Mitä on opistotasoinen koulutus?
Onko esim. tavallinen peruskoulupohjainen merkonomi sellainen?
Onko esim. tavallinen peruskoulupohjainen merkonomi sellainen?
Opisto tasoinen koulutus?
Tiina
1616029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mitä nykyään koulujen äidinkielen tunneilla tehdäään, ryhmätöitä ja esiintymisleikkejäkö vain, vai mistä johtuu että nykynuoret EIVÄT ENÄÄ OSAA YHDYSSANOJA?!?!?!? Opistotasoinen on yhdyssana.
Opistoasteen koulutusta ei taida enää olla kuin ehkä joillain harvoilla aloilla (Musiikkiopisto, pelastusopisto).
Lukiot ammattikoulut, ammattioppilaitokset ja hämäävästi myös ammattiopistot(tämäkin siis on ihan tavallinen amis, mutta vähän eri nimellä) ovat toisen asteen koulutusta. Tutkinnon nimessä taitaa yleensä esiintyä sana perustutkinto. Esimerkiksi liiketalouden perustutkinto (merkonomi), sähköalan perustutkinto, kone- ja metallialan perustutkinto jne.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat korkea-asteen kouluja. Nimikkeenä esimerkiksi diplomi-insinööri (ylempi korkeakoulututkinto), maisteri(ylempi), kandidaatti(alempi), insinööri (amk), tradenomi jne...
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,4171
Et ole tainnut lukea JBA:n ja monien muiden täällä kirjoittavien lääkäreiden (siis tietysti lääketieteen tohtoreiden) kirjoituksia. Sillä mikäli olisit niitä lukenut, tietäisit ammattikorkeakoulututkintojen olevan opistotason koulutuksia JA AIVAN VITUN SÄÄLITTÄVIÄ.
Lääkärin perustutkintona on lääketieteen lisensiaatti. JBA taitaa vasta opiskella, joten hän ei ole kumpaakaan.
En myöskään luota koulutusjärjestelmän arvostelussa lääketieteen tohtorin sanaan yhtään enempää kuin kenenkään muunkaan.
Korkea-asteen kouluihin kuuluvat tiede- ja taidekorkeakoulut (yliopistot) sekä ammattikorkeakoulut.
Missäs keuhkolääkäri JBA:n, ah! niin kaikkeen pätevät kommentit viipyy?? Jos hän oikeasti olisi lääkäri, ei hän täällä roikkuisi...
JBA on peruskoulutukseltaan LL ja työskentelee tällä hetkellä erikoistuvana lääkärinä TYKSissä. JBA ei ole LT, mutta pakertaa kirjaa. JBA on myös perehtynyt opetushallintoon varsin laaja-alaisesti, joten ehkäpä jotakin sanottavaa silti on.
Nimimerkki fdasilta jäi huomaamatta edellisen kirjoittajan selkeä vittuilunomainen ironia. Tuskinpa tohtorintutkintoa jaeltiin minään arvonosoituksena...
En näe mitään tarvetta kommentoida aihetta, jota on käsitelty jo lukuisia kertoja. Voit toki itse tuoda asian käsittelyyn parempaa asiantuntemusta, jos sellaista sinulla on.
Kerropa muuten miksei lääkäri voisi täällä roikkua? Kirjoitat itse nimimerkillä LK, koska yrität ilmeisesti antaa ymmärtää olevasi lääketieteen kandidaatti. Enivei, voisi yrittää ensin edes päästä sinne lääkikseen ennen kuin alat jauhamaan muiden ammattiasioista. Et ole kandidaatti, etkä tuolla asenteella tule alalla menestymäänkään, vaikka jostakin ihmeen syystä sellaiseksi joskus pääsisitkin.
Voisin tietysti painua tästä fakkiutumaan Fimnetin palstoillekin...
Vittuilunomainen ironia? Se koko viestihän oli selvä provo johon kuitenkin vastasin (edes pahemmin provosoitumatta).
...se ole aivan sama asia? Ehkäpä käsitteissämme on aste-eroja. Don't feed the trolls.
