Ilta-Sanomien toimittajanainen kirjautui nettitreffipalveluun. Naisen ensivaikutelma: ”Ehdokkaani vaikuttavat tylsiltä. Johtajia, asiantuntijoita, diplomi-insinöörejä. Kiehtovalta vaikuttaisi tyyppi, joka ilmoittaa ammatikseen muusikon.”
Sillä lailla. Kunnon basisti aina voittaa hyvin tienaavat mutta tylsät johtajat ja dippainssit. Tämä on nykypäivää.
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288604793879.html
Sillä lailla. Kunnon basisti aina voittaa hyvin tienaavat mutta tylsät johtajat ja dippainssit. Tämä on nykypäivää.
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288604793879.html
Vastaukset 40
Vanhimmat
Tuossa kyllä puhuttiin muusikoista, ei basisteista.
Kyllä se siitä, sitten kun muusikko on juonut toimittajanaisen rahat ja mättänyt riittävästi turpaan tajuaa toimittajanainen että nyt on juoksut juostu ja etsii sen tylsän diplomi-insinöörin joka rahoittaa rikkirevityn naisen eheytymään vetäytymisen maaseudun rauhaan jonnekin ok-onnelaan.
Mutta hei, eikö kyseinen juttu todista ettei naiset aina olekaan pelkän rahan perässä niinkuin kyynikot kuvittelette? Muusikot yleensä ovat rutiköyhiä. Henkiset ominaisuudet siis ratkaisevat enemmän!
Insinööri on seksikäs jos on jänniä harrastuksia. Muusikkokin voi olla tylsä jos on enemmän suorittava kuin luova tyyppi.
Mitä harrastukset ovat jänniä?
Insinööristä voi olla basistiksi mutta basististista ei ole insinööriksi :D
Status ratkaisee aina iänkaikkisesti aamen.
Huomasin saman uutisen ja saman tuomion: tylsät dippa-inssit. Entäs sitten tämä uutinen? http://www.iltalehti.fi/bigbrother/2013100117553094_bb.shtml
BB-Janica rakastui ei dippainssiin, ei virkamieheen, ei mihinkään teppotavikseen tai markkupekkaan, vaan ammattilaisjääkiekkoilijaan. Kas kun sattui, vaikka tietenkään tasoja ei ole olemassa, olisihan se aivan hyvin voinut olla joku tylsä asiantuntijatoimihenkilö!
No yleensä (pikku)johtajat, inssit jne. ovat aika tylsiä.
No ehkä oli nuoren opiskelijan vähän hoopoa kirjautua Eliittikumppaneihin ja ihmetellä tarjontaa keski-iältään 35-vuotiaiden joukossa? Olisiko testi kannattanut suorittaa jossain toisessa nettideittipalvelussa?
Kiinnitin huomioni tuohon: ”Kiehtovalta vaikuttaisi tyyppi, joka ilmoittaa ammatikseen muusikon. Mieheltä tulee automaattiviesti, jossa kerrotaan, että hän ei voi vastata viestiin, koska ei ole maksanut jäsenyydestään.”
Olisiko eräs palstalainen kirjautunut palveluun huumori- taikka tutkimusmielessä?
Tämä vahvistaa teorian, että naiset kiinnostuu tavoittamattomista miehistä. Naisille ei siis kannata koskaan vastata, niin he rakastuvat sinuun.
Ai sitäkö se todistaa? Tai sitten muusikolla oli hyvä profiiliteksti.
Muttei se muusikko treffeille päätynyt, vaan ihan muut kaverit.
Tuota profiilitekstiteoriaa et usko itsekään. Muusikon on varmaan pakko ollut lopettaa tuolla kun on tullut liikaakin panoja ei hedi muusikkokaan kaikkiin haasteisiin vastaamaan. Se mikä tuossa koko jutussa huvittaa on se että perustetaan eliitti-palvelu johon sitten lihavalla maksulla voivat liittyä tomppelit jotka kuvittelevat olevansa jotain ellittiä ja kuvittelevat sillä saavansa etulyöntiaseman. Kuitenkin käy sitten kuitenkin niin että joku basistin retku putsaa pöydän. Samoin varmaan kävisi naisten puolella, eliittikotkat jäisi nuolemaan näppejään ja joku kiva baaritarjoilijatar olisi se halutuin.
