed on suomeksi objektiivin valovoima.
"Effective aperture" tarkoittaa, ettei kyse tosiaankaan ole siitä fyysisestä koosta himmentimen kohdalla.
MInä en kääntänyt mitään, vaan loin termin ihan suoraan suomen kielellä.- Myötänauraja
okaro kirjoitti:
Siis mitä nyt tässä yrität selittää. Valovoima nimenomaan on suurin käytettävissä oleva aukko kullakin polttovälillä. Katsotaan vaikka tätä kameraa,. Sen valovoima on f/1,7 ja kuten himmenninrenkaasta näet, suurin valittavissa oleva aukko on 1,7
http://www.dragonballyee.com/blogpics/2009/01January/YEE_2715.jpg
En nyt tiedä puhutko himmenninrenkaassa olevan aukon koosta. Sillä ei ole mitään merkitystä itsessään. Valo objektiivin sisällä menee sen verran monimultaisesti, ettei himmenninrenkaan kohdalla olevan aukon koolla sinänsä ole merkitystä. (Toki sen muuttaminen muuttaa itse aukkoa). Nämä perustuvat malliin, jossa objektiivi olisi yksi kupera linssi ja vielä läpäisisi valoa täydellisesti. Aukon koko on tämän linssin halkaisija.
Wikipediasta: "The lens aperture is usually specified as an f-number, the ratio of focal length to effective aperture diameter. "
". The maximum aperture opening tends to be of most interest, and is always included when describing a lens. This value is also known as the lens "speed", because it affects the exposure time. "
Lens speed on suomeksi objektiivin valovoima.
"Effective aperture" tarkoittaa, ettei kyse tosiaankaan ole siitä fyysisestä koosta himmentimen kohdalla.
MInä en kääntänyt mitään, vaan loin termin ihan suoraan suomen kielellä.>MInä en kääntänyt mitään, vaan loin
>termin ihan suoraan suomen kielellä.
Minulle ei ole väliä sillä, kuka tuon typerän ja harhaanjohtavan termin on luonut. Itse en suostu sitä käyttämään eikä sitä taida lisäksesi juuri kukaan muukaan käyttää. - fhg+++++
Työeläkeläinen kirjoitti:
Arvelisin objektiivien yhteydessä valovoimalla periaatteessa tarkoitettavan polttovälin ja aukon suhdetta. Tuo vain periaatteessa koska nykytekniikka hieman antaa eri tuloksia. Se on kuitenkin hyvä ohjenuora asiaa ajateltaessa. Esim. 100mm polttoväli ja 10mm aukon halkaisija ja valovoima on F10 tai F/10. Merkinnässä on montakin versiota käytössä mutta F:llä ne tuppaavat alkamaan.
Kandela on valonlähteen valovoiman tai valon intensiteetin yksikkö, harva kamera toimii valon lähteenä jos salamaa, joka nykyään tuppaa olemaan useimmissa kameroissa, ei lasketa mukaan.Okaro. Oli se vitsi.
Työeläkeläinen. En ollut eri mieltä alunperinkään okaron kanssa. - fgh+++
okaro kirjoitti:
Siis mitä nyt tässä yrität selittää. Valovoima nimenomaan on suurin käytettävissä oleva aukko kullakin polttovälillä. Katsotaan vaikka tätä kameraa,. Sen valovoima on f/1,7 ja kuten himmenninrenkaasta näet, suurin valittavissa oleva aukko on 1,7
http://www.dragonballyee.com/blogpics/2009/01January/YEE_2715.jpg
En nyt tiedä puhutko himmenninrenkaassa olevan aukon koosta. Sillä ei ole mitään merkitystä itsessään. Valo objektiivin sisällä menee sen verran monimultaisesti, ettei himmenninrenkaan kohdalla olevan aukon koolla sinänsä ole merkitystä. (Toki sen muuttaminen muuttaa itse aukkoa). Nämä perustuvat malliin, jossa objektiivi olisi yksi kupera linssi ja vielä läpäisisi valoa täydellisesti. Aukon koko on tämän linssin halkaisija.
Wikipediasta: "The lens aperture is usually specified as an f-number, the ratio of focal length to effective aperture diameter. "
". The maximum aperture opening tends to be of most interest, and is always included when describing a lens. This value is also known as the lens "speed", because it affects the exposure time. "
Lens speed on suomeksi objektiivin valovoima.
"Effective aperture" tarkoittaa, ettei kyse tosiaankaan ole siitä fyysisestä koosta himmentimen kohdalla.
MInä en kääntänyt mitään, vaan loin termin ihan suoraan suomen kielellä.Effective aperture ottaa huomioon suurennossuhteen.
okaro kirjoitti:
Siis mitä nyt tässä yrität selittää. Valovoima nimenomaan on suurin käytettävissä oleva aukko kullakin polttovälillä. Katsotaan vaikka tätä kameraa,. Sen valovoima on f/1,7 ja kuten himmenninrenkaasta näet, suurin valittavissa oleva aukko on 1,7
http://www.dragonballyee.com/blogpics/2009/01January/YEE_2715.jpg
En nyt tiedä puhutko himmenninrenkaassa olevan aukon koosta. Sillä ei ole mitään merkitystä itsessään. Valo objektiivin sisällä menee sen verran monimultaisesti, ettei himmenninrenkaan kohdalla olevan aukon koolla sinänsä ole merkitystä. (Toki sen muuttaminen muuttaa itse aukkoa). Nämä perustuvat malliin, jossa objektiivi olisi yksi kupera linssi ja vielä läpäisisi valoa täydellisesti. Aukon koko on tämän linssin halkaisija.
