nyt toivon sydämeni pohjasta että joskus selviän tästä.
minua ja tunteitani petettiin ja nyt olen ihan rikki.
toivon myös että aika näyttää tulevaisuudessa että kuka oli aito ja aidosti rakasti ja kuka ei.
toisen naisen kainaloon lähti exäni ja teki sen vielä niin julmalla tavalla että kun huomasin ja kuulin että tapahtunut on mitä tapahtunut, niin odotti että minä sanon että lähde kun ei ite pystynyt.
sattuu niin paljon että ahdistaa ja olen hakenut itselleni apua.
epärehelisyys ja pettäminen on pahimpia juttuja mitä ihmiselle voi tapahtua.
en osaa omia tuntemuksiani edes paremmin kertoa.
muuta kun että olo on kuin olisi hajotettu ihan palasiksi.
ja selviytymiskeinoja mietin,miten pääsen tästä koskaan yli.
raakaa.
minua ja tunteitani petettiin ja nyt olen ihan rikki.
toivon myös että aika näyttää tulevaisuudessa että kuka oli aito ja aidosti rakasti ja kuka ei.
toisen naisen kainaloon lähti exäni ja teki sen vielä niin julmalla tavalla että kun huomasin ja kuulin että tapahtunut on mitä tapahtunut, niin odotti että minä sanon että lähde kun ei ite pystynyt.
sattuu niin paljon että ahdistaa ja olen hakenut itselleni apua.
epärehelisyys ja pettäminen on pahimpia juttuja mitä ihmiselle voi tapahtua.
en osaa omia tuntemuksiani edes paremmin kertoa.
muuta kun että olo on kuin olisi hajotettu ihan palasiksi.
ja selviytymiskeinoja mietin,miten pääsen tästä koskaan yli.
raakaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sinä selviät! Se vie aikaa ja selviäminen kaikesta tuosta on todella rankkaa. Jaksa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Itse olin 1V,5 vuotta aivan rikki mutta pääsin jaloilleni. Viime keväänä käveli eteeni mies joka vei jalat alta ja alan jo uskomaan ettei kaikki miehet ole mulkeroita :) Koita jaksaa!! Jonakin päivänä olet taas onnellinen....... *Hali*
1.5 vuotta...
kiitos.
olen miettinyt kaikkea mistä voisin saada ulkopuolista apua.
psykologilla jo käyn mutta kiinnostaisi onko missään mitään ryhmiä tai jotain sellaisia terapiaryhmiä jossa pääsin kohtaamaan saman kokeneita.
olen valmis tekemään kaikkeni jotta ajatukset menis eteenpäin ja saisi voimaa jostain.
sattuu ja ahdistaa niin paljon.
ja oikein mitään muuta ei pysty ajattelemaan.
laittakaahan jotain vinkkejä te jotka olette vastaavaa kokeneet ja siitä selvinneet.
Hyvä kun käännät uuden lehden ja jätät huonon miehen taaksesi. Elämästäsi tulee parempaa lopulta ilman häntä. Olet vahva, kun pääset irti!
itelläni tilanne vähän sama. ja olen hakenut apua. ahdistukseen lääkkeitä jotka auttavat kohtauksien yli.
sit käyn juttelemassa terapeutin kanssa..tosin mielestäni liian harvoin.
tällainen tilanne on kamala ja se repii ihmisen ihan riekaleiksi.
Sinun tulisi tehdä jotakin uutta tai käydä jossakin, missä et ikinä käynyt yksin tai miehesi kanssa. Jos et, tai ette esimerkiksi koskaan käyneet kirjastossa, uimahallissa, elokuvissa tai kulkeneet bussilla, niin mene nyt yksin tai ystävän kanssa. Pääasia on pikku maisemanvaihdos, johon ei liity yhteisiä muistoja. Vaihda ruokakauppaakin jos mahdollista.
Jokainen uusi ikioma kokemus ilman muistoja eheyttää ihmeesti. Tee siis jotakin rutiineista poikkeavaa, mikä samalla kevyesti hemmottelee, käy manikyyrissä, osta ihan uuden väriset lakanat, uudenvärinen torkkupeitto, uusi kahvimuki, osta itsellesi kukkia... Hanki jotain sellaista pientä, hauskaa ja värikästä, mitä et järkevästi ajatellen olisi koskaan hankkinut pariskunnan kotiin.