Jaa, miksen uskoisi? No, minulla ei ole kokemusta nettideiteistä, mutta jos kokeilisin, niin kyllä profiilitekstiin eniten huomiota kiinnittäisin. Mikäs juju siinä olisi haikailla sen perään, joka ei vastaamaan pysty ja sikäli ei koskaan edes treffeille asti pääse – on se syy sitten tuo kuvaamasi tai jokin muu?
Mutta sinähän nyt taas halusit vaan provota, aika läpinäkyvää :)
En tällä kertaa provonnut, olen vaan aina kirjoitustesi perusteella pitänyt sinua aika fiksuna, jopa älykkäänä ajoittain niin ethän sinä tosissasi voi kuvitella että juuri se muusikko sieltä on esiin noussut pelkän tekstin perusteella, kyllä ne tippainssit, johtajat sun muutkin ihan varmasti osaa kirjoittaa kuin ruuneberit, ainakin osa niistä ja varmasti pystyvät vastaamaan. Tosiasiassa naiset ei varmaan edes lue niitä tekstejä ennen kuin katsovat ammatin ja niputtavat booring-osioon jo sen perusteella väärän tittelin ihmiset.
Tiedät kyllä mitä haluaisin taas sanoa ajattelutavastasi, senkin kultakimpale.
Onko sinun niin vaikea uskoa että ehkä tosiaan moni nainen ei haluakaan jotain mukavan tuntuista miestä, vaan ihan vaan muusikon, tai jääkiekkoilijan, tai jotain sellaista...
Joo, se on kamalaa, että minun pitää jatkuvasti tuottaa sinulle pettymys toisensa perään.
Oikeassa olet siinä,
1) etten tiedä tuon testaajan taikka keskimääräistä (!?!) naisten tapaa valita potentiaalisia treffikumppaneita; ja
2) on tyhmää leimata joku tylsäksi ammatin perusteella (tämä itsellekin pisti silmään)
MUTTA tuo nainen sanoo mm. ”Tapaisin mielelläni jonkun mukavan tyypin.” Ja jos luet jutun loppuun asti, niin huomaat että yhden miehen (Sami) kanssa hän keskustelee (ja pitää miestä avoimena keskustelijana) tietämättä ammattia. Toisen miehen (Juha) kanssa hän lähtee treffeille ilman että tietää ammattia (vasta treffeillä keskustelevat asiasta).
Mutta on se vaan hyvä että sinä tiedät tosiasioiden laidan ja voin aina tukeutua tämän palstan asiantuntemukseen. Sitä hieman vain ihmettelen, että sinun mukaasi naiset ovat miehen rahojen perässä. Jos näin on, niin luulisi johtajan tittelin olevan halvatun kovaa valuuttaa. Muttei minun onneksi tarvitsekaan tätä logiikkaa ymmärtää.
No tuota, siis, tyydyn nyt vaan lainaamaan tuota artikkelin naista:
”Tapaisin mielelläni jonkun mukavan tyypin.”
No eihän nyt jatkuvasti kuitenkaan, noin yleisesti ottaen olet kuitenkin palstan parasta antia.
Joo no en kovin tarkkaan sitä lukaissutkaan. Niin eihän ne naiset aina tai kaikki ole rahan perään, luulen että siinäkin asiassa sellainen tavallisen hyvin raha-asioistaan huolehtiva jamppa on huonoimmassa asemassa kun hilloa ei ole koskaan riittävästi eikä myöskään ole niin köyhä että elämäntapataiteilijan sädekehällä tekisi vaikutuksen, on vain tylsä on ei ole riittävästi glauuria tai draamaa elämässä.
Eiköhän tuo ole vähättelyä ja anna mukaville tyypeille liikaakin toiveita, kun pelkkä mukavuus ei vielä auta mihinkään.
No voi olla. Tuo lähti näppikseltä liukkaasti - näin jälkikäteen tarkasteltuna ei ehkä ihan parasta tekstiäni. Ajatuksenani kuitenkin oli tuoda esille ristiriita, kun Viisi pistettä kirjoitti: ”.. moni nainen ei haluakaan jotain mukavan tuntuista miestä” – ja linkin nainen oli juuri ensimmäisenä maininnut ”Tapaisin mielelläni jonkun mukavan tyypin”.