Wikipediasta: "The lens aperture is usually specified as an f-number, the ratio of focal length to effective aperture diameter. "
". The maximum aperture opening tends to be of most interest, and is always included when describing a lens. This value is also known as the lens "speed", because it affects the exposure time. "
Lens speed on suomeksi objektiivin valovoima.
"Effective aperture" tarkoittaa, ettei kyse tosiaankaan ole siitä fyysisestä koosta himmentimen kohdalla.
MInä en kääntänyt mitään, vaan loin termin ihan suoraan suomen kielellä.Olen kuullut ja nähnyt myös käytettävän suorempaa suomennosta "lens speed" ilmaisusta kun on puhuttu "nopeasta optiikasta". Se tosin kautta rantain yhdistyy myös käsitteeseen valovoima jos kuulija osaa yhdistää asian.
"Effective aperture":n voisi kääntää ja ilmaista ilmaisulla "tehollinen aukko" jota itse olen käyttänyt asiasta keskustellessani. Fyysinen aukko poikkeaa tuosta tehollisesta koska optinen rakennelma yleensä poikkeaa tuosta yhden linssin konstruktiosta.- suunnilen halkaisu
okaro kirjoitti:
Toivottavasti tuo oli vitsi. Valovoima on objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan suhde. Sillä ei ole yksikköä. Huomaa, aukon halkaisija ei tarkoita halkaisijaa himmentimen kohdalla vaan suunnilleen etulinssin halkaisijaa. valovoima on hyvä mitta kun filmi- tai kennokoko on sama ja objektiivin polttoväli eli kuvakulma muuttuu. Se ei ole hyvä mitta verrattaessa kahta kameraa, joissa on eri kennokoot. Usein käyttämäni esimerkki on Canon G15 ja G1 X. Edellinen on f/1,8 ja jälkimmäinen f/2,8. Kumpi on parempi hämärässä?
Tämä voidaan ratkaista kahdella tapaa (jos ei suoraan katsota kuvia). Valovoiman (nimittäjän) voi kertoa koppikertoimella ja saa 8,3 ja 5,2 vastaavasti. Siis G1 X on parempi. Toinen tapa on verrata aukon kokoa Se onnistuu, koska kuvakulma on sama: 6,05 mm / 1,8 = 3,36 mm ja 15,1 mm / 2,8 = 5,39 mm. Eli G1 X on parempi.Okaron vitsit vaan pahenee
”Huomaa, aukon halkaisija ei tarkoita halkaisijaa himmentimen kohdalla vaan suunnilleen etulinssin halkaisijaa”
—että sillalaiilla. Kun aukkoa pienennetään hommentämällä niin etulinssin halkaisija pienenee?
melekin yhtä hyvä:
”Canon G15 ja G1 X. Edellinen on f/1,8 ja jälkimmäinen f/2,8. Kumpi on parempi hämärässä?”
Tässä tietysti pitää okaron matematiikalla kennon maksimiherkkyys (12800 ISO) kertoa Croppikertoimella - pikselikerroin?
okaro kirjoitti:
Kyse oin täysin samasta asiasta. Olen kehittänyt termin itsenäisesti. En ymmärrä tätä fanaattista vastustusta. Ehkä vastustajat luulevat, että tarkoitan, että sitä jotenkin käytettäisiin valotusarvojen laskemiseen. En tietenkään tarkoita sitä, Valotusarvo pitää aina laskea tai mitata todellisen ajan, aukon ja herkkyyden perusteella.
Olen itsenäisesti todennut myös sen, että sama luku vaikuttaa niin syväterävyyteen kuin hämäräominaisuuksiin. Tietenkään kuvan laatua ei voi laskea taskulaskimella. Siihen vaikuttaa niin moni muu seikka, kennon tyyppi ja laatu prosessori ja kohinanpoisto, kuvaako RAW'ta ja miten ne käsittelee ne jne jne.Muistanko oikein, että väitit taannoin laskelmiesi perusteeksi sen, että crooppikennoisella kuvattua kuvaa pitää suurentaa enemmän jos kuvataan samalta etäisyydeltä samalla objektiivilla?
Mistä se tulee, että yhteen kennon pikseliin tulevan valon määrään vaikuttaa kennon koko (croppikerroin)?
Onko pikkukennoisen pikseli croopikertoimen verran vähemmän herkkä valolle?
Entä silloin kun croppikennoisessa on suuremmat pikselitli, vaikuttaako pikselin koko valovoimakertoimeen? pikselikerroin? kirjoitti:
Muistanko oikein, että väitit taannoin laskelmiesi perusteeksi sen, että crooppikennoisella kuvattua kuvaa pitää suurentaa enemmän jos kuvataan samalta etäisyydeltä samalla objektiivilla?
Mistä se tulee, että yhteen kennon pikseliin tulevan valon määrään vaikuttaa kennon koko (croppikerroin)?
Onko pikkukennoisen pikseli croopikertoimen verran vähemmän herkkä valolle?
Entä silloin kun croppikennoisessa on suuremmat pikselitli, vaikuttaako pikselin koko valovoimakertoimeen?MInä syväterävyyskeskusteluissa olen sanonut, että koska kennokoko vaikuttaa suurennoikseen, se vaikuttaa myös sallittuun epäterävyysympyrään. En ymmärrä mitä tällä on tämän kanssa tekemistä. Se kuitenkin on konsistenssi kaiken sen kanssa, mitä tässä ketjussa olen sanonut.,
Koska pikseli on pienempi, on se epäherkempi. Tarvitaan suurempi valomäärä tiettyyn fotonimäärään. Tämä näkyy käytännössä siten, että pieni kenno samalla ISO-arvolla kohisee enemmän ja vastaavasti samaan kohinaan pitää käyttää pienempää ISO-arvoa. En nytr tiedä minin pyrit. Purkitko viljelemään sitä olkiukkoa, että käsite valevoiman kinovastaavuus liittyisi valotusarvojen säätämiseen.
