Tulli on korjannut useita väärin laskettuja veroprosenntteja ylöspäin esimerkiksi Volvoilla. Ilmeistä on, että monet muutkin veroprosentit on laskettu väärin, mutta liian korkeiksi. Jos veroprosentin ero on rinnakkaisten kuukausien välillä esimerkiksi 4 prosenttiyksikköä ja uuden myyntihinta on ollut noin 150000 markkaa, niin tämä merkitsisi 6000 markan autoveron muutosta. Kun auton vähittäismyyntihinta ei usein ole muuttunut lainkaan todennäköisin selitys on laskuvirhe. Katsokaa erityisesti muutoksia vuodenvaihteessa. Erikoisin veroprosenttien muutos löytyy Toyota Corolla FX 1.6 Si:n kohdalta. Vuoden 1994 veroprosentit ovat vaihdelleet välillä 30-33 ja vuoden 1995 välillä 17-18. Tämä merkitsisi kyseisen auton kohdalla autoveron lähes puolittumista ilman vähittäishintamuutosta. Vähintäänkin yhtä ihmeellisiä ovat lisävarusteiden vaikutukset veroprosenttiin. Esimerkiksi vuosimallin 2001 Chrysler Neon SE:n veroprosentti on 14 ja sama malli ABS jarrujen kanssa 20. Tästä voi laskea, että aikanaan vajaa 130000 markkkaa maksaneen Neonin ABS jarrujen autoverolisä on ollut noin 8000 markkaa. Koska ABS:t ovat tuskin maksaneet lisävarusteena tämän enempää, niin tulli on laskenut jotain väärin. Suurin kummallisuus on vuoden 2001 Chrysler Neon LE:n ilmastointilaite, joka on lisännyt veroprosenttia 17:sta 24:ään. Auton listahinta on ollut noin 150000 markkaa, joten ilmastointilaitteesta peritty autovero on ollut pitkälti yli 10000 markkaa. Lisävarusteena AC on ollut halvempi kuin siitä maksettu autovero! Koska en löytänyt Chryslerin lisävarustehintoja lasken esimerkin Nissan Primera SLX:llä vuosimallia 1997, jonka ilmastointilaite maksoi tuolloin 4800 markkaa ja auto 133800 markkaa. Veroprosentti perusvarustelulla on 24 ja autovero siten 32112 markkaa. Autovero ilmastointilaitteella 27 ja auton hinta 138600 markkaa. Autoveroksi tulee 37422 markkaa ja erotus eli ilmastointilaitteen autovero on 5310 markkaa. Tämä on looginen mahdottomuus. Summa summarum: VALITA AUTOVEROPROSENTISTA ja pyydä tullilta tarkastuslaskenta sekä alkuperäiset numerotiedot, jotta voit vielä kertaalleen laskea todellisen veroprosentin.
HUOM! Valittakaa tullin laskemasta
veroprosentista
212393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Juuri näin.
Verovelvollisella on oikeus saada nähdä laskelmat, johon hänen vertuksensa perustuu. Nythän nämä prosentit ovat kuin taivaasta tippuneita totuuksia, jotka ovat kuin suoraan jumalasta. Tuskin kukaan hyväksyisi vastaavasti verovuodestaan lähtettyä verolippua, johon on vain kirjoitettu summa, että maksapa tuo, äläkä kysele, millä matematiikalla siihen on päädytty.
Pyytäkää kirjallisesti omaa tuontiautonne veroposenttia koskevat lähtötiedot tarkastuslaskentaanne varten. Mikäli ette niitä saa, pyytäkää myös kielto ja selvitys siitä, mihin se parustuu kirjallisena kysesiseltä virkamieheltä. Saattaa olla siina tapauksessa virkavirhe aika lähellä...
Kyllä, tiedot ovat julkisia niille, joiden verotuksessa niitä on käytetty. Ne kannattaa aina vaatia nähtäväksi.