Ne johtajaukot ovat sellaisia jyriä, ettei niille uskalla sanoa mitään. Koko ajan sellainen halveksiva virne suupielessä ja raha mielessä. Etsivät kai itselleen kaltaistaan naisjyrää.
Treffipalvelut voisivat profiloida ihmisiä enemmän arvojen tai muiden intressien mukaan, niin jäisi ne nakukuvien ruinaajat vähemmälle. Huppisjohtajat voisivat löytää sen oman ahneen turkisnaisen ja vapaammat sielut voisivat kohdata toisensa.
Kaikki pelkän seksinruinaajat voisivat mennä omalle seksipalstalle. Kaiken kaikkiaan ihmiset voisivat olla rehellisempiä nettitreffihauissaan. Epäilen ettei ihmiset löydä toisiaan koska a) eivät tunne itseään, b) valehtelevat profiiliteksteissään.
Minusta johtajamiehet itseasiassa ovat keskimääräistä pehmeämpiä, kuuntelu-, ja keskustelukykyisempiä. Pahimmat jyrät löytyvät ihan perusduunareista ja ehkä yksityisyrittäjistä.
Riippuu erittäin paljon persoonasta. Johtajissakin on hyviä henkilöstöjohtajia ja ihan täysiä itsekkäitä rahanahneita jyriä, jotka ovat mielestään aina oikeassa. Johtajan titteli ei automaattisesti kerro mitään siitä, oletko työssäsi hyvä vai huono. Niin kuin missä tahansa ammatissa suurin osa on keskinkertaisia, osa hyviä ja osa huonoja.
Olen lukenut jonkun tutkimuksen, josta kävi ilmi, että johtajissa on enemmän narsisteja kuin normaaliväestössä. Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että narsisteilla on tiettyjä ominaisuuksia, joista on joskus yritysmaailmassa etua (esim. häikäilemättömyyttä, valmiutta raivata esteet tieltään yhden asian saavuttamiseksi, kykyä fokusoitua tavoitteeseen vaikka se vaatisi esim. ihmissuhteiden loukkaamisia), vaikka yksityiselämässä niistä olisi suurtakin haittaa.
Voi olla, mutta noita pehmeitä, keskustelukykyisiä johtajia myös paljon käsittääkseni sen takia, ettei yleensä etene urallaan jos ei pysty yhteistyöhön. Toki moni voi kotonaan olla erilainenkin, mutta myös kotioloista tiedän pehmojohtajia. Jyriä taas tiedän työttömistä ja duunareista. Heillä joskus jo kouluaikoina tyssännyt, kun opettaja ei ole ollut samanmielinen kanssaan.
"... Sillä lailla. Kunnon basisti aina voittaa hyvin tienaavat mutta tylsät johtajat ja dippainssit. Tämä on nykypäivää."
Ei basso miestä/naista pahenna, jos ei mies/nainen bassoa. Hauska soitin, jonka ansiosta monessa kappaleessa on aivan hillitön polku ja groove.
Miten olisi yhdistelmä eli basisti, jolla on insinööriopintoja elektroniikasta: Queenin John Deacon. Tämä ei nyt ole hillitöntä groovea vaan enemmänkin taiteellista, eleganttia basismia.
http://www.youtube.com/watch?v=TJU-E-Etop8
Bassonsa lisäksi Deaconin vaikutus yhtyeen soundiin on muutenkin keskeinen: hän rakensi kitaristi Brian Mayn vahvistimen, jonka läpi kitararaidat tässäkin kappaleessa on soitettu nauhalle.
Mutta notta eikös tämä John Deacon ole jo vanha mies ja varattukin kaiken lisäksi? Lisäksi hän asuu ulkomailla eikä varmaankaan ole kiinnostunut Suomen pissiksistä.
Päntikin on jo lakkautettu. Voiko sitä enää pasistiksi sanoa.
Kyllä naiset vaan on pinnallisia. Jos kyseessä olisi ollut miestoimittaja niin tulos olisi ollut ihan erilainen, se olisi pitänyt kiinnostavimpana kirjastonhoitajaa tai lastentarhanopettajaa eikä esimerkiksi jotain alusvaatemallia...
