Mikä siinä on, että kun mies kuulee minun olevan vakituisessa virassa ja asuvan omistusasunnossa, hän juoksee karkuun? Onko naisen itsenäisyys pelottavaa?
Onko itsenäinen nainen pelottava?
ItsenäinenNainen
36639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
En muista miehistä tiedä mutta en minä juoksis karkuun. Ei minua naisen omaisuus kiinnosta yhtään. Tulen toimeen omillani ja naisella saa olla omaakin elämää, omia harrastuksia ja nainen saa tehdä sitä työtä kun haluaa.
Ehkä ne miehet joita oot tavannut, on semmosii vässyköitä jotka haluu että nainen pysyy hellan ja nyrkin välissä että naisella ei sais olla omaa elämää, eikä sais menestyy.
Ei itseäni ainakaan tuo peloittaisi yhtään. Ehkä he juoksevat karkuu jostain toisesta syystä. Oletko koskaan suoraan kysynyt heiltä syytä?
Ei vaan se on pelkkää plussaa. Enkä tunne ketään miestä joka ajattelisi toisin.
Mies voi pelätä, että odotat menestystä häneltäkin ja hän on liian huono sinulle.
Mies ei ehkä pidä siitä, jos nainen vaikuttaa keskittyvän uraan ja rahaan.
Minkälaisesta miehestä on kyse?
Kyllä se syy varmaan on jossain muualla.
Yksi juttu on se että mies ei jaksa alkaa kilpailemaan koulutuksellaan, statuksellaan, ammatillaan tai varallisuudellaan sinun tai joidenkin toisten miesten kanssa.
Sinuna jättäisin tuon "olen itsenäinen nainen" ajattelun pois.
Se on aika rasittavaa. Kuten sekin että nainen toteaa olevansa vahva jne.
Kuulostaa aivan siltä kuin ihminen olisi erityisen vahva verrattuna muihin tai ettei tarvitse miestä jne.
Totuus on se että jos pyrit parisuhteeseen niin sinun on myönnettävä a. itsellesi b. muille c. erityisesti sille toiselle osapuolelle eli miehelle että tarvitset miehen ja nimenomaan hänet.
Ei siis pitämään huolta taloudellisesta tai mitään muutakaan vaan olemaan yhdessä.
Mutta sellainen "en tarvitse ketään, mutta voisin ehkä haluta jonkun jos hän on arvoiseni" on juuri niin rasittavaa paskaa ja naisesta tulee tosi tiukkanutturaoloinen kuva mikä tarkoittaa että loppuelämä mennään sitten niillä raiteilla jotka nainen on suunnitellut.
Toisaalta olet ihan hyvin voinut tavata miehiä jotka haluavat vain panna sinua eivätkä haluakkaan mitään suhdetta ja sitoutuminen ei heitä kiinnosta.
Itseäni ei haittaa yhtään jos nainen on virassa ja jos on omistusasunto, mutta itse olen työntekijä, palkalla jolla selviä, en ole korkeastikoulutettu ja asun vuokralla.
Jos se tekee minusta jotenkin "alemman" tai "huonomman" naiselle niin se nainen voi painua vit-tuuun.
Koska sellaisella naisella ei ole mitään ymmärrystä rakkaudesta. Pelkästä omasta typeryydestään ja suoriutumisesta/menestymisestä yhteiskunnassa.
Se ei ole naisellinen ominaisuus eikä puoleensavetävää.
Itseäni ahdistaa korkeakoulutetuissa naisisa jne. eniten se että he ovat niin helposti ennustettavissa ja niin yhdestä puusta katkottuja sekä tiedän lähes satavarmasti mistä he miehessä kiinnostuvat.
Ne asiat ovat aivan yhtä yksinkertaisia (miehen status sosiaalisuus) kuin jos mies katselisi naisen peppua ja rintoja vain.
Juuri tuo "en tarvitse ketään, mutta voisin ehkä haluta jonkun jos hän on arvoiseni" on iso turn-off naisessa. En tiedä, ajatteleeko ap noin, mutta siis yleisesti. Ei se haittaa, jos nainen on menestynyt ja omistusasunnossa tms., mutta jos hänellä on tarve korostaa itsenäisyyttä ja sitä että pärjää niin se ei ole hyvä. Sellainen nainen on luultavasti nirso ja tunteeton. Toisin päin sama ei ehkä päde, koska naiset odottavat enemmän miehen tuovan rahaa, turvaa ym. vakautta.