Autoverolain 86 §
Autoverotusta varten annetut tai esitetyt tiedot ja asiakirjat on pidettävä salassa. Niitä ei saa pöytäkirjassa tai päätöksessä selostaa laajemmin kuin se on välttämätöntä. Tietoja saa käyttää tässä laissa tarkoitettuihin veroviranomaisen tilastollisiin selvityksiin, joiden yhteenvedot ovat julkisia. Yleisen vähittäismyyntiarvon perusteella verotettuja ajoneuvoja koskevat verotuspäätökset ovat julkisia, lukuun ottamatta 50 ja 51 §:ssä tarkoitettuihin asioihin liittyviä asiakirjoja sekä tietoa henkilötunnuksesta ja luonnollisen henkilön osoitteesta. Tieto viranomaisen henkilörekisteriin sisältyvistä julkisista asiakirjoista voidaan antaa kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin säännösten estämättä. Veroviranomaisen hallussa olevat käytetyn ajoneuvon arvoa koskevat tiedot ovat julkisia ainoastaan, jos tietoa on käytetty ajoneuvon verotuksessa. Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n mukaisesti. (4.4.2003/266)
Todennäköisin selitys tullin virheelle on tullin oma laskentakäytäntö. Tulli nimittäin laski aikanaan autoveron ns. CIF hinnasta. Käytettyjen autojen nykyinen kuukausikohtainen veroprosentti saadaan siten, että jokaisen kuukauden alhaisinta tullimaksua verrataan tuolloin voimassa olleeseen listahintaan. Listahinta ei puolestaan sisällä lisävarusteita, mutta CIF hinta sisältää. Näin laskennallinen veroprosentti nousee sitä suuremmaksi mitä enemmän autossa on ollut lisävarusteita. Ongelma ei koske lainkaan massatuontiautoja, joita on aina tuotu myös perusvarustuksella maahan. Mutta esimerkiksi Mercedes, BMW jne. on yleensä sisältänyt ostajan tilaamia lisävarusteita ja yleensä sitä enemmän mitä kalliimpi on ollut myyntihinta. Jos tällaista autoa on tuotu yksi tai muutama kappale kuukaudessa niin laskennallinen veroprosentti on aivan väärä. Esimerkiksi jos auton listahinta on ollut 200000 markkaa ja siihen on tilattu 30000 markan lisävarusteet niin todellinen veroprosentti 30 muuttuu tullin prosenttitaulukossa luvuksi 35. (Alkuperäinen vero 60000 markkaa lisävarusteiden vero 90000 markkaa. 69000 markkaa 200000 markasta on 34,5 prosenttia ja pyöristys 35 prosenttia).
Jotta oikean veroprosentin voisi laskea niin kaikista maahantuontihinnoista tulisi selvittää CIF hintaan sisältyneet lisävarusteet ja lisätä näiden lisävarusteiden hinta myyntiajankohdan maahantuojan listahinnan mukaan. Tämä selvittely olisi kuitenkin äärommäisen hidasta, joten tulli on päätynyt nykyiseen käytäntöön. Tämän seurauksena jokainen joka on tuonut harvinaisemman auton, jolle tulli on laskenut yksilöllisen autoveroprosentin, on maksanut liikaa autoveroa ja tämän takia liikaa myös arvonlisäveroa. Summat ovat voineet joissakin tapauksissa olla hyvinkin merkittäviä. Koska virhe näyttää olevan systemaattinen niin VALITTAKAA. Läpi meno on lähes varma ja lisäksi tulli joutuu muuttamaan laskentamallejaan.
Systemaattista virhettä tullin taulukoista tuskin löytyy paristakaan syystä:
* Kyllä Meseillä ja Bemareillakin on ollut tehtaan hinnat karvalakkimalleille ilman lisävarusteita. Miten muuten maahantuoja pystyisi lisävarusteet hinnoittelemaan? Se, että yhtään tälläistä kinneriä ei ole koskaan tuotu maahan, ei tarkoita, etteikö sille olisi ollut maahantuontihintaa;
* 30 000 markan lisävarusteet eivät varmasti ole nostaneet maahantuontihintaa 30 000 markalla, kuten laskelmassasi oletat. Jokainen autokauppaa tunteva tietää, että lisävarusteissa on aivan toisella tavalla katetta kuin karvalakkirungossa. 30 000 markan ovh lisävarusteiden tuoma lisä maahantuontihintaan on ollut pikemminkin 3 000 markkaa kuin 15 000 markkaa.