Harrasta vain pieniä iloja tai jaksamisesi mukaan. Nyt ei ole tarkoitus stressata sieluasi entisestään elämyksillä, vaan hivutustekniikalla saada ajatuksesi muihin asioihin. Sitten onnittelet itseäsi siitä, että jaksoit tänäänkin tehdä jotakin uutta tai käydä jossakin. Jaksoit kokea ilonpilkahduksen jostakin iloisen värisestä turhakkeesta, millä päätit hemmotella itseäsi.
Kyllä sinä selviät, minäkin selvisin.
T. petetty vuosimallia kesä 2010.
Tosi hyviä vinkkejä edellä. Minäkin painotan, että keskity ajattelemaan, miltä sinusta tuntuu (älä koeta arvailla, mitä miehesi päässä liikkuu) ja mikä tekeminen tuntuisi sinusta hyvältä juuri tänään. Liiku. Käy uimahallissa. Mene hierontaan.
Älä antaudu ajattelemaan katkerasti miehestäsi, älä yritä miettiä, mitä sellaista sinusta puuttui mitä toisella naisella oli - se tie on aivan turha. Syy pettämiseen ei yksinkertaisesti löydy sinusta. Älä ota miehesi pahaa oloa kantaaksesi tai vastuullesi. Päätä voida hyvin. Se on samalla tehokas viesti miehellesi - että voit hyvin itsessäsi.
Luottamuksen menetys näin väkivaltaisella tavalla vaatii myös surutyötä. Voit itseksesi ja terapeuttisi kanssa surra menetettyä luottamusta, sekin kuuluu asiaan, mutta älä antaudu sille täysin.
Minä olen petetty vuosimallia 2011. Nyt kahden vuoden ja aktiivisen terapian jälkeen voin sanoa, että tästä toivun. Parisuhdekin on elossa, ei ikinä entisellään, mutta sitäkään en enää toivoisin. Olen itsenäisempi ja arvostan itseäni enemmän kuin ennen.
Voimia sinulle!!
Sinä selviät. Hienoja vinkkejä olet täältä jo saanut ja usko pois, jokainen askel on askel eteenpäin. Elät kriisi- ja shokkivaihetta, joka vie aikansa ja sille pitää antaa aikansa, kutsutaan sitä vaikka suruajaksi. Et pääse pakoon kipuasi ja tuskaasi, mutta ota vastaan kaikki apu minkä saat: terapiasta, läheisiltäsi, jopa lääkkeistä jos siltä tuntuu. Unettomana ja väsyneenä et jaksa mitään.
Olen käynyt läpi saman ja oli päiviä, jolloin tuntui etten halua jatkaa enää. Silti lapset ja työ pakottivat päivän kerrallaan eteenpäin, onneksi myös ystävät tukivat. Turvauduin nukahtamislääkkeisiin, terapiaankin ja yritin pitää huolta itsestäni, vaikka kaikki tuntui tarkoituksettomalta.
Lopulta koitti päivä, jolloin huomasin taas nauravani ja pystyin ottamaan etäisyyttä asiaan. Päivä päivältä enemmän. Tähän kaikkeen meni tosiaankin tuo 1,5 vuotta, mutta elämä voittaa. Aina.
Sain paljon lohtua ystävättäreni lahjan mukana tulleesta Eeva Kilven runosta:
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Valitettavasti uskottomuus rikkoo vain ihmisen joka ei rakasta itseään. Eli nyt aloitat itsesi huomioimisen ja hellittelemisen viikot! Miehiä tulee, miehiä menee. Ainoa mikä elämässäsi on pysyvää kuolemaan asti olet sinä itse.
Just nimenomaan näin se menee. Eikä aloittajan ongelma ole koulukiusaajan omaiset muut naiset - vaan hänen luottamuksensa moneen kertaan pettänyt mies.
Itseäni auttoi pari vuotta sitten kriisikeskus. Kävivät kotonakin pari kertaa. Myöhemmin sain apua yksityiseltä parisuhdeterapeutilta, vaikka kävinkin siellä yksin, oli helpottavaa kun ammattiauttaja kertoi kuinka saan omaa elämääni hallintaan. Mieheni paljastui elämäntapapettäjäksi ja jotenkin sekin auttoi kun ammattiauttajat kertoivat tällaisten ihmisten toiminnasta. Voimia sinulle, ajastaan helpottaa.