Mikähän siinä on, että kun mies sanoo noin, niin nainen on otettu kunniasta olla niin spesiaali, että mies haluaa juuri hänet vaikka ei tarvii ketään. Sit ku nainen sanoo vastaavasti ni se on turn off -pas*aa???
Luulis että mieski olis ennemminki otettu moisesta. Kuulun sitte itte siihen sakkiin, joka ei tarvii ketään ja suurimman osan aikaa oon varsin tyytyväinen yksikseni. Ei mun tartte korostaa pärjäämistäni, koska pärjään kyllä. Miehen on aika vaikea päteä mun seurassa millään perushutulla. Se on monille vaikeeta myöntää, että nainen asentaa hyllyt varastoon tehokkaammin...faktaa on silti, että kaksi käsiparia toimii yhdessä paremmin monessakin hommassa.
"Mikähän siinä on, että kun mies sanoo noin, niin nainen on otettu kunniasta olla niin spesiaali, että mies haluaa juuri hänet vaikka ei tarvii ketään"
Tätä minäkin olen joskus miettinyt. Ja vaikkei nyt mitään kunniajuttuja ajateltaisikaan, niin luulisi miehestä tuntuvan hyvältä, että hän on naiselle tosi erityinen ihminen. Mutta ilmeisesti joistain miehistä on mukavampaa kun nainen on heidän kanssaan siksi, että eivät osaa olla yksinkään. Eivätkä välttämättä edes tajua että ovat tosi helposti korvattavissa jollain toisella miehellä. Itsenäinen nainen valikoi seuransa tarkemmin, ja on vain sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla.
Ai mistäkö se johtuu?
Koska tuo "olen itsenäinen nainen ja en tarvitse ketään" on yleensä tyhjää lätinää.
Toisekseen naisen käytöksestä ja tavasta kohdella miestä yleensä tulee esille nimenomaan sellainen "arvottaminen" ja hiuskiehkurasta varpaisiin tapahtuva mittailu jossa katsastetaan onko miehessä "ainesta mun mieheksi".
Kuvitteletko että se saa miehen tuntemaan itsensä erityisen halutuksi tai tuntea olevansa jotenkin kunnioitettu jos naisella on sellainen asenne ja olo että miehen tulee todistella olevansa naisen arvoinen?
Oletteko oikeasti noin paskan kankeita ihmisiä ja naisia ettette ymmärrä että jos nainen sanoo että tarvitsee miestä niin se kertoo että hän on empaattinen ihminen ja hänellä itsellään on annettavaa miehelle ja haluaa rakastaa tätä?
"Itsenäinen nainen valikoi seuransa tarkemmin, ja on vain sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa oikeasti haluaa olla. "
Joo, ja alussa tosiaan kannattaa sitten antaa itsenäisenä naisena se kuva että on niin itsenäinen ja sulkeutunut omassa elämässään että miehen tulee jotenkin murtautua sen läpi.
Juuri sellaista paskaa mitä kuuli siinä sinkkuohjelmassa ylellä jossa nainen sanoi olevansa joku vitun kookospähkinä.
Jos et naisena osaa osoittaa tunteita alussa vaan pidät itseäsi jossakin vitriinissä joka miehen tulee ensin rikkoa jollain statusvasaralla niin turha tulla sössöttämään mitään että sinä oikeasti välität tai rakastat sitä miestä.
Tosiasiassa tuo kertoo juuri siitä että sinä epätoivoisesti tarvitset jotain jonka sinä itse määrittelet niin tarkkaan että miehellä aluksi ei ole mitään mahiksia ellei oikein anelemalla anele tai ole sinun arvoisesi.
Sinä et ole sen arvoinen koska kukaan ei ole sen arvoinen.
Olette niin pihalla miten miestä tulee käsitellä (toinen puhuu jostain hyllyjen asentamisesta!) että en ihmettele yhtään että olette sinkkuja!
Tajuatte kai että mies harvoin tuntee olevansa elämässä haluttu ja sen vuoksi tarvitsee tuntea olevansa tarpeellinen?!
Teidänhän naisihmisenä pitäisi ymmärtää näitä tunne-juttuja ja psykologiaa paremmin kuin miesten, mutta vaikuttaa siltä ettettte niin tee vaan kohtelette miehiä kuin koneita.
Opetelkaa empatiaa ja rakastamista, ehkä sitten löydätte jotain. Ehkä.