Isoja mersuja ja isoja BMW malleja on tuotu vain muutama kuukaudessa, jolloin virhw syntyy lähes varmasti. Oikea veroprosentti saadaan vain jos jokin näistä autoista on tuotu ilman erikseen hinnoiteltua lisävarustetta eli perusvarusteisena ilman metalliväriä lisävarustepaketteja jne.
Ja luonnollisestikin tarkoitin kolmellakymmenellätuhannella markalla kuluttajan maksamaa hintaa lisävarusteista. Vaikka nämä olisi hinnoiteltu miten korkeiksi tahansa niin niistä on maksettu autovero ja tämä tulee lisänä tullin laskemaan veroprosenttiin.
..vanhaan verojärjestelmään. Verotus perustui maahantuojan ilmoittamiin CIF-hintoihin. Eli loppuasiakkaan maksamasta hinnasta ei mennyt penniäkään autoveroihin ja loppuasiakashinta ei millään tavalla vaikuttaneet veron määrään.
Eikä siitä, että yhtään BMW:tä ei jonain kuukautena myyty ilman lisävarusteita, muodostu mitään vääristymää. Jos tulli on pystynyt laskemaan yksilöllisen prosentin, sillä on ollut käytössään riittävät tiedot lisävarusteiden ovh:sta. Harvinaisia ne ovat BMW:ssä ja Mersuissakin sellaiset lisävarusteet, joita ei löydy hinnastosta.
Kate on korkeampi, mutta ei mitään tuollaista kuin esität. Ihan tiedoksi, Saksassa on ihan todellinen kilpailu Mesen ja Bemarin välillä = joutuvat pitämään lisävarustehinnat kohdallaan. Ja, kun näitä vertaa Suomen hintoihin, eroa toki on, mutta ei mitään 50 %.
Edelleen minäkin ihmettelen, miten voidaan saada eri kuukausille täysin mielivaltaisia prosentteja, kun useita Bemareita on tuotu vain 1 - 3 kpl/vuosi. Nämä tiedot löytyvät esim säännöllisin välein Bemaristista.
Tiedätkö mitkä ovat lisävarusteiden todelliset myyntihinnat Saksassa? Ei siis listahinnat?
Tulli on tuskin laskenut mitään väärin, vaan mahantuontihinnat ovat vaihdelleet välillä rajustikin. Esim nuo Neonin prosenttierot johtunevat siitä, että Suomeen on dumbattu erä ilmastointilaitteettomia kärryjä, jotka eivät ole menneet muualla kaupaksi.
"Tulli on tuskin laskenut mitään väärin" hehheehheehhheehhehheehhehheehheh :-) ;-)
Eipä tullia vielä ole laskuvirheestä kiinni saatu, laskevat koneella kuten sinäkin. Sen sijaan laskennan perusteista ja lähtökohtana käytetyistä luvuista voidaan keskustella. Tosin tässäkin tullin tulkinnat ovat perustuneet kulloinkin voimassa olevaan lainsäädäntöön.
En yritä puolustella tullia, samanlainen erehtymättömyyden viimeinen pesäke kuin valtiovarainministeriön vero-osastokin, mutta kritiikin olisi syytä kohdistua oikeisiin asioihin.
Tulli on suoraan kertonut, että he eivät todellisuudessa tiedä veroprosenttien laskennan perusteina olevien lukujen oikeellisuutta.
Epäilemättä hekin osaavat tehdä itse prosenttilaskun oikein. Tämä ei olekaan todennäköisesti ongelma.
Tullin mukaan ongelma on se, että heidän tullitilastojen merkinnät ovat erittäin puutteelliset ja kirjavat. Toisin sanottuna tuontieriä on pystynyt tullaamaan mitä erilaisimmilla ja puuttelisimmilla yksilöintinimikkeillä, pahimmillaan esim. vain "Volkswagen Golf 5-D". Selvittämättä on jäänyt, minkälaisesta Golfista on kysymys; hintahaitari kun on todella suuri.
