Välimatkaa on parisataa kilometriä, minä kiinni joka toinen viikko tahollani, mies omalla tahollaan tietysti viikot ja viikonloput lasten kanssa.
Tuntuu ettei meille ole yhteistä aikaa. Minä kun menen hänen luokseen, hän on luonnollisesti päivät työssä, ja illat menevät kaupassa käynteihin tai vaan oleiluun.
Minusta on alkanut tuntua, ettei tähän kannata enää satsata enempää, sillä minä haluan pysyvän ihmisen vierelleni, arkisiin asioihin myös.
Sängyssä mene hyvin ja luonteet natsaa..mutta yhteistä aikaa vaan ei tunnu tulevan..
Olen vähän avuttomassa tilassa...mitä tekisin että se olis viisas valinta...
Tuntuu ettei meille ole yhteistä aikaa. Minä kun menen hänen luokseen, hän on luonnollisesti päivät työssä, ja illat menevät kaupassa käynteihin tai vaan oleiluun.
Minusta on alkanut tuntua, ettei tähän kannata enää satsata enempää, sillä minä haluan pysyvän ihmisen vierelleni, arkisiin asioihin myös.
Sängyssä mene hyvin ja luonteet natsaa..mutta yhteistä aikaa vaan ei tunnu tulevan..
Olen vähän avuttomassa tilassa...mitä tekisin että se olis viisas valinta...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.