Kysyt vertailuja, mutta et määritä mitä vertaat. Tässä keskustelussa argumentti ei ole koppikenno vs. kinokenno vaan pokkari vs. järkkäri.suunnilen halkaisu kirjoitti:
Okaron vitsit vaan pahenee
”Huomaa, aukon halkaisija ei tarkoita halkaisijaa himmentimen kohdalla vaan suunnilleen etulinssin halkaisijaa”
—että sillalaiilla. Kun aukkoa pienennetään hommentämällä niin etulinssin halkaisija pienenee?
melekin yhtä hyvä:
”Canon G15 ja G1 X. Edellinen on f/1,8 ja jälkimmäinen f/2,8. Kumpi on parempi hämärässä?”
Tässä tietysti pitää okaron matematiikalla kennon maksimiherkkyys (12800 ISO) kertoa CroppikertoimellaSinulle ihan optiikan perusasiat ovat outoja. Ei ihme, että naurattaa. Objektiivin aukon halkaisija on peruasioita optiikassa.Se liittyy aukkoluvun ja valovoiman määritelmään. On myös perusasia, ettei se ole todellakaan sama kuin himmentimen fyysinen aukko. Sinä saat ilosi vääntämällä sanojani. Kyse oli valovoimasta. Siinä kontekstissa aukon koko on suunnilleen sama kuin etulinssin halkaisija, koska ei kannata tehdä laajempaa linssiä kuin on tarpeen. Toki zoomissa tämä yleensä toteutuu muulla kuin laajakulmaisimmalla polttovälillä.
Minä jo kerroin miten tuo lasketaan.Itseasiassa kerroin kaksi tapaa. Kerro nyt sinä omasi. Koita edes kerran tuottaa jotain tähän keskusteluun, sen sijaan että vain arvostelisit minua, ja keksit tuollaisia olkiukkoja, vai etkö pysty?- olkiukkoja
okaro kirjoitti:
Sinulle ihan optiikan perusasiat ovat outoja. Ei ihme, että naurattaa. Objektiivin aukon halkaisija on peruasioita optiikassa.Se liittyy aukkoluvun ja valovoiman määritelmään. On myös perusasia, ettei se ole todellakaan sama kuin himmentimen fyysinen aukko. Sinä saat ilosi vääntämällä sanojani. Kyse oli valovoimasta. Siinä kontekstissa aukon koko on suunnilleen sama kuin etulinssin halkaisija, koska ei kannata tehdä laajempaa linssiä kuin on tarpeen. Toki zoomissa tämä yleensä toteutuu muulla kuin laajakulmaisimmalla polttovälillä.
Minä jo kerroin miten tuo lasketaan.Itseasiassa kerroin kaksi tapaa. Kerro nyt sinä omasi. Koita edes kerran tuottaa jotain tähän keskusteluun, sen sijaan että vain arvostelisit minua, ja keksit tuollaisia olkiukkoja, vai etkö pysty?Aukon halkaisijalla tarkoittanet himmentimen aukon halkaisijaa?
Etulinnssin halkaisijaan tartut kuin hukkuva olenkorteen. Jos omistaisit yhdenkään järjestelmäkameran objektiivin niin voisit itse mitata etulinssin halkaisijan ja huomata väitteesi järjettömyyden (ehkä samaa voisit kokeilla Ixuksessasikin).
Objektiivin valovoima on teorettinen arvo jota ei voi millään pituusmitalla (halkaisija?polttoväli) määrittää objektiivista eikä kenneon koolla (croppikertoimella) ole asian kanssa mitään tekemistä.
Misi objektiivin valovoima muuttuu jos se kytketään videokameraan?
Aukkoarvo ja valovoima kertovat sovitun standardin mukaan, kuinka paljon valoa objektiivi kykenee toimittamaan kuvatasoon ko aukkoarvolla.
Nopeus viittaa juuri tähän asiaan (valovoimainen objektiivi läpäisee nopeasti tarvittavan valomäärän)
Nykyisessä käytännössä ei ole kysymys minkään mittalukujen suhteesta eikä croppikertoimesta. olkiukkoja kirjoitti:
Aukon halkaisijalla tarkoittanet himmentimen aukon halkaisijaa?
Etulinnssin halkaisijaan tartut kuin hukkuva olenkorteen. Jos omistaisit yhdenkään järjestelmäkameran objektiivin niin voisit itse mitata etulinssin halkaisijan ja huomata väitteesi järjettömyyden (ehkä samaa voisit kokeilla Ixuksessasikin).
Objektiivin valovoima on teorettinen arvo jota ei voi millään pituusmitalla (halkaisija?polttoväli) määrittää objektiivista eikä kenneon koolla (croppikertoimella) ole asian kanssa mitään tekemistä.
Misi objektiivin valovoima muuttuu jos se kytketään videokameraan?
Aukkoarvo ja valovoima kertovat sovitun standardin mukaan, kuinka paljon valoa objektiivi kykenee toimittamaan kuvatasoon ko aukkoarvolla.
Nopeus viittaa juuri tähän asiaan (valovoimainen objektiivi läpäisee nopeasti tarvittavan valomäärän)
Nykyisessä käytännössä ei ole kysymys minkään mittalukujen suhteesta eikä croppikertoimesta.Esimerkiksi minun Canoin >GII QL:ssä etulinssin halkaisija on 28 mm, tosin linssi ei tietenklään aivan reunoista piirrä ja sen takana on 24 mm aukko. Jos laskee valovoimasta 40 mm / 1,7 saa 24 mm. Kappas kummaa, sama luku. Objektiivin valovoima perustuu nimenomaan tiettyyn malliin objektiivista. En ole sanonut, että sitä voisi suoraan mitata objektiivista. Minä sanoin, että se on osapuilleen sama kuin linssin halkaisija.