Ennen ainakin oli ammatillisella puolella kouluaste ja opistoaste...eli esim. kauppakoulun puolella merkantti oli kouluasteen tutkinto ja merkonomi opistoasteen...en tiedä miten on nykyisin. Luulisin, että olet ihan oikeassa tuon asian suhteen eli ihan tavallinen peruskoulupohjainen merkonomi on käynyt opistoasteen...ammattikorkeakoulun pääsyvaatimuksiin ainakin kuuluu, (peruskoulupohjalta) että pohjakoulutus on opistoasteen merkonomi, insinööri tai korkeakoulututkinto.
Opistoasteiset tutkinnot muutettiin ammattikorkeakoulututkinnoiksi. Eli aikaisemmin esim. fysioterapiaa pääsi opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja koulutus kesti neljä vuotta. Fysioterapeutti koulutus oli siis opistoasteinen tutkinto ja kesti pidempään kuin esim. perushoitajan tutkinto, jota myös pääsi suorittamaan peruskoulun jälkeen.
Kun opistoasteiset tutkinnot muutettiin amk-tutkinnoiksi niihin pääsyvaatimuksena on keskiasteen tutkinto, eli ammattikoulu tai lukio. Se, miten oppisisällöt ovat muuttuneet korkeasteisemmiksi onkin ihan sitten toinen juttu. Esimerkiksi merkonomikoulutuksessa ja tredenomikoulutuksessa on hyvin paljon päällekäisyyttä. Moniin työpaikkoihinkin saatetaan hakea esim. ylioppilasmerkonomia tai tredenomia, mikä kuvaa kyllä hyvin sitä miten vähän työmarkkinoilla tunnetaan ko. tutkintoa ja toisaalta myös sitä, miten vaikeasti tutkinto sijoittuu merkononi ja kauppatieteitten maisterin tutkinnon välimaastoon.
Aikanaan (vielä hieman alle 10 vuotta sitten) keskiasteella oli kouluaste ja opistoaste. Kauppakoulujen merkantin tutkinto oli siis kouluasteen tutkinto ja kauppaoistojen merkonomin tai yo-merkonomin tutkinto opistoasteen tutkinto.
Uudistuksessa merkantin tutkinnon nimeksi tuli merkonomi ja merkonomin nimikkeestä väännettiin tradenomi. Yli 10 vuotta sitten valmistunut merkonomi on siis nykyistä merkonomia laajemmin koulutettu, vaikka tutkintojen laajuudet ovat kasvaneetkin.
Sama temppu tehtiin tekniikan puolella. Nyttemmin poistunut teknikkotutkinto oli kouluastetta, insinööri opistoastetta. Nyt ammattikorkeakouluista valmistuu insinöörejä. Esimerkiksi vuosikymmeniä sitten metsäteknikkokoulutuksen käyneet saavat käyttää metsäinsinööri -titteliä vaikka nykytutkinto on aiempaan verrattuna kaksinkertainen.
"Yli 10 vuotta sitten valmistunut merkonomi on siis nykyistä merkonomia laajemmin koulutettu, vaikka tutkintojen laajuudet ovat kasvaneetkin"
Aiemmin oli kauppakouluissa yksivuotinen merkanttitutkinto ja kaksivuotinen merkonomitutkinto, näin siis täällä Suomessa. Taikametsässä, jossa te trollit asustatte, on tilanne hyvinkin saattanut olla tyystin toinen.
Don´t feed the troll.
Ei taida kovin hyvä muisti olla.
Tuosta merkantti/merkonomi/tradenomi -linjasta en tiedä, mutta kyllä nykyinen amk-insinööri vastaa koulutuksensa puolesta reilusti entistä opistoinsinööriä. Opiskelija-aines voi sitten tietenkin olla vähän erilaista kuin silloin...
Tämä on nähtävissä muuten yliopistojen valinta- ja hyvitysperusteistakin (amk-tutkinnolla saa hyvitystä vähintään saman kuin opistotutkinnolla, opistotutkinolla ei kuitenkaan aina saa hyväksi luettua ihan niin pajon kuin amk-tutkinnolla).
Ai niin. Minä olen teekkari, joten oma lehmä ei ole ojassa.
aiemmin oli kaksivuotinen merkanttitutkinto ja kolmivuotinen merkonomitutkinto. Eli opiskelu merkonomiksi kesti about yhtä kauan kuin nykyäänkin.
Kiitos tästä. ►
Kyllä aiheeseen näköjään saadaan paskamyrsky aikaan ennen kun joku tajuaa vastata aiheeseen.