Niin, kait sitä on elämä tehnyt mutkin vähän kyyniseksi. Odotan miestä, jolla olis mulle jotain annettavaa. Yhtä ainuttakaan elätettävää, haisevaa, patalaiskaa, omahyväistä miestä en enää katsele. Tasavertaista osallistumista arkeen edellytän. Turha odottaa mitään passaamista. Yksin on hyvä olla, mut tähän mahtuu toinenkin, jos noin muuten synkkaa.
En todellakaan halua miestä, jota -mun pitää osata käsitellä-, mitä helv*ttiä???
En ole mikään kookospähkinä :D Enkä arvota ihmisiä statusten yms mukaan, mut jos luottotiedot on tässä elämänvaiheessa menneet ja velkaa pikavipeistä sun muusta niin osakkeet laskevat satavarmasti. Kuten edellä, en halua elättiä.
En missään nimessä halua miehiltä minäänlaista anelua. En vaan kiinnostu anteeksipyytelevistä persoonista. Riittävä itsevarmuus ja itsensä arvostaminen on paljon vetävämpää.
"Odotan miestä, jolla olis mulle jotain annettavaa. "
Kukapa ei odottaisi. Puhuin siitä että anna kuva miehelle että sinä olet valmis antamaan myös muutakin kuin pildeä.
"Yhtä ainuttakaan elätettävää, haisevaa, patalaiskaa, omahyväistä miestä en enää katsele. Tasavertaista osallistumista arkeen edellytän. Turha odottaa mitään passaamista. Yksin on hyvä olla, mut tähän mahtuu toinenkin, jos noin muuten synkkaa."
Ihan mahtuu?
Miltä sinusta tuntuisi jos mies suhtautuisi sinuun noin?
-kyllä tähän mahtuu, mutta ketään en ala passaamaan!-
"En todellakaan halua miestä, jota -mun pitää osata käsitellä-, mitä helv*ttiä???"
Ole sitten yksin. Olet varmaan täydellinen siten.
Ei hän sinun tarvitse naisena oppia miehestä mitään, mutta hänen pitää oppia kaikki mitä sä tunnet.
"En ole mikään kookospähkinä :D Enkä arvota ihmisiä statusten yms mukaan, mut jos luottotiedot on tässä elämänvaiheessa menneet ja velkaa pikavipeistä sun muusta niin osakkeet laskevat satavarmasti. Kuten edellä, en halua elättiä."
Newsflash:
Tapaamani naiset ovat lähes poikkeuksetta laimenneet kiinnostuksessa kun on selvinnyt etten ole korkeastikoulutettu tai tienaaminen jne. ei kiinnosta minua.
Samaa koskee todennäköisesti myös sinua tai sitten ei.
Siitä on aika pitkä matka luottotietojen menettämiseen, mutta nainen yleisesti haluaa että mies tienaa vähintään yhtä paljon kuin nainen, tai sitten "miehellä on ongelma kun mä tienaan liikaa". :D
"En missään nimessä halua miehiltä minäänlaista anelua. En vaan kiinnostu anteeksipyytelevistä persoonista. Riittävä itsevarmuus ja itsensä arvostaminen on paljon vetävämpää. "
Oioi. Yllätys!
Mä tiedän mitä sä haluut. Sä haluut kuten kaikki, menestyneen, kulli kovana asioiden ja naisten perässä juoksevan kunnianhimoisen suorittajan joka ottaa sut kovaa ja lyö jalat alta.
Jos mies näyttää edes hetken inhimillisyyttä, jonkin asteista epävarmuutta, kunnianhimottumuutta jne. tai ei tiedä miten naista käsitellä (mut hei sun ei sitten tarvii opetella miten käsitellä miestä!) niin sinun pikkarit ei kastu, ei löydy kemioita, ei sytytä, ei ole miehessä "sitä jotain".
Ja sitten itket itsesi uneen kun ne kaksi miestä joista olet ollut kiinnostunut eivät sua lähestyneet ja panettelet miesten kurjuutta kun Suomessa on kymmeniä tuhansia miessinkkuja joita et halua lähestyä koska olet "itsenäinen nainen".
Vittu mikä lol.
Itsenäisyys voidaan tietenkin määritellä monella tavalla, mutta jos olen suurimman osan aikuiselämästäni ollut sinkkuna, niin ehkäpä siitä voitaisiin päätellä, että tulen toimeen myös ilman miestä.