Kroppikerroin tietenkään ei vaikuta valovoimaan,. En ikinä ole väittänyt mitään tällaista. Argumenttini on, että valovoima on huono mittari erikokoisilla kennoilla olevien kameroiden vertaamiseen. Tarvitaan parempi mitta, kuten tämä valovoiman kinovastaavuus.- Pokkari f/1,8 valovoimalla voi tuntua hyvältä ja järkkäri f/3,5:llä pimeältä, mutta käytännössä jälkimmäinen on parempi.- argumentti ei ole
okaro kirjoitti:
MInä syväterävyyskeskusteluissa olen sanonut, että koska kennokoko vaikuttaa suurennoikseen, se vaikuttaa myös sallittuun epäterävyysympyrään. En ymmärrä mitä tällä on tämän kanssa tekemistä. Se kuitenkin on konsistenssi kaiken sen kanssa, mitä tässä ketjussa olen sanonut.,
Koska pikseli on pienempi, on se epäherkempi. Tarvitaan suurempi valomäärä tiettyyn fotonimäärään. Tämä näkyy käytännössä siten, että pieni kenno samalla ISO-arvolla kohisee enemmän ja vastaavasti samaan kohinaan pitää käyttää pienempää ISO-arvoa. En nytr tiedä minin pyrit. Purkitko viljelemään sitä olkiukkoa, että käsite valevoiman kinovastaavuus liittyisi valotusarvojen säätämiseen.
Kysyt vertailuja, mutta et määritä mitä vertaat. Tässä keskustelussa argumentti ei ole koppikenno vs. kinokenno vaan pokkari vs. järkkäri.Ahaa
Kaikki perustuukin siis harhaan, että luulet pienemmässä kennossa olevan aina pienemmät pikselit. Ja tähän harhaluulloon perustat väitteesi niinkuin se olisi joku vakio.
”Tässä keskustelussa argumentti ei ole koppikenno vs. kinokenno vaan pokkari vs. järkkäri.”
—jopas nyt jotakin. Kennokoolla ei olekaan merkitystä vaan kameran tyyppi ratkaisee vaikka pokkarissa olisi isompi kenno (ja isommat pikselit) - vaan pokkari
okaro kirjoitti:
MInä syväterävyyskeskusteluissa olen sanonut, että koska kennokoko vaikuttaa suurennoikseen, se vaikuttaa myös sallittuun epäterävyysympyrään. En ymmärrä mitä tällä on tämän kanssa tekemistä. Se kuitenkin on konsistenssi kaiken sen kanssa, mitä tässä ketjussa olen sanonut.,
Koska pikseli on pienempi, on se epäherkempi. Tarvitaan suurempi valomäärä tiettyyn fotonimäärään. Tämä näkyy käytännössä siten, että pieni kenno samalla ISO-arvolla kohisee enemmän ja vastaavasti samaan kohinaan pitää käyttää pienempää ISO-arvoa. En nytr tiedä minin pyrit. Purkitko viljelemään sitä olkiukkoa, että käsite valevoiman kinovastaavuus liittyisi valotusarvojen säätämiseen.
Kysyt vertailuja, mutta et määritä mitä vertaat. Tässä keskustelussa argumentti ei ole koppikenno vs. kinokenno vaan pokkari vs. järkkäri.”Koska pikseli on pienempi, on se epäherkempi. Tarvitaan suurempi valomäärä tiettyyn fotonimäärään. ”
—tuohon harhaluuloon ehkä osin perustuu järjetön valovoimakertoimesi. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Isonpaan pikseliin tarvitaan suurempi valomäärä jotta sen dynamiikasta olisi hyötyä. Isomman pikselin mahdollinen paremmuus perustuu juuri epäherkkyyteen (suurempaan valomäärään). Toisaalta pikseleitä suurentamalla menetetään kuvan tärkeä ominaisuus, erottelukyky. Tai sitten pitää kasvattaa kennon kokoa yli tarpeen (ja budjetin). - ilman Ixusta
Työeläkeläinen kirjoitti:
Olen kuullut ja nähnyt myös käytettävän suorempaa suomennosta "lens speed" ilmaisusta kun on puhuttu "nopeasta optiikasta". Se tosin kautta rantain yhdistyy myös käsitteeseen valovoima jos kuulija osaa yhdistää asian.
"Effective aperture":n voisi kääntää ja ilmaista ilmaisulla "tehollinen aukko" jota itse olen käyttänyt asiasta keskustellessani. Fyysinen aukko poikkeaa tuosta tehollisesta koska optinen rakennelma yleensä poikkeaa tuosta yhden linssin konstruktiosta."tehollinen aukko"
—tuolle on toisenlaisiakin selityksiä mm:
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/maaritel.htm
Tehollinen aukko:
Kuvaussuhteen muuttuessa objektiivin tehollinen suhteellinen aukko muuttuu. Esimerkiksi jos kuvaussuhde on 1:1 ja objektiivi on himmennetty arvoon f=8, on tehollinen aukko vain 16!
Wikipedia:
A T-stop (for Transmission-stops) is an f-number adjusted to account for light transmission efficiency (transmittance). A lens with a T-stop of N projects an image of the same brightness as an ideal lens with 100% transmittance and an f-number of N. For example, an f/2.0 lens with transmittance of 75% has a T-stop of 2.3. Since real lenses have transmittances of less than 100%, a lens's T-stop is always greater than its f-number.
Kameran ilmoittama aukon koko on pelkkää teoriaa ja valovoimakertoimista vouhottaminen perustuu totaaliseen ymmärtämättömyyteen.