Samalla tämä tietysti kertoo siitä, että Tulli on antanut mennä läpi valtavien summien edestä tavaraa, joista tuoja on maksanut autoveroa todellisuudessa vain "omantunnon mukaan" (mitä tehdashinnaksi on ilmoitettu), kun kontrollia siitä, millaisia ajokkeja nämä tulli-ilmoitusten taakse kätkeytyät autot todellisuudessa ovat, ei ole ollut.
Toinen laskennassa tarvittava luku on tämän tullin tilastosta löytyvän "Volkswagen Golf 4-D" myyntihinta kyseisenä kuukautena. Tulli on ilmoittanut, että he eivät ole sitä itse selvittäneet, vaan he ovat nyt jälkikäteen kyselleet kulloisiakin hintoja merkkiliikkeiltä. Jotkut merkkiliikkeet ovat pikku hiljaa vastailleet Tullin kyselyihin. Jotkut jatkavat odottelua, kuten Tullikin. Tulli ei ole mitenkään tarkastanut autoliikkeiden antamien ikivanhojen tietojen oikeellisuutta, eikä tietysti autoliikkeillä ole mitään sanktioita siitä, jos vanhoja papareita on mennyt vähän sekaisin, muistettu tai laskettu väärin tai vaikka jos joku pienemmän prosentin malli on jäänyt kokonaan ilmoittamatta.
Eli yhteenvetona:
Kaikkien kannattaa tosiaankin pyytää nähtäväksi oman auton veroprosentin laskennassa käytetyt lähtötiedot. Tulli yrittää vastustaa aluksi tätä pyyntöä, koska silloin paljastuu, että lähtötietoja ei olekaan koskaan luotettavasti selvitetty...
Tulli tuskin tietäkään lukujen oikeellisuutta, mutta: Jos maahantuoja on aikanaan ilmoittanut vääriä lukuja, niin kysehän on ollut veropetoksesta. Petos on lisäksi todennäköisesti ollut törkeä, koska koko verotuksen toimivuus on perustunut siihen, että tulli on luottanut ns. virallisiin maahantuojiin. Myös väärien tietojen antaminen tuon toisen muuttujan eli aikanaan vallinneen myyntihinnan määrittämiseksi on Rikoslain 16. luvun 8 § mukainen rikos (väärän todistuksen antaminen viranomaiselle), josta maksimisanktio on niinkin kova kuin 6 kuukautta vankeutta.
Autoverolain 86 § pykälän tulkinta siten, että se antaa automaattisesti auton tuoneelle oikeuden saada lähtötiedot on jossan määrin kyseenalainen. 11 § Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta kuuluu:
"Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta:
1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua;
[ 6 muuta poikkeusta]"
Voidaan erittäin hyvällä syyllä kyseenalaistaa, onko yksittäisen autontuojan oikeus niin suuri, että sen takia voidaan rikkoa automaahantuojan erittäin tärkeää yksityistä etua eli tietoa ostohinnoista, ainakaan ilman, että veropäätöstä puidaan oikeudessa asti.
Sitten vielä sana noista yksilöintinimikkeistä. "Volkswagen Golf 5-D" voi hyvinkin olla se tarkin nimike, jolla maahantuoja on autot ostanut ja joille hinta on määrätty. Kunkin kuukauden Golf-tuonnille on määrätty könttähinta. Kauppasopimuksessa on sitten määrätty, kuinka monessa Golfissa on kuukausittain tehdasasenteinen radio tai nahkaverhoilu. Kannattaa muistaa, että ns. kaupantekolisävarusteiden vaikutus auton tehdashintaan on aika vähäinen, jopa olematon joissain tapauksissa (esim. eräät maalaukset). Voi olla myös, että tuo "Volkswagen Golf 5-D" on myös tarkin taso, jolla myyntihintoja on maahantuojan silmin ohjattu: jälleenmyyjillä on ollut kiintiö, kuinka monet nahkat ja radiot he saavat kuukausittaisen autohankintapakettinsa mukana. Vain erikoisemmat lisävarusteet eivät kuulu "pakkomyyntikiintiöön". Ja jokainen, joka joskus on ostanut uuden auton, tietää, että jopa loppuasiakashinnassa ns. kaupantekolisävarusteiden merkitys on olematon: ne ovat vain keino myyjälle antaa ostajalle tunne, että hän on saanut alennusta.