En ole ylimielinen arvottaja miesten tai ylipäätään ihmisten suhteen, mutta suojelen itseäni kyllä.Olen helposti lähestyttävä ja usein ihmiset sanovat että seurassani ja lähelläni on helppo olla. Mutta lähempään kanssakäymiseen edellytän, että olen ihmisen kanssa selkeästi samalla aaltopituudella, miehen on esim. tärkeä ymmärtää herkkyyteni. Tällaisia miehiä ei valitettavasti hirveästi ole. Jotkut jopa ihan suoraan pilkkaavat.
Minua on syytetty liiallisesta herkkyydestä, liiallisesta empatiasta ja huolehtivaisuudesta, mutta samat miehet ovat myös syyttäneet liiasta voimakastahtoisuudesta ja särmikkyydestä.
Voi olla että en aina osaa miehiä "käsitellä" mutta varmaa on ainakin, että hyvin harvat miehiä osaavat "käsitellä" minua.
Kuulostat ihmisenä paljon sellaiselta, mitä itse etsin. Sellainen mielikuva ainakin tulee siitä, mitä kirjoitat. Olen kerran aikaisemmin tavannut kaltaisesi (näin oletan), ja hänen kanssaan olen kokenut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan parisuhteeni. Harmi vaan, että maailmankatsomukselliset näkemyserot, joita emme pystyneet ratkaisemaan, ajoivat meidät lopulta erilleen.
Huomaa, että tälle palstalle kirjottelee lähinnä katkeroituneet miehet :D Viisi tykkäystä noin katkeralle "Oikean persoonan" vuodatukselle vaikka mielestäni edelllinen kirjoittaja puhui ihan asiaa.
Kuten arvata saatta olen nainen ja varmaan tekstini ei ainakaan montaa plussaa kerää palstan lukijoden keskuudessa mutta en kerta kaikkiaan ymmärrä mitä väärää siinä on, että haluaa miehen, jolla on samantasoinen koulutus kuin itsellä. Ärsyttää tämän palstan yleinen käsitys siitä, että naiset on jotain helvetin nirppanokka gold diggereitä, joille ei kelpaa kukaan. Mutta mielestäni on ihan kohtuullista vaatia, että mahdollinen kumppani olisi samalla tasolla kuin itsekin.
Ja plaa plaa kohta tulee kauhea valitus siitä, miten naisilla on liian suuret luulot itsestään ja jotain muuta yhtä valaisevaa. Mutta esimerkiksi koulutustaso on hyvin helppo mitata ihan objektiivisilla mittareilla. Ja kyllä, koska itselläni on korkeakolutukinto, ei en meinaa ottaa puolisokseni pelkän peruskoulun käynyttä miestä. Olen varmaan nyt kauhean itsekäs ja pinnallinen ja mitä lie mutta välillä myös teidän miesten kannattaisi ottaa järki käteen eikä vain syyllistää naisia joka asiasta.
Työnteko aiheuttaa turhia ongelmia parisuhteessa (ts. rahariitoja). Parhaiten suhde toimii jos molemmat ovat tahallaan työttömiä.
Itse en ainakaan pelkää itsenäistä naista. Paremminkin etsin sellaista.
Olen tottunut hoitamaan asiat kunnolla, ja haluan kumppanin, jonka voin luottaa tekevän vähintään yhtä hyvää jälkeä, vaikka en olisikaan koko aikaa vieressä katsomassa. Etsin vertaistani.
virkanaiset ovat tylsiä ja selkäänpuukottavia juorukelloja. Omistusasunnolla ei ole merkitystä.
Toisaalta naiset jotka käyttävät termiä "itsenäinen nainen" ovat suurimmalta osin itsekkäitä ja luulevat liikoja itsestään ja arvostaan.
Samaa mieltä.
Rasittavaa vit-tuegoilua.
Kuvitelkaa miten huvittavalta kuulostaisi kun sanoisin että olen "vahva mies".
Ihan samanlaista paskaa kun tämä "itsenäinen nainen".
Millaisessa tilanteessa mies kuulee sinun olevan vakituisessa virassa ja asuvan omistusasunnossa? Kun näkee sinut livenä ekakertaa? Jos näin niin se näkeminen on todennäköisempi syy karkuunjuoksemiseen.
No joo, siis vaikka ehkä löytyy sellaisiakin miehiä jotka ajattevat että riippuvainen nainen on helpompi niin kyllä me itsenäiset miehet pidetään noita edellämainittuja ominaisuuksia vain hyvänä asiana, ei siis pelota ainakaan noiden vuoksi.