Esim objektiivi minimiin tarkennettuna kamerarungot näyttävät suurimman aukon väärin tai/ja sitä ei voi käyttää. Mulla esin Sigma 150mm, Nikkor 105mm ja Tamron 90mm. Tarkentaessa aukon koko muuttuu ja exif data näyttää eri himmenninarvoa kuin kameran runko. vaan pokkari kirjoitti:
”Koska pikseli on pienempi, on se epäherkempi. Tarvitaan suurempi valomäärä tiettyyn fotonimäärään. ”
—tuohon harhaluuloon ehkä osin perustuu järjetön valovoimakertoimesi. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Isonpaan pikseliin tarvitaan suurempi valomäärä jotta sen dynamiikasta olisi hyötyä. Isomman pikselin mahdollinen paremmuus perustuu juuri epäherkkyyteen (suurempaan valomäärään). Toisaalta pikseleitä suurentamalla menetetään kuvan tärkeä ominaisuus, erottelukyky. Tai sitten pitää kasvattaa kennon kokoa yli tarpeen (ja budjetin).Taas mennään semantiikan puolelle. Isompaan pikseliin tulee enemmän valoa. Määritelläänkö tämä herkkyydeksi vai ei on makuasia.
Perustele miksi se kerroin on järjetön. Kokeile kerrankin tuottaa jotain tänne pelkän arvostelun sijaan. Miten sinä vertaisit laskennallisesti G15:ta ja G1 X:ää?argumentti ei ole kirjoitti:
Ahaa
Kaikki perustuukin siis harhaan, että luulet pienemmässä kennossa olevan aina pienemmät pikselit. Ja tähän harhaluulloon perustat väitteesi niinkuin se olisi joku vakio.
”Tässä keskustelussa argumentti ei ole koppikenno vs. kinokenno vaan pokkari vs. järkkäri.”
—jopas nyt jotakin. Kennokoolla ei olekaan merkitystä vaan kameran tyyppi ratkaisee vaikka pokkarissa olisi isompi kenno (ja isommat pikselit)Ei tietenkään aina, mutta kun puhutaan vertailusta järkkäri-pokkari, niin kyllä ne pikselit nyt vain ovat pienempiä. Toki erojen ollessa pieniä voi pienemmässä kenossa olla yhtä suuret tai suuremmat pikselit.
Sinä jostain syytä haluat riidellä riitelemisen vuoksi. Minä en leikkeisiisi lähde.- ikä 62
okaro kirjoitti:
Ei siinä ole mitään hullua. Jos kompaktissa on vaikka polttoväli 70 mm, vastaa se samaa kuin järkkärissä 245 mm. Siis näissä on kuvakulma sama. Nyt tarkastellaan aukon kokoa, jos kompaktin valovoima on f/5,6 (huomaa f on polloväli), on aukko: 70 mm/5,6 = 12,5 mm. Mikä pitää olla järkkärin valovoima, jotta se kerää kennolle saman valomäärän, eli siis (olettaen resoluution olevan sama) kerää kullekin pikselille yhtä paljon valoa? 245 mm / x = 12,5 mm, eli x = 245 mm / 12,5 mm = 19,6, eli n. f/20. Käytetyt kroppikertoimet 5,6 ja 1,6.
Käytännössä tämä näkyy siten, että järkkärissä voi herkkyyttä nostaa 3,5 aukkoa 3,6 aukkoa suuremmaksi, ilman että kohina nousee suuremmaksi kuin kompaktilla.Varmaan monelle (myös minulle) annoit funtsittavaa - ei helppoa, mutta kiinnostavaa aivotyötä. Kiitos "okaro"
- on pienempi, on se
okaro kirjoitti:
Taas mennään semantiikan puolelle. Isompaan pikseliin tulee enemmän valoa. Määritelläänkö tämä herkkyydeksi vai ei on makuasia.
Perustele miksi se kerroin on järjetön. Kokeile kerrankin tuottaa jotain tänne pelkän arvostelun sijaan. Miten sinä vertaisit laskennallisesti G15:ta ja G1 X:ää?”Määritelläänkö tämä herkkyydeksi vai ei on makuasia.”
—no nytpä vasta vitsin murjaisit. Pinta-alan voi määrittää herkkyydeksi vaikka asia on käytännössä pikemminkin päinvastoin?
Tuolla tavalla voi hulluimmankin matematiikan todistaa oikeaksi. Ensin väitetään jotakin järjenvastaista ja sitten todistetaan se oikeaksi hatusta vedetyllä typerällä olettamuksella.
”Kokeile kerrankin tuottaa jotain tänne …”
—onko hienoa ”tuottaa” tänne järjettömiä väitteitä ja syytellä niitä jotka eivät usko trolleihisi. on pienempi, on se kirjoitti:
”Määritelläänkö tämä herkkyydeksi vai ei on makuasia.”
—no nytpä vasta vitsin murjaisit. Pinta-alan voi määrittää herkkyydeksi vaikka asia on käytännössä pikemminkin päinvastoin?
Tuolla tavalla voi hulluimmankin matematiikan todistaa oikeaksi. Ensin väitetään jotakin järjenvastaista ja sitten todistetaan se oikeaksi hatusta vedetyllä typerällä olettamuksella.
”Kokeile kerrankin tuottaa jotain tänne …”
—onko hienoa ”tuottaa” tänne järjettömiä väitteitä ja syytellä niitä jotka eivät usko trolleihisi.Vastaa kysymykseen:
Miten sinä vertaisit laskennallisesti G15:ta ja G1 X:ää?- loistonero netistä
fhg+++++ kirjoitti:
Okaro. Oli se vitsi.
