Itse olen 29v neitsyt, joka ei ole koskaan saanut kokea naisen kosketusta iholla. Monesti täällä näkee varsinkin naispuolisten ihmisten kirjoittamia raapustuksia kuinka kaikki on kiinni sosiaalisista taidoista ja sisäisestä kauneudesta. Myönnän että tämä pitää paikkansa ehkä jopa suurimmassa osassa tapauksista, joissa mies on ns. tavallisen tai normaalin näköinen. Entäpä me aidosti rumat ihmiset, joilla on vääristyneet kasvonpiirteet?
Miltä kuulostaisi hörökorvainen, kalju, epäsymmetrisellä nenällä ja apinaturvalla varustettu isopäinen mies? Ei varmasti kovin houkuttelevalta. Moni ei varmaan edes osaa arvata miltä tuntuu elää elämäänsä oikeasti rumana ihmisenä, vaikka olisikin älykäs ja urheilullinen. Se tuntuu todella pahalta, kun naiset katsovat sinuun, vain kääntääkseen katseensa pois inhon vallassa. Kaikkein järkyttävintä on tuossa se tunne, että tiedät täsmälleen mistä se johtuu. Tällä on ollut myös heijastusta oikean elämän puolella, missä en ole koskaan saanut mitään konkreettista aikaiseksi rumuuteni takia.
Aina ei ole kyse sosiaalisista taidoista.
Miltä kuulostaisi hörökorvainen, kalju, epäsymmetrisellä nenällä ja apinaturvalla varustettu isopäinen mies? Ei varmasti kovin houkuttelevalta. Moni ei varmaan edes osaa arvata miltä tuntuu elää elämäänsä oikeasti rumana ihmisenä, vaikka olisikin älykäs ja urheilullinen. Se tuntuu todella pahalta, kun naiset katsovat sinuun, vain kääntääkseen katseensa pois inhon vallassa. Kaikkein järkyttävintä on tuossa se tunne, että tiedät täsmälleen mistä se johtuu. Tällä on ollut myös heijastusta oikean elämän puolella, missä en ole koskaan saanut mitään konkreettista aikaiseksi rumuuteni takia.
Aina ei ole kyse sosiaalisista taidoista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos rahat riittää niin mene hiussiirtoon korvaleikkaukseen.
Otan osaa :(.
Yritä löytää elämään iloa ja sisältöä muualta. Niin minä teen, vaikka asiani eivät ihan noin huonosti olekaan.
Jos saat jotain hienoa aikaiseksi elämässäsi, niin ehkä se kompensoi puuttuvaa ulkonäköäsi. Itse olen kehittynyt eräässä asiassa niin hyväksi, että se on alkanut herättää naisten huomiota, vaikka en varmaan ulkonäöllä ketään hurmaa. Tosin minulla ei ole edes kovin kaksiset sosiaaliset taidot, joten suhteen luominen on hankalaa.
Minä koen, että normaali sosiaalisten taitojen kehittyminen vaatii kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen ja sitä kautta saatua harjoitusta. Jos ulkonäkö on huono, niin kontakteja on vaikea luoda ja myös sosiaaliset taidot jäävät helposti vajaiksi.
Jos katsotte kaupungilla käveleviä pariskuntia, niin kyllä siellä on vaikka minkälaista hörökorvaa. Kyllä se asenteesta ja toiminnasta on kiinni, minkälaisen naisen saa tai saako ollenkaan. Esim. venäläismiehet ovat useimmat aika machoja ja niinpä "rumillakin" miehillä on usein nätti nainen. Ne miehet antavat naisen olla nainen.
Sama juttu suomalaisilla silleen, että vaikka "ruma", niin itsevarmuudella, lahjakkuudella (etenkin musiikillisella) ja asenteella saa naisia.
Ite olin rankasti koulukiusattu ja maahanlyöty enkä pitkään aikaan saanut mitään kontaktia naisiin. Myöhemmin vain rohkaistuin ja tein jotain asian eteen, niin siitä ketsuppikorkki aukesi. Nyt kolmekymppisenä kerran ollut muutaman vuoden parisuhteessa ja seksiä olen harrastanut n. 50 naisen kanssa. Sitä ennen olin aivan kuten te. Itsellä vaan oli haluja muutokseen ja olen myös periksiantamaton.
Olen sitä mieltä, että rumia ihmisiä ei ole.
Sitäpaitsi ihmisestä huokuu aina se mitä hänen sisällään on ja miten hän käyttäytyy.
Jos olet ystävällinen ja mukava ihminen niin se vaikuttaa myös ulkonäköösi positiivisesti.
Epävarmuus, negatiivisuus jne taas "rumentaa".
Neuvoisin sua, että ensiks sun pitää muuttaa oma asenteesi.
Et ole ruma (kukaan ei ole), hyväksy se!! Sinun pitää arvostaa itseäsi.
Tiedän mistä puhun, koska oma ulkonäköni muuttui aika rankasti sairastumisen myötä. Se ahdisti ensin paljon ja sai mut kulkemaan häpeillen ja vetäytyen kuoreeni. jossain vaiheessa en jaksanut sitä negatiivista oloa ja aloin suhtautua itseeni eri tavalla.
Toivon, että joskus ihmiset muistaisivat minut, ei siitä, kuinka kaunis olin, vaan siitä, että olin mukava ja välittävä ihminen.
Ylpeä ja itsevarma, mutta ruma? Eikös se vasta huonon kuvan annakin muille?
Tarkoitan sellaista oikeaa itsevarmuutta, että uskaltaa olla olemassa ja aidosti läsnä, eikä pyytele anteeksi olemassaoloaan.
Nuorena pystyi kolhot kasvonpiirteensä peittämään pitkällä otsatukalla. Nyt ei onnistu sekään.
Kolhot piirteet miehellä on just ihanat!! En tykkää pullaposkisista enkä pienileukaisista miehistä. Iso leuka ja kolhot piirteet ovat sexyt ;)
Niin. Vaikka sosiaalisilla taidoilla ja hyvällä luonteella saa paljon aikaiseksi, niin onhan se hemmetisti vaikeampaa jos lähtökohdat ovat ulkonäön puolesta huonot.
Itse olen lyhyt ja kaljuuntunut mies. Siihen päälle vielä ujous, koulukiusaustraumat yms, niin ei ole varmaan vaikea arvata että ilman naista tässä ollaan vieläkin, vaikka ikää on jo yli 30v. Ei ole edes varallisuutta tai mitään erityistaitoja, joilla herättäisi naisten kiinnostuksen. Edessä on siis yksinäinen loppuelämä.