"Tulli tuskin tietäkään lukujen oikeellisuutta, mutta: Jos maahantuoja on aikanaan ilmoittanut vääriä lukuja, niin kysehän on ollut veropetoksesta"
Tästähän oli kyse silloin kun yksityisen maahantuojan verotusperusteita miettivät uutta lakia varten. Maahantuontihintaahan ei voinut mitenkään ottaa verotuksen perustaksi. Olisko tullilla ollutkin kokemusta tästä käytännöstä ja pelkää nyt lepsuilunsa ilmituloa. Joka tapauksessa verotusperusteiden tietoja on oikeus pyytää ja todella vahva syy pitää olla jos sitä ei myönnetä. Olisiko jossain pesä vähän likainen.
Kyllä minä katsoisin, että tuon lainkohdan tulkinnassa painaa enemmän oikeussubjektin intressi tietää toimitetun verotuksen perusteet kuin autoliikkeen "Liikesalaisuus". Autoliikkeiden intressi pitää luvut salassa, ei perustu liiketoimintaan ja kilpailijoihin (toisiin myyjäliikkeisiin), vaan asiakkaiden valinnanvapauden estämiseen.
Vertailun vuoksi voin mainita, ettävakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yli vuoden vanhojen hintatietojen vaihto kilpailijoiden kesken ei ole Kilpailuoikeudessa kiellettyä tietojenvaihtoa (kartelli), sillä kyseessä on ns. historiallisesta tilastotiedosta. Koska yksityisten tuonnissa on pääasiassa kyse yli vuoden vanhoista autoista, ei ongelmaa pitäisi olla.
Tullihan naurettaisiin EY-tuomioistuimesta pihalle, jos se yrittäisi vedota liikesalaisuuteen. Käsittääkseni Suomen laissa ei ole rajoitettu mitenkään henkilön oikeutta saada tieto verotuksensa perusteista, eihän verotuksen tarkistaminen ole mahdollista ilman näitä perusteita.
Tässä olisi todellakin mielenkiintoinen tilaisuus selvittää julkisuuskäytännön rajoja. Joku reipas autotuoja vain vaatimaan tietoja itselleen! Tosin ongelmaksi voi muodostua se, että Tulli tulkitsee julkisuusperiaatetta kuten minä edellisessä viestissäni ja evää tietojen luovutuksen. Kenenkään yksityisen ihmisen kiinnostus lähteä oikeusprosessiin alle 1000 euron takia lienee aika pieni. Näin mahdollisesti laittomasta tilanne voi jatkua.
Kyllähän ns. virallinen autokauppias on paljon rehellisempi kuin tavallinen Suomen kansalainen. Eikö olekin?
Korostettakoon edelleen tullin laskentatapaa. Tulli ei laske yhdenkään auton yksilöllistä veroprosenttia vaan hakee kullekin automallille jokaisen kuukauden alhaisimman maksetun autoveron ja vertaa sitä automallin silloiseen ohjevähittäishintaan. Tämä laskutapa johtaa väistämättä virheeseen. Liävarusteet tuovat selvän virheen. Jos auton ohjevähittäishinta on ollut 200000 markkaa ja CIF hinnasta maksettu autovero on ollut 60000 markkaa niin tullin käyttämä laskennallinen veroprosentti on 30. Mikäli autossa on ollut ohjehinnaltaa 30000 markan lisävarusteet ja niiden vaikutus autoveroon on ollut esimerkiksi vain 6000 markkaa (autolikkeen lisäkate 10000 markkaa) niin nyt käytettävä veroprosentti pitäisi olla 28 (66000 markkaa 230000 markasta). Tulli EI selvitä lisävarusteita vaan laskee 66000 markkaa 230000 markasta ja päätyy veroprosenttiin 33. Isoja MB:tä ja BMW:tä on tuotu hyvin vähän, pääosaa malleista ei yhtään tai korkeintaan muutama kappale kuukaudessa. Käytännössä kaikki ovat menneet yrittäjille ja yritysten edustusautoiksi, joten ne ovat sisältäneet paljon lisävarusteita, usein merkittävästi enemmän kuin esimerkissäni. Joten monien vähän tuotujen mallien laskennallinen veroprosentti on väärä.