Työeläkeläinen. En ollut eri mieltä alunperinkään okaron kanssa."En ollut eri mieltä alunperinkään okaron kanssa. "
olitpas. - sepi isomela
on pienempi, on se kirjoitti:
”Määritelläänkö tämä herkkyydeksi vai ei on makuasia.”
—no nytpä vasta vitsin murjaisit. Pinta-alan voi määrittää herkkyydeksi vaikka asia on käytännössä pikemminkin päinvastoin?
Tuolla tavalla voi hulluimmankin matematiikan todistaa oikeaksi. Ensin väitetään jotakin järjenvastaista ja sitten todistetaan se oikeaksi hatusta vedetyllä typerällä olettamuksella.
”Kokeile kerrankin tuottaa jotain tänne …”
—onko hienoa ”tuottaa” tänne järjettömiä väitteitä ja syytellä niitä jotka eivät usko trolleihisi." Pinta-alan voi määrittää herkkyydeksi vaikka asia on käytännössä pikemminkin päinvastoin? "
hölmöyden voi määrittää viisaudeksi, vaikka käytännössä pikemminkin päinvastoin.
"Tuolla tavalla voi hulluimmankin matematiikan todistaa oikeaksi. "
auttaako se sua jotenkin?
"—onko hienoa ”tuottaa” tänne järjettömiä väitteitä ja syytellä niitä jotka eivät usko trolleihisi. "
mitä itse tuotat?
mielipiteitä, vailla vähäisintäkään tietotaitoa?
Valovoimaista "pitkälle kantavaa" superzoomia ei ole vielä tehty vaan ainoastaan pitkiä, valovoimassa niissä on toivomisen varaa..
Olen kokeillut Canonin varsin "pitkää" ja siinä suurin ongelma oli saada kuva käsivaraisesti pysymään paikallaan, se on liian kevyt ja sen käyttö vaatii tripodin. Lisäksi siinä ei tainnut olla kuin 1 tai 2 käyttökelpoista aukkoa koska noissa bridgeissä kuten pokkareissakaan harvoin näkee pienempää aukkoa kuin F8 aukon fyysisten mittojen mennessä liian pieniksi.
Paras tapa lienee käyttää piilokojua ja järkkäriä kohtuullisella "putkella" vaikka 300mm pituisella (70 - 300mm), noita saa "halvalla" alle 500€ jos tinkii valovoimasta ja valovoimaisia F2.8 hintaan 3000 - 5000€.
Auttaa lisäksi jos kamerassasi on pikseleitä riittävästi esim. Nikon D7100 24Mpix ja Nikon D800 36Mpix koska silloin voit kropata tuplapituuden kuvakulmaan eli puoleen pikselimäärään tai jopa 1/3 osaan D800:lla ja saada vielä hyvän 12Mpix kuvan.
Osa kaltaisistasi kuvaajista on siirtynyt photoscopingin pariin jossa kaukoputkeen yhdistetään kamera. Osaan noista putkista saa sovitteen järkkäriä varten mutta rahallisesti edullisempi ratkaisu lienee pokkarin käyttö kuvaukseen. Sopivalla yhdistelmällä päässee jonnekin 1500mm huitteille joka optiikkana järkkäriin maksaa ainakin hyvän perheauton verran.
Itse olen haaveillut piilokojun käytöstä (vasta haaveillut) koska kovasti pitkillä etäisyyksillä monesti ilmakehän ominaisuudet saattavat heikentää kuvan tarkkuutta. Kuvia saanee tai ainakin monet ovat saaneet "syötiltä" kun opettaa linnut vaikka pähkinän palasiin tietyssä paikassa niin ne oppivat tulemaan niitä hakemaan ja niitä pääsee silloin kuvaamaan lähempää.- Birdy böö
http://www.pbase.com/patsysj/50xbirds
Kyllähän noita tipuja kuvataan myös superzoomeilla esim CanonPoweshot SX50:lla( muillakin valmistajilla on vastaavia Panasonic; Fuji, Sony etc): Minä ainakin tunnistin helposti tuon vihreän papukaijan tuossa kuvasarjassa.
Tosi lintukuvaajalla täytynee sitten olla 3000 € järkkäri jossa 7000 € lintulasi (500 mm jne). - T. Irppa
Birdy böö kirjoitti:
http://www.pbase.com/patsysj/50xbirds
Kyllähän noita tipuja kuvataan myös superzoomeilla esim CanonPoweshot SX50:lla( muillakin valmistajilla on vastaavia Panasonic; Fuji, Sony etc): Minä ainakin tunnistin helposti tuon vihreän papukaijan tuossa kuvasarjassa.
Tosi lintukuvaajalla täytynee sitten olla 3000 € järkkäri jossa 7000 € lintulasi (500 mm jne)."Tosi lintukuvaajalla täytynee sitten olla 3000 € järkkäri jossa 7000 € lintulasi (500 mm jne)."
Ei tarvitse, mutta kyllä ne kummasti auttaa.
- linnanahne
Mulla oli joskus noita möykkymäisiä superzoomeja, mutta nyt löysin mielenkiintoisen pokkarinomaisen superzoomin pikkurahalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11749445
Vois olla pätevä kakkosnyrkki bongarille ihan taskukameraksi?Siis tässä:
https://www.hobbyhall.fi/p/fi/FinePix-F770/384833/92392/92365/92389?
Tuollainen menee vaikka taskuun, joten on aika ideaalinen tilanteisiin, jossa kuvaus ei ole se pääasia.
- fsahfj
Järjestelmä tulee kalliiksi ja "superzoomit" on suuria ja painavia.
Eräs tuttava hankki Nikonin kiinteä objektiivisen pitkäzoomin jotain 35-1000 mm kinovastaavuus. Sitten vain ihmetteli, kun sillä ei saa yhtään terävää kuvaa.