Te ette tiedä mitä itsenäisyys on ja se on pelottavaa.
Vakituinen virka ja omistusasunto tekee naisesta itsenäisen?
Eipä tuo tosiaan tee kenestäkään itsenäistä, vaan ennemmin ihmisen, joka sidottu loppuiäkseen lammastelemaan systeemin orjana.
Ei voi tehdä kuten itse haluaa, vaan pitää tehdä kuten systeemi haluaa.
Jos olet koplmikymppinen tai yli, niin eiköhän tuo nyt pitäisi olla itsestäänselvyys, että on vakinaisessa työpaikassa ja asuu omistusasunnossa. Karkuun juoksisin ainakin minä, jos saisin tietää 30/30 naisystäväehdokkaan olevan pätkä- tai silpputyössä tai asuvan vuokralla.
Ainahan se on helpompi löytää virheet siitä toisesta kuin itsestä.
Virka = normi, vakiduuni
Omistusasunto = koti, katto pään päällä.
Ei noissa tosiaan ole mitään erikoista, hyvä jos mainitsemisen arvoisia. Miksi niitä siis säikähtäisi?
Olen akateminen nainen yli 40 vuotias, ja kahden viimeisimmän mies suhteen kanssa on käynyt niin, että ensin heitä ei ole haitannut itsenäisyyteni, eli oma asunto, auto ja raha vaan ovat ihastuneet minuun.
Mutta kun useamman kerran ollaan tavattu, tulee ilmi pikku hiljaan miesten puolelta, että minä " mies" olen vaan... sitä ja sitä.. vaikka sanon, että ei se minua haittaa, kunhan elätät itsesi, eikä tässä olla muuttamassa vielä samaan asuntoon, niin tapaamiset harvenee.. kunnes lähden baariin katsomaan josko sieltä löytyisi miestä joka haluaa olla kanssani.
Toinen näistä miehistä sanoi, että häntä pelotta tavata minua kun sinä olet kaunis ja sulla menee hyvin. Kysyin mitä tarkoita.. hän osoitti asuntoani.
Niin kyllä se on vaikea ymmärtää näin naisena, miksi hyvin menestyvät miehet valitsevat heidän kukkarollaan matkustavan blondin ja omillaan toimeen tuleva brune istuu yksin omistusasunnossaan?
Olen pitkään toivonut sellaista itsenäistä naista, joka ei eläisi minun urani ja ansioitteni kautta, vaan toisi yhteiseen pesään tasavertaisen panoksen. Enkä tarkoita euroja vaan henkistä tasavertaisuutta. Harmi vain, että sellaiset naiset eivät katso minua tarvitsevansa. Yhden jo luulin löytäneeni, mutta lopulta hän tarvitsikin vain siittäjän, ei puolisoa.
Minusta tässä on hirmuinen ristiriita. Miehet eivät halua elättää naista, mutta sitten kun on kerrankin joku nainen, joka pärjää taloudellisesti omillaan, niin sekään ei ole hyvä, vaan miehen mielestä sellainen nainen on miesmäinen.
Minulla oli jossakin vaiheessa nettiprofiili ja kirjoitin siihen, että pärjään taloudellisesti omillani, tykkään työstäni, on harrastuksia ja ystäviä, mutta että kaipaisin elämääni miestä. Sain todella vähän vastauksia ilmoitukseeni.
Olisikohan mennyt vuosi siitä, kun laitoin tuoreen kuvan kera uuden ilmoituksen, jossa jätin mainitsematta omistusasunnosta ja työstäni, niin sain enemmän ilmoituksia. Valitettavasti vain aika monen treffikumppanin kohdalla totesin, että monella vuokralla asuvalla miehellä rahat menivät esim. autoon, kun taas minulla ne rahat menivät omistusasuntoon lainan lyhentämisiin ja remontteihin.
Minä olen itsenäinen nainen ja tarkoitan sillä sitä, että minulla on vakituinen työ josta pidän, saan siitä palkkaa ja lyhennän sillä asuntolainaa. Kulutusluottoja ei ole, vaan jos haluan mennä vaikkapa ulkomaille, säästän rahat ennakkoon. Minulla on hyvät suhteet vanhempiini ja on ystäviä. Eikö olisi nimenomaan hyvä asia, että nainen ei tarvitse miestä rahan tms. takia, vaan hän tarvitsee miestä omana itsenään rakastetuksi, seksikumppaniksi ja ihanaksi kumppaniksi, jonka kanssa voi viettää vapaa-aikaa ja mahdollisesti jonka kanssa voi myöhemmin muuttaa yhteen rauhassa ilman kiirettä?