(Kaikkein huvittavinta on, että täällä aiheesta rutisevat miehet, joilla ei olisi edes varaa käyttää kyseistä palvelua eli se mitä ko toimittaja piti tai ei pitänyt mielenkiintoisena ei edes ole heiltä pois mitenkään)
Nostaisin esiin myös Cliff Burtonin, kaveri klassisen taustansa ja mielikuvituksensa ansioista toi paljonkin uutta tuulta metallimusiikkipuolelle. Edelleennkin Metallican parhaat biisit ovat Burtonin ajalta.
Mitä aloittajan aiheeseen tulee, niin koulutuksestani (DI TKK:lta) huolimatta olen mielestäni fiksu - siis omaan paljon ajatuksia ja mielipiteitä, mutta myös empaattinen. Se koulutus on kyllä täysin sivuseikka minussa, siis ihmisenä. Niin moni asiaa tuntematon uhoaa teoretisoinnista yms.. mutta en harrasta sitä ikinä. Ihan oikeasti.
Samalla tavalla uskoisin muusikoissa olevan monenlaisia ihmisiä - osa on jänniä tyyppejä ja osa vähemmän jänniä. Olen kyllä suht läheltä päässyt seuraamaan, miten muusikot todellakin vetävät naisia puoleensa, naisten koulutustaustasta ja työstä riippumatta. Kai se on se rock-asenne mikä koukuttaa?
Niin ja en edelleenkään ole enää sinkku, enkä etsi netistä ketään (kun joku kuitenkin muuten sanoo kohta jotain siihen liittyvää), mutta minusta on kiva seurata näitä sinkkuaiheisia juttuja, onhan se tuoreessa muistissa itsellä ja muutenkin iso osa yhteiskuntaa tämä sinkkuus..
Mitä te ulisette?
Kaikki tuntemani insinöörit ovat saatanan tylsiä ja harmaita tyyppejä. Ei sellaisia jaksa montaakaan minuuttia. Ja olen itse mies.
Et ole tainut paljon nähdä teekkaribileitä? Eipä paljon eroa muusikoiden taikka urheilijoiden bileistä.
Tunnen diplomi-inssejä sukulaisista sekä työn kautta. Joukko on monenkirjavaa. Tässä pari esimerkkiä elävästä elämästä:
1. Vanhempi mieshenkilö, yritysjohtaja, täysin peukalo keskellä kämmentä, tumpelo, klassisen musiikin suurkuluttaja, helposti asioista innostuva ihminen, aktiivinen seuraelämä, kiinnostavaa juttuseuraa.
2. Nuorehko mieshenkilö, joka suuntautunut työssään ekologisiin asioihin esim. energianeuvontaan, luonnonsuojeluun, miten tekniikka vaikuttaa ympäristöasioihin. Harrastaa vaeltamista ja kaikenlaisia vihreitä arvoja. Kuitenkin matemaattisesti erittäin älykäs, joka heijastuu esim. siihen, että on tehnyt omassa elämässään erittäin hyviä taloudellisia sijoituksia. Lämmin ja sympaattinen helposti lähestyttävä ihminen.
3. Keski-ikäinen mies, oma yritys. Erittäin bisneshenkinen, tekee pitkää päivää. Pelaa lätkää vapaa-ajalla, saattaa käydä katsomassa jotain hevibändiä tai yhtä hyvin ostaa laatuviinejä. Vaikeasti kategorisoitava ihminen, koska häntä ei tippaakaan kiinnosta, että mitä muut ajattelevat hänestä. Hyvää juttuseuraa, jos pääsee samalle aaltopituudelle hänen kanssaan. Erikoinen huumorintaju.
4. Kohta 40-v ikäinen nainen, lapseton. Asiantuntijatehtävissä. Aika kylmät arvot elämässä, hauskaa bileseuraa kuitenkin. Vaikea päästä lähelle. Kaunis. Reissannut ympäri maailmaa.
Nämä neljä esimerkkiä elävästä elämästä osoittavat, että heillä ei ole muuta yhteistä kuin tutkinto. Jokainen heistä on ehdottoman mielenkiintoinen persoona omalla tavallaan eikä missään tapauksessa kyse ole tylsästä tai harmaasta tyypistä.