Ei tietenkään. Kukaan ei pysty pitämään 1000 millistä vakaasti kasivaralla, vaan kamera pitää pultata isoon pölkkyyn kiinni.
Tunnistukseen riittää kyllä melko vaatimatonkin polttoväli, jos kuva on täysin terävä.- Kriteerinsä kullakin
Piirron pehmeys on superzoomien tavaramerkki, joten se pölkkyyn pulttaaminenkaan ei tuota vielä kovin korkealaatuista kuvaa, varsinkaan "pitkillä milleillä". Moneen käyttöön laatu toki voi riittääkin. Hinta ja kompakti koko saavat antamaan paljon anteeksi. Yksi superzoomari vastaa (omalla tavallaan) järkkäriä laukullista lasitavaraa, ja sen hinnalla ei hanki edes yhtä kunnon telepötkylää – ei lähimainkaan!
- zzzzzzoomia
Mulla on ssssuperzoomi kamera, ja sillä saa täysin riittävän hyviä lintukuvia kaukaakin, mutta kamera ei saa liikkua yhtään, käytännössä pitää ottaa tukea puusta tai mennä makuulle. Laitan tänne esimerkki kuvan pyrstötiaisesta, matkaa oli n.30 metriä. Normi kameralla ei kuvassa erottuisi yhtään mitään.
- paparazzi?
Mistä se tulee, että kovin moni täällä haluaa kuvata (naapurin) arkaa tipua hämärässä?
Mihin tarkoitukseen tällaisia kuvia käytetään, onko kysymys keskenkasvuisten ”käsityökuvista”?
Otetaanko tällaiset ”tipukuvat” täydellä aukolla, makuuasennossa käsivaralta?
Kuvataanko tipuja hämärässä piilokojusta? - Leica_Pana
Aloittajalle
Pari hyvää superzoomia
Leica V-Lux 4/Panasonic FZ200 n. 800/500€
24x zoom, f/2,8, 1/2.3" kenno, 12 kuvaa/sek
– riittävästi valovoimaa
Leicassa on hieman parempi kuva ja pahempi hinta.
Sony HX300 n. 400€
50x zoom, f/2,8–6,3, kenno 1/2,3"
– halpa vaihtoehto - Hara ....
Zoomit ovat HANURIISTAA.
- 20+17
Mielipiteenne on huomioitu. Kiitämme.
- Canonisti minäkin
Yksi edullinen setti tuohon tarkoitukseen. Runko ei ole paras mahdollinen, mutta sitä saa nyt alennuksessa. Tele on vähän pimeä lintukuvaukseen, mutta se on halpa.
- Canon 7D
- f/4 300 mm
- 1,4 telejatke
- f/2.0 35 mm normaaliksi
- järeä jalusta
- monopodiLuotko ollenkaan mikä idea oli. Kyse ei ollut lintukuvauksesta vaan tunnistamisesta. On järjetöntä raijata useiden kilojen kalustoa tuollaista varten. Minä suosittelen ihan taskuzoomia ja kakkosvaihtoehtona isoa superzoomia.
Mikä on motiivisi tuollaisten ohjeiden antamisen? Onko kyseessä joku halu näyttää muille, että osaat luetella kalustoa?
- Canonisti minäkin
Jotta kuvasta voi tunnistaa lajin, tulee sen olla jotenkin edes sinne päin tarkennettu. Linnut ovat liikkuvia kohteita, joten käsitarkenteinen ei ole paras vaihtoehto, koska halpojen digirunkojen ominaisuudet käsitarkennuksessa ovat huonot.
Siksi:
- 7D on halpa ja toimii välttävästi. Käytetty 50D olisi ehkä paras valinta, mutta niistä eivät omistajat luovu.
- Canonin oma f/4.0 300 mm ilman mitään IS:ää on edullisin teleobjektiivi, jonka tarkennuksen tiedän toimivan.
- Molemmat jalustavaohtoehdot siksi, että tuolla valovoimalla iltaotokset voivat onnistua vain kolmijalalta ja päivällä kannattaa käyttää monopodia.
- normaali mukaan, koska kuitenkin tulee kuvattua muutakin.Aivan uskomatonta trollausta. Kyse oli tunnistamiskuvauksesta, ei luontokuvauksesta. Jo noiden varusteiden paino tekee niistä järjettömän. Lisäksi jos ne linnut kerran lentävät nopeasti, niin miten ihmeessä ehdit virittää sen jalustan?
- Canonisti minäkin
okaro kirjoitti:
Aivan uskomatonta trollausta. Kyse oli tunnistamiskuvauksesta, ei luontokuvauksesta. Jo noiden varusteiden paino tekee niistä järjettömän. Lisäksi jos ne linnut kerran lentävät nopeasti, niin miten ihmeessä ehdit virittää sen jalustan?
Väärin tarkennettu pikselimössö ei paljoa lämmitä.
Canonisti minäkin kirjoitti:
Väärin tarkennettu pikselimössö ei paljoa lämmitä.
Lopeta jo tuo trollaaminen.
- Canonisti minäkin
okaro kirjoitti:
Lopeta jo tuo trollaaminen.
Kyllä superzooooomin suosittelu lintukuvaukseen käy hyvinkin trollista. Tarvitaa paikallaan oleva kohde, erttäin hyvä valaistus ja riittävät kontrastit, jotta lintukuvaus superzoomilla onnistuu. Eli ollaan keskikesällä Korkeasaaressa, niin voi kokeilla.
