siis ihan kamalaa jahkaamista päivästä toiseen MIELIPITEITÄ

lasse lepikko kirjoitti:

siis oleme 2vuotta oleet yhdessä molemilla on omat asunot ensin vietin pajon aikaa tyttö ystäväni luona kunnes hänen isänsä painosti poijes koska hän vahtasi jatkuvasti millon menen tyttö ystäväleni ja milon menen minnekin ja siksi katsoin parhaaksi että pysyn omassa kodissani nytten kun olen omassa kodissani ollut niin tyttö ystäväni ei juurikaan puhu mitään ja en sitten minäkään puhu kun ei toinenkaan puhu ja kun tyttö ystäväni on minun luonani niin komunikointi on todella huonoa mistään en oikein osaa keskustella hänen kansaan kun jokainen keskustelu pitäisi olla minun aloitama ja esim kun lähdetiin aamula molemat töihin minun luotani niin missään vaiheesa ei hän kysynyt että voiko hän tulla luokseni illalla tai esim että vihjasut että haluisi tulla joten en minäkään viitsinyt sitten otaa asiaa puheeksi

joten iltapäivällä klo 16 aikaa hän soitaa minulle ja kysyy minulta tuleeko hän nytten minun luokse vaiko ei ? johon minä vastaan en tiedä tuletko vaiko et jokaisenhan itse se pitää päätää että tämä on vaikeata joka ikinen päivä jostain näinkin yksinkertaisesta asiasta valtava numero siis rupee niin kyllästytämään kun yksinkertaisista asioista tehdään VAIKEETA ja vain JA AINOSTAAN SIKSI ETTÄ ITSE EI VAIVAUDU PUHUMAAN ja olen hänelle sanonut että vaikea kenenkään puhua sinun kanssa jos et itse puhu ja vaikeata kenekään tietää mitään jos ei toinen puhu ja HUOM OLEMME 33V PARISKUNTA sii käsitämättömän rasitavaa tälläinen ja ainahan LUONOISESTI SYY ON AINA MIEHEN ELI TÄSSÄ TAPAUKSESSA MINUSSA en viitsi ensinäkään puhua juurikaan mitään just siksi kun koitan vältää etei tule sitä kinaa

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä