Seksitön suhde?

Kaitpa se on ihan normaalia. Itse en ole seurustellut avopuolisoni kanssa kun reilun vuoden, harrastimme seksiä n vuoden ajan jopa 2 kertaa päivässä. Intohimoa ja haluja riitti, n kuukausi sitten intohimo on huomattavasti vähentynyt. Rakastamme toisiamme ja haluan ainakin uskoa niin että olemme aina yhdessä, mutta itsekkin tuntuu oudolle että jo näin lyhyen ajan jälkeen seksi on hieman lopahtanut.

itse sanoisin, että huolestuttavaa. jos jo nyt on viikkojen tai kuukausien taukoja! :o ei lupaa hyvä tulevaisuudelle ja itse en tuohon kyllä pystyisi. Sen verran on itsellä haluja ettei tulisi kyllä yhtään mitään, kyllähän seksi on tärkeä osa-alue parisuhteessa.
Minä olen ollut kihlattuni kanssa yhdessä hieman yli kaksi vuotta ja voin sanoa, että keskiarvo meillä on 3krt/vko. joskus harvoin on vain 2 krt, mutta sitten se jotenkin tasoittuu, että seuraavilla viikoilla touhutaan 4 tai 5 kertaa!
Eikä tämä ole muuttunut mihinkään koko tänä aikana, eikä meillä ole ollut yhtäkään "kuivaa kautta"....
sinuna juttelisin miehesi kanssa asiasta...

Kuulostaa enemmän kaverisuhteelta kuin parisuhteelta.

Varsinkin, jos seksittömyys haittaa toista tai molempia, niin tarttis varmaan tehdä jotain... On toki selvää, että voi tulla niitä seksittömiäkin ajan jaksoja jossain vaiheessa; stressi, väsymys, sairaus ym.

Alun intohimo ei palaa koskaan! Meillä huuma kesti vuoden. Sitten tasatiin kerta viikkoon ja viiden vuoden päästä kerta kuukauteen.

Meillä auttoi kun aloimme ihan tietoisesti kasvattamaan läheisyyttä välillämme. Olimme vuosien aikana etääntyneet, emmekä enää kosketelleet toisiamme ohimennen silittäen, pusutellen juuri ollenkaan.

Tätä olemme lähteneet lisäämään ja yllätys, seksikin on tullut takaisin. Mutta palavan intohimon tilalle on tullut intiimi läheisyys ja tyytyväisyys.

Rakkaus on aina myös läheisyyttä. Jos toista rakastaa haluaa myös hänen lähelleen. Toisaalta taustallahan saattaa olla tunnekipua, traumoja mitkä näkyy vasta parisuhteessa.

Kun seksi loppuu niin rakkaus loppuu. jos miehes ei edes puhu siitä miksi ei harrasta sun kanssa seksiä niin sekin kertoo jo suhteen tilasta paljon.

Meillä täysin sama tilanne, itse olen 27v nainen ja mieheni kohta 30. Olemme olleet yhdessä 1,5 vuotta, ja mekin samantien muutimme yhteen kun tapasimme. Seksiä oli alussa jopa monta kertaa päivässä, ja vähintään kolme kertaa viikossa, mutta nyt sitä on kerran kuukaudessa.. Miehestäni se on ihan normaalia, eikä häntä näy ollenkaan vaivaavan koko asia, kun taas itseäni se vaivaa lähes päivittäin.. Ei auta vaikka kuinka keskustelemme asiasta, olemme tulleet siihen tulokseen että minulla on enemmän seksihaluja kun hänellä. Mutta väkisinkin sitä tulee ajateltia, että enkö ole haluttava enää ym.. Kuitenkin meillä sitä hellyyttä muuten on pusuilla ja silittelyillä ym. Itselleni se seksi vaan on tärkeä osa parisuhdetta, enkä itsekään oikein tässä tiedä mitä tekisin.. Rakastan kuitenkin miestäni, mutta hankalaa on kun on eri halut..

Mikä teitä miehiä vaivaa. Itse olen 35-vuotias ja olen ollut saman naisen kanssa reilut 15-vuotta. Seksiä on vieläkin ja oikeastaan itse olisin huomattavasti useamminkin valmis. Suoraan sanottuna aina valmis. En keksi mitään asiaa mitä tekisin mielummin kuin harrastaisin seksiä. Nyt arvon paskahousut prioriteetit kohdallaan ja alkakaa panna niitä
Vaimoja/tyttöystäviä

Vain avioliitossa seksi ei ole syntiä,intohimo säilynyt 40 v. Joka kerta kuin eka kerta.