Omat linturetkeni ovat kyllä tapahtuneet myös iltaisin ja muulloinkin kuin keskellä kesää. Omien kokemusten mukaan jollain suttuzoomilla on ihan turha edes yrittää. Paras yhdistelmä olisi Canonin 1D ja siihen f/2.8 400 mm, mutta 7D:llä yhdistettynä f/4.0 300 mm:seen on vielä teoriassa mahdollista saada onnistuneita kuvia. Canonisti minäkin kirjoitti:
Kyllä superzooooomin suosittelu lintukuvaukseen käy hyvinkin trollista. Tarvitaa paikallaan oleva kohde, erttäin hyvä valaistus ja riittävät kontrastit, jotta lintukuvaus superzoomilla onnistuu. Eli ollaan keskikesällä Korkeasaaressa, niin voi kokeilla.
Omat linturetkeni ovat kyllä tapahtuneet myös iltaisin ja muulloinkin kuin keskellä kesää. Omien kokemusten mukaan jollain suttuzoomilla on ihan turha edes yrittää. Paras yhdistelmä olisi Canonin 1D ja siihen f/2.8 400 mm, mutta 7D:llä yhdistettynä f/4.0 300 mm:seen on vielä teoriassa mahdollista saada onnistuneita kuvia.Usko jo, kyse ei ollut lintukuvauksesta vaan lintujen tunnistamisesta kuvista.
- Canonist minäkin
okaro kirjoitti:
Usko jo, kyse ei ollut lintukuvauksesta vaan lintujen tunnistamisesta kuvista.
Siihen tunnistamisseen tarvitaan se kuva. Oliko aloittaja menossa Korkeasaareen heinäkuussa?
- BIONZ X
Mitenhän DSC-RX10 suoriutuisi tuosta?
Digitaalisten järjestelmäkameroiden kuvanlaatua ja luovaa ohjausta pienemmillä kantamuksilla.
Vario-Sonnar® T* 24-200mm F2,8 -objektiivi on yhtä laadukas kuin digitaalisten järjestelmäkameroiden vaihdettavat objektiivit.
http://store.sony.eu/wm/rx/rx10_FI_FI.html?cpint=homeB- Canonisti minäkin
Ei käytännössä toimi. Ei tarkenna riittävän nopeasti. Jos oikeasti aiot saada kuvan linnusta, tarvitset kohtuullisen järjestelmäkameran ja tyydyttävän telen.
- BIONZ X
Luin tuon aloitusviestin nyt uudelleen ja siinähän sotketaan 2 asiaa:
polttoväli ja zoomkerroin
jos halutaan mahdollisimman ulottuvaa kameraa, valitaan kamera, jossa on pitkä polttoväli - esim. tuossa Sony DSC-RX10 on suuri zoomkerroin, mutta ei se ole välttämättä lintukuvaukseen riittävän ulottuva.
Lintukuvaukseen tarvitaan pitkää polttoväliä - zoomkerrointa ei käytännössä tarvita lainkaan.
Canon EF 400mm f/5.6L USM soveltuu hyvin luontokuvaukseen:
EF 400 mm f/5,6L USM on kevyt ja helposti mukana kulkeva superteleobjektiivi, jossa on erittäin laadukas optiikka ja nopea automaattitarkennus. Yhdistelmä on etenkin luontokuvaajien suosiossa.
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/Telephoto/EF_400mm_f5.6L_USM/- BIONZ X
Hintaa tuolla näyttää olevan 1499,00€
http://www.digitarvike.fi/canon_ef_400mm_f56l_usm_-superteleobjektiivi - Canonisti minäkin
BIONZ X kirjoitti:
Hintaa tuolla näyttää olevan 1499,00€
http://www.digitarvike.fi/canon_ef_400mm_f56l_usm_-superteleobjektiiviMiten f/5.6 toimii nykyisten runkojen kanssa. Tuotahan on pidetty aikaisemmin aivan äärirajana toimivalle tarkennukselle. Photozonen testi kehuu objektivin optista suorituskykyä.
- BIONZ X
Canonisti minäkin kirjoitti:
Miten f/5.6 toimii nykyisten runkojen kanssa. Tuotahan on pidetty aikaisemmin aivan äärirajana toimivalle tarkennukselle. Photozonen testi kehuu objektivin optista suorituskykyä.
Hyvin näyttää toimivan: http://www.youtube.com/watch?v=gazTtpciQnM
Mulla on toi superzoom mutta jos nyt ostaisin, niin ehkä kallistuisin järkkärin runkoon ja jos rahaa ei olisi paljoa käytössä niin sit vaan peus zoom vaikka jostain kirppikseltä tai huutokaupasta ja se ultra hypee/kipee kallis objekti sit myöhempinä aikoina.
- BIONZ X
"toi superzoom"
Niin mikä soperzoom? ; ) - Hieman kokemusta
Lintujen tunnistukseen superzoom sopii kun kuvataan hyvässä valossa paikallaan olevaa lintua/vesilintuja. Keväällä ostin lintukuvausta varten Canonin uusimman 1200 mm kinovastaavan superzoomin ja kyllä sillä hyvässä valossa saa hyvinkin lajitunnistukseen riittäviä kuvia (vakaaja auttaa yllättävän hyvin käsivaralla kuvatessa pisimilläkin polttoväleillä). Lentäviä lintuja sillä oli turha yrittää. Melkein samalla hinnalla saa esim. käytetyn järkkärirungon ja sen lisäksi vakaimella varustetun 300 mm objektiivin. Kuvanlaatu on sen verran parempi, että kuvaa suurentamalla saa hyvin kaukaakin lajin tunnistettua. Lisäksi tällöin saattaa onnistua lentävän kohteen kuvaaminen. Superzoomissa on se verraton etu, että kokonsa puolesta kulkee helposti aina mukana.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771766Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181679- 141468
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12116450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191153Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51151hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121106Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291101Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61089Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71074