Totta kai lisävarusteiden pitää vaikuttaa autovero%:iin. Miksikö? No, koska
1. Oletko kuullut tuotavan yhtään "perusvarusteltua" käytettyä MB:tä, BMW:Tä. Audia käytettynä? Kaikissa on kasa lisävarusteita, jotka ovat olleet autoveron alaisia.
2. Miksi nyt käytetyn tuojan pitäisi päästä vähemmällä kuin aikoinaan uuden tuonut?
3. Miksi yleensäkään tuodaan vanhoja autoja Suomeen?
4.Koska vero%:tit ovat nyt tiedossa tietyille automalleille, tuoja voi valita minkä kuukauden mallin tuo.
5. Laskelmasi perustuvat oletuksiin, joissa on yhtä paljon faktaa kuin tullin perusteluissa.
Lisävarusteiden pitääkin vaikuttaa veroprosenttiin ja todellisuudessa (aikanaan myyntiajankohtana) ne ovat vaikuttaneet alaspäin. Tullin laskutavalla lisävarusteiden vaikutus on veroprosenttia nostava. On tietysti kaikkiien oma asia, mutta verovalitukseen voi ainakin pyytää tarkastuslaskelmaa. Tullihan on löytänyt itsekin virheitä varsinkin alhaisimmista veroprosenteista, mutta ei korkeista.
1. Eipä juuri tuoda.
Mutta kysymys ei olekaan tästä. Kysymys on siitä, että aikanaan tuoduissa paremmissa autoissa on ollut myös niitä lisävarusteita. Jotka ovat nostaneet CIF-hintaa ja sitä kautta, aivan oikein, myös maksettua autoveroa.
Tulli käyttää laskelmissaan tätä maksetun autoveron määrää. Tullitilastojen merkinnät ovat olleet aikanaan hyvin puuttellisia (tullin oma ilmoitus). Tilastoista ei käy ilmi lisävarusteet, usein ei edes auton täysin eksakti tyyppimerkintä.
Veroprosenttilaskelmassa auton sen aikaisena myyntihintana käytetäänkin nyt auton listahintaa. Eli siis perusmallin hintaa. Ja tämäkin tieto saattaa olla hieman epävarma, koska se perustuu maanhatuojan ilmoitukseen sen perusteella, mitä hintoja ovat sattuneet vuosien takaisista jäämistöistään löytämään.
Eli veroposenttilaskelma antaa näillä lähtötiedoilla oikeaa suuremman luvun, kun käytetty myyntihinta onkin pienempi, kuin ko. auton oikea myntihinta.
2. Ei tietenkään vähemmällä, vaan ihan oikein laskettavan prosentin mukaan. Ja jos sitä ei voidan jostain syystä luotettavasti laskea, pitää menetellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan, eli ei saa periä yksittäiseltä tuojalta "ainakaan enempää".
3. No olipa älykäs kysymys. Miksi yleensäkään tuoda vaikkapa japanilaisia autoja Suomeen?
4. Siinä se ongelma onkin,kun ne veroprosentit eivät ole tiedossa. Joitakin on julkaistu, mutta niidenkään oikeellisuutta ei kukaan todellisuudessa tiedä. Niiden luotettavuutta ei juurikaan lisää se, että niiden laskentaperusteet on toimittanut merkkimaahantuojat, joilla on omat edut puolustettavana. Ja siksi useimmat laskentaperusteet odottavat edelleen (nyt vasta puolentoista vuoden ajan) maahantuojilla, kun niiden ei kannata niitä kertoa. Vai miksi niitä panttaavat?
5. Niin kauan on oletuksia, kun Tulli esittää, mistä ovat saaneet kyseisen veroalamaisen veroprosentin.