Olisi oikein hyvä, jos nainen ei tarvitsisi miestä rahan takia. Mutta sinullakin ensimmäinen huomio miehistä on: "Valitettavasti vain aika monen treffikumppanin kohdalla totesin, että monella vuokralla asuvalla miehellä rahat menivät esim. autoon, kun taas minulla ne rahat menivät omistusasuntoon lainan lyhentämisiin ja remontteihin." Minun kovaani tämä kuulostaa juuri siltä, että miehen tärkein funktio on tuoda liittoon vähintään yhtä suuri pääoma ja tulot kuin mitä nainen tuo.
Näin se menee, että mitä paremmin naine pärjää taloudellisesti, sitä enemmän hän vaatii myös mieheltä. Toisin päin ei sellaista odotusta ole: nainen kelpaa myös pennittömänä. Tästä syystä naisen on sitä vaikeampi löytää mies, mitä enemmän nainen on asuntolainaansa lyhentänyt.
Ehkä suurin ero on arvoissa. Ehkä miehelle tärkeimmät rahankäytöt liittyy omiin harrastuksiin ja vaikkapa siihen autoiluun, kun taas naiselle saattaa olla tärkeämpää sijoittaa rahaa asuntoon pahan päivän varalle. Jos yhteenmuutosta tulisi joskus jotakin, niin nainen saattaa haluta asua ehdottomasti omistusasunnossa, kun taas miehen mielestä omistusasunto sitoo liikaa taloudellisesti ja muutenkin. Silloin asiassa voi olla isoa ristiriitaa, koska jossakinhan ihmisen on pakko asua.
Naiset ovat nimenomaan niitä joita kiinnostaa miesten raha- ja taoustilanne. Miehiä ei kiinnosta paskan vertaa raha ja status naisessa, vaan se on ainoastaan iljettävää kun naiset pistävät raha- ja työasioitaan deittiilmoituksiin.
Miehet eivät halua naista rahan takia, kuten itsekin olet huomannut. Paljon ennemmin dokaava pummi, jonka kanssa voi heittää läppää ja säätää kaikenlaista tyhmää kuin jkuo työssäkäyvä "yhteiskunnan tukipilari".
"Niin kyllä se on vaikea ymmärtää näin naisena, miksi hyvin menestyvät miehet valitsevat heidän kukkarollaan matkustavan blondin ja omillaan toimeen tuleva brune istuu yksin omistusasunnossaan?”
Mielestäni se on aika ilmiselvää. Jos nyt uppoudutaan hetkeksi heteronormatiivisten sukupuoliroolien maailmaan, voidaan tilannetta havainnollistaa. Mietihän miltä tuntuisi, jos mies rakentaisi ensitreffeistä saakka itsestään kuvaa, jossa hän todennäköisesti osaisi tehdä kaikki ”naisten jutut” sinua paremmin. Kertoisi osaavansa tehdä parempaa ruokaa kuin useimmat naiset, pyykkäävänsä paremmin ja tulevat lapsetkin hoituisivat paremmin kuin sinulla. Vakityö ja omistusasunto löytyy. Muita naisia riittäisi jonoksi asti, mutta mies ei kelpuuta ketä vaan.
”Naisen pitää olla supernaisellinen ja viedä multa jalat alta, mä pärjään paljon paremmin yksin kuin jonkun vässykän kanssa joka ei jaksa joka päivä mulle laittaa ravintolatason ruokaa eikä pidä kotia yhtä steriilinä kuin leikkaussalia!”
Eikö tulis sellainen olo, ettei sua tarvita mihinkään? Eikö tulisi vähän orpo olo, että pitäisi olla jotain tosi erikoista etkä kelpaisi omana itsenäsi? Sellainen, että koko ajan pitäisi osoittaa olevansa tarpeeksi hyvä, koska sitä ei tavallisessa arjessa pystyisi mitenkään näyttämään?