Entäs sinä?
No voivoi sentään. Kyllä on väärin että kaikki naiset eivät kiinnostu diplomi-insinööreistä tai johtajista. Kamala nainen.
Ikisinkku M:lle
"ethän sinä tosissasi voi kuvitella että juuri se muusikko sieltä on esiin noussut pelkän tekstin perusteella, kyllä ne tippainssit, johtajat sun muutkin ihan varmasti osaa kirjoittaa kuin ruuneberit, ainakin osa niistä ja varmasti pystyvät vastaamaan."
Minä voin kyllä helposti kuvitella, vaikka olen itse mies ja vieläpä sellainen diplomi-insinööri. Meillä tekniikan alan ihmisillä on paha tapa tehdä tekstistä kuivaa ja kankeaa. Kyllä se muusikkomies on voinut luovana ihmisenä kirjoittaa paljon paremmin naisiin vetoavan ja rennomman oloisen tekstin, joka on sitten tuon naisen mielestä erottunut edukseen. Persoonallisen oloinen profiiliteksti varmasti erottuu joukosta, jos suurin osa muista on jotain kankeita ominaisuuslistauksia ja saavutusten hehkuttamista.
Hiukan myös häiritsee tuo sinun vähättelevä asenteesi. Ei se että on muusikko tarkoita että olisi automaattisesti joku ihan pässi, tai ei osaisi kirjoittaa.
Jos tuo nainen olisi kiinnostunut niistä johtajista yms., niin täällä kauhisteltaisiin kuinka naiset ovat pelkän rahan ja titteleiden perässä.
Kyll mää tykkään basisteista (8D
http://www.youtube.com/watch?v=bI_jFI8_slg
Näpsäkästi tyttö pomputteli siinä bos... bassolla. Enemmän tis... diskanttipuolelle menevissä G-kielen kohdissa vähän epätarkkuutta, muttei vaarallista.
Pari virhettä bongasin, huolimatta häiriötekijöistä...
Äänittelin itse eilen viimeksi bassoa; hyödynsin itselleni uutta tekniikkaa, jota en osaa nimetä. (Periaate on, että etu- ja keskisormi soittavat vuorotellen kuudestoistaosia, joista osa aksentuoidaan nuoteiksi ja lopuilla vain "kynsillä raavitaan" dempattuun kieleen rytmiä; vaikea selittää soittimen terminologiaa huonosti tuntien. Tässä nyt pieni, toivon mukaan sekavaa selitystä paremmin demonstroiva näyte: http://speedy.sh/FfeKe/basso.mp3)
Niin, pointtina oli, ettei basson soittamisessa ole läheskään vaikeinta osua oikeisiin ääniin ainakaan peruspopissa; nopeat proget ja jatsit sun muut musiikilliset kikkelinvenyttelyt ovat oma lukunsa muttei mennä nyt niihin. Vaikeinta valtavirtamusiikissa on saada soittoon eloa ja groovea, joka on enemmän henkimaailman asioita kuin teoreettisesti opiskeltavaa. Basistin pitäisi tietysti osua oikeisiin ääniin mutta sen lisäksi sekä PYSYÄ rytmissä että itse TUOTTAA se rytmi (yhdessä rumpalin kanssa). Pari ensimmäistä onnistuu jollakin lailla myös meikäläisen kaltaiselta amatööriltä, mutta viimeinen tekijä on se juttu, joka erottaa oikeat basistit meistä muista.
Videon tyttö komean varustuksensa kera (sillä kaikillahan ei ole bassossaan tuommoista kiiltävää pleksiä) vaikuttaa aloittelijalta, tai soitettava biisi ei ole vielä selkäytimessä. Siksi soitto on vielä rytmisestikin hieman hapuilevaa, kun sormet etsivät paikkojaan, mutta potentiaalia on.
Auts töks,
Juuri tuota tarkoitin. Me olemme yksilöitä siinä missä muutkin - minullakin on harrastuksia, mitkä eivät mitenkään liity tutkintoon, löytyy tatuointeja, en näytä kovinkaan paljoa insinööriltä jne..