Olen eronnut jo kaksi kertaa aikaisemmin ja nyt taas olen siinä pisteessä että laitoin mieheni ulos, taustalla pettämisiä, peliriippuvuus, väkivaltaa ja mielivaltaisia poissaoloja. Mikä minussa on vikana kun saan aina kumppaneita jotka käyttäytyvät minua kohtaan näin? Meillä on yhteinen lapsi, minulla kolme lasta myös aikaisemmista liitoista. Lapsia ajatellen mitä voin tehdä, päässäni on muodostunut ajatus että lapset katsovat minun olevan syypää kun miehet katoavat heidän elämästään... voi olla että ajatus on vain todellakin minun päässä. En ole kovin sosiaalinen ihminen joten vaikeaa on sopeutua tähän yksinoloon jälleen kerran ja ikääkin on jo tullut, miten eteenpäin?
Miten eteenpäin
jälleen yh
6168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
anna itsellesi aikaa... keskity itseesi ja tekemään asioita joista nautit, aloita vaikka jokin uus harrastus, esim keilailu on sellainen mistä lapsetkin yleensä tykkäävät.. ei ole sun syy jos miehillä vippaa päässä ja kanootista hukkuu ne viimesetki inkkarit
Todennäköisesti toistat samaa kaavaa ja rakastut tietyntyyppisiin miehiin - kulukumulukkuihin toisin sanoen.
Etsi seuraavalla kerralla joku aivan toisenlainen mies. Käy katsastamassa aivan eri paikat kuin aiemmin, mistä olet miehiä "bongannut" - äläkä silloinkaan katsele sitä, joka sinua ensisilmäyksellä eniten viehätti.
"En ole kovin sosiaalinen ihminen joten vaikeaa on sopeutua tähän yksinoloon "
Eiköhän tuossa tullut jo se vastaus käyttäytymiseesi. Inhoat yksinoloa niin paljon että ihastut liian helposti ensimmäiseen eteen tulevaan mieheen. Silloin et pohdi tarpeeksi tarkasti sitä, mitä todella mieheltä ja suhteelta haluat. Miehen ja sinun halukkuus suhteeseen ei vielä tee teistä sopivia toisllenne tai miehestä luotettavaa ja hyvää kumppania.
Opettele ensin olemaan yksin ja katsele sitten vasta suhdetta joka tarjoaa oikeasti jotain parempaa kuin hyvä yksin eläminen.
Älä kiirehdi uuteen suhteeseen. Ja kun / jos löydät uuden kumppanin, niin seurustele ja riiaa, mutta älkää muuttako yhteen. Lapset tarvitsevat ja ansaitsevat nyt vakaat olot, eikä taas uutta "isäpuolta".
Mutta jos jonkun löydät, niin mikäpä estää tapailemasta ja hengailemasta. Mutta älä please tuo kaveria hetimiten lastesi elämään. Jos homma toimii niin ehditte kyllä elää pariskuntana myöhemmin. Jos juttu on ohimenevä ihastus tai taas ilmenee isoja ongelmia kuten aiemmissa suhteissasi, niin seurustelukumppanista on paljon helpompi erota kuin avo- tai aviomiehestä.
Ja kun ajattelet lasten kannalta, niin näet selvästi, että heidän elämässään on ollut tavattoman paljon muutoksia ja haasteita, jotka johtuvat sinun miesjutuistasi.
Joku edellä jo kirjoittikin, että opette elämään ja olemaan yksin - siis ilman miestä. Rakenna itsellesi sellainen elämä, että se on hyvää ja mieluisaa. Kun olet tasapainossa itsesi kanssa ja olosi on hyvä ilman miestäkin - sit voisit olla valmis uuteen toimivampaan parisuhteeseen. Mutta jos onnesi on kiinni siitä, että joku on oltava, niin näinhän siinä voi käydä - ottaa kenet sattuu saamaan ja se tyyppi voi olla sopimaton mätämuna,.
"Olen eronnut jo kaksi kertaa aikaisemmin ja nyt taas olen siinä pisteessä että laitoin mieheni ulos, taustalla pettämisiä, peliriippuvuus, väkivaltaa ja mielivaltaisia poissaoloja. Mikä minussa on vikana kun saan aina kumppaneita jotka käyttäytyvät minua kohtaan näin?"
Etköhän ihan itse valitse ne kumppanisi?!
Aika varmaan istua alas ja miettiä. Nyt kaikki kumppanin haut katkolle, ja tutustu itseesi kunnolla! Mikä sinussa tekee sen, että on kouristuksen omaisesti paniikissa otettava kuka vaan, kunhan housuissa kulkee ja "miehen" nimeä kantaa? Ja sitten ihmettelet kun aina käy näin!
Ja lapsia pitää siihen vielä hommata, tämän kanssa, tuon kanssa ja vielä senkin kanssa! Nyt opettelemaan vastuuntuntoa ja rakentamaan itsetuntoa ja itsekunnioitusta!
Käy ensin juttelemassa neuvolapsykologin kanssa. Sinussa vikana varmaan on liika kiltteys ja se, että mulkeron elkeet huomattuasi silti sinnikkäästi riiput pystyynkuolleessa suhteessa kuukausia tai vuosia. Terveempi nainen assertiivisesti heti pitäisi puolensa, ja kieltäytyisi tulemasta huonosti kohdelluksi.
Kasva ihmisenä, viisastu, opettele arvostamaan itseäsi ja hakeudu hyvien ihmisten seuraan. Parhaat miehet eivät ole ne iskijä-tarinankertojat, vaan parhaat miehet pitää itse pikkuhiljaa tunnistaa, löytää, vakuuttaa omasta vilpitytömyydestä. Ts. sinun tulee olla kasvanut ihmisenä niin, että itse kykenet "iskemään" itseäsi miellyttävän kiltin hissukkamiehen. Sellaisen josta tulee hyvä isäpuoli.