Olen itse nainen, ja kyllä minä osaan vaihtaa auton renkaat, kiinnittää taulun seinään ja käyttää sirkkeliä, mutta annan miehen tehdä ne jutut koska hän niistä tykkää. mies taas tykkää kun minä kokkaan hänelle ruokaa ja hieron jalat päivän päätteeksi. Ei mulla kiinnosta tehdä siitä omasta osaamisesta mitään numeroa ja pompottaa ukkoa todistamaan mulle olevansa enemmän mies kuin minä!
Me ihan päivittäin kehutaan toisiamme ja kiitellään, että voi kun oli ihanaa kun vaihdoit tuon lampun, mulle se olisi ollut vähän vaikeampaa kun olen sua lyhyempi. Olipas ihanaa ruokaa, ei kovin monen ukon vaimo tuollaista osaakaan tehdä. Ihan arjessa kerrotaan toiselle kuinka tarpeellinen ja ihana toinen on, koska siitä tulee niin hyvä mieli.
Ai niin, opiskellaan molemmat yliopistossa tekniikan eri aloilla, mutta sillä nyt ei ole mitään väliä. Rakastaisin tuota ukkoa, tekisi työkseen mitä tahansa. :)
Se vielä piti lisätä, että mitä helkkaria tarkoitti, että ”mitään passaamista on turha odottaa!” ?
Eikö se ole ihanaa passata rakasta ihmistä? Tehdä toiselle juttuja, joista tietää tämän tulevan onnelliseksi. Vastavuoroisesti toinen tekee sitten sinulle niitä juttuja, joista tulet onnelliseksi.
Aika usein teen ukolle voileivät pyytämättä ja vien jopa olohuoneen sohvalle saakka maitolasin kera! Ukko taas tuo kukkia kotiin, ostaa sodastreamiin mulle uusia makuja joista ajattelee mun tykkäävän tai käyttää koiran ulkona jos mulla on pitkä päivä.
Että ei minun akateemisuuteni, itsenäisyyteni tai taloudellinen tilanteeni ole ollut ongelma, koska en tee niistä sellaista.
Tämä onkin hyvä huomio!!! Monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tuo, ettei puhalleta yhteen henkeen, vaan loisitaan suhteessa. Jos kumpikin tekee parhaansa parisuhteen (perheen) eteen, niin kaikilla on hyvä olla. Kun kumpikin vielä tietää sen, että suhteessa ollaan vapaaehtoisesti, eikä pakon vuoksi (esim. rahan takia), niin suhteessa on paljon rennompi olo.
Hemmottelua saa ja pitääkin olla, kunhan se tapahtuu molemmin puolin. Minäkin tykkään hemmotella miestä, mutta omasta kokemuksestani aika usein on käynyt niin, että mies ottaa hemmottelut vastaan tekemättä itse mitään minua varten. Jos siis tekee miehen lempiruokaa ja hieroo hänen hartioitaan, niin silloin olisi mukavaa, jos mies vaikka lämmittäisi saunan, tekisi iltapalaa tms. Tällä tavalla kumpikin saa hemmottelua ilman, että siitä tarvitsee tehdä mitään numeroa
Aloittaja, noiden vähien kirjoitusten perusteella minulle on tullut hyvin pinnallinen kuva sinusta. Voi olla, että et ole sitä, mutta luettelemasi kliseet viittaavat siihen.
Jos olisin sinkku, ja tapaisin kaltaisesi naisen, olisin varmasti hyvin kiinnostunut. Voi olla että se kiinnostus katoaisi tuon "itsevarmuuden" myötä. Lainausmerkeissä siksi, että minä uskon, että oikeasti itsevarma ihminen ei tee numeroa itsestään, eikä myöskään rajaa toista kovin tarkkaan.
Kaksi asiaa mitkä pistivät pahiten silmään, olivat molemmat nimimerkissä ItsenäinenNainen.. miksi korostat itsenäisyyttäsi ja miksi nainen pitää kirjoittaa isolla?
Jokainen sinkku on itsenäinen, ja nainen on nainen, niinkuin mies on mies. Isolla kirjoittaiminen tarkoittaa itsensä esiin nostamista, ja sellaisista naisista en ole kiinnostunut.
Korostatkohan itse jotain? Miksi?
On olemassa ihmisiä, sekä miehiä että naisia, joille sinkkunaisen omistusasunto on ongelma. Jos nainen vielä osaa tehdä pientä remonttia itse ja vaihtaa autoonsa renkaat, pidetään häntä todella merkillisenä.
En ole korkeasti koulutettu, eikä palkkani yllä edes keskitasoon.