Olen oman kihlattuni kanssa seurustellut pian 3v. Aluksi seksiä oli melkein jokapäivä. Sitten se alkoi pikkuhiljaa hiipumaan pari kertaa viikkoon tai kahteen. Muutaman kerran oli myös kerran kuukaudessa, mutta ollaan pikkuhiljaa päästy takaisin siihen samaan, mitä se ennen oli. Juteltiin paljon seksistä yleensäkkin ja miten saataisiin se pysymään siinä normaalissa.

Olen huomannut, että kun seksi lopahtaa, lopahtaa pikkuhiljaa koko suhteesta kipinä ja lämpökin. Näin ainakin meillä on käynyt :(
Olen 31-vuotias nainen ja mieheni on 38. Seurustelun alkuvaiheessa pidin ihan kiinnostavana sitä, ettei miehellä ollut kiire sänkyyn (kun yleensä tahtovat uida liiveihin turhankin hätäisesti). Mieheni on hieman ujo, mikä ei tietenkään haittaa. Pistin varovaisen seksin aloittamisenkin sen ujouden piikkiin, en nähnyt mitään ongelmaa.
Sitten tuli erektiohäiriöt, mies meni niiden vuoksi lääkäriinkin mutta henkisen puolen juttuja ne on, kuten arveltiin itsekin. Ymmärsin ja lakaisin maton alle omat fiilikseni.
Häiriöistä päästiin eroon, nyt toimii pelit ja vehkeet. Sitä seksiä ei vaan ole. On puhuttu asiasta niin monta kertaa, etten enää jaksa. Aina sovitaan että pitäis, pitäis ja pitäis ja tästä lähtien joo kyllä tilanne paranee. Mutta kun ei parane.
Mies kehuu että olen kaunis jasilloin harvoin kun vietän missään iltaa niin yhden yön ehdokkaita olisi kyllä tarjolla (ei kiinnosta). Olen hoikka, huolehdin itsestäni, olen paljon ulkona ja urheilen. Ei voi olla vaan minun ulkonäöstäni kiinni, sitä en usko.
Pahinta on, että olen hukkaamassa oman seksuaalisuuteni ihan täysin. Joskus aiemmin olin rohkea, avoin, uskalsin heittää tuhmaakin juttua ja tehdä aloitteita. Nykyään ne tuntuvat sekä kaukaisilta että typeriltä. Olen jotenkin käpertynyt kuoreeni minäkin. Ja näin kun ei missään tapauksesssa pitänyt käydä. Päätin, etten anna seksittömyyden pilata tätä, kun meillä on muuten kaikki niin hyvin; läheisyyttä, naurua, yhteistä mukavaa aikaa. Niin vaan ovat nekin kaikesta rimpuilusta huolimattaa katoamassa :(

Jos seksi loppuu, alkaa vähitellen etääntyminen, syntyy pettymyksen- ja riittämättömyydentunteita, jotka tuhoavat suhteen. Seksitön suhde ei mitenkään voi olla onnellinen läpi elämän. Kannattaa tehdä asialle jotain: puhua, järjestää vaihtelua ja romantiikkaa, selvittää muut ongelmat, mennä vaikka terapiaan - tai erota. Riittääkö teille pelkkä kaverisuhde, vai haluatteko tuntea itsenne mieheksi ja naiseksi, joiden välillä on erityistä kipinää?

Me on oltu yhdessä 37 vuotta, välillä on ollut hiljaisempaa välillä kiihkeämpää ja nyt taas useamman vuoden aktiivinen kausi. 10 vuotta sitten oli pari vuotta erektiovaikeuksiakin, mutta se meni ohi kun työstressit helpottivat. Viime aikoina seksiä 1-3 kertaa viikossa. Hiljaisista kausista on päästy yli järjestämällä vaihtelua arkeen, muuta mielenkiintoista tekemistä ja virkistystä. Jos ei jonain aikana jaksa yhdyntöjä, voi kuitenkin kehua ja flirttailla ja muilla keinoilla osoittaa puolison olevan puoleensavetävä, sekin hoitaa suhdetta ja pitää yllä seksuaalista viritystä toteutettavaksi joskus paremmalla ajalla.

On ollut sellaisiakin 2 vuoden kuvia kausia ja ne suhteet ikäänkuin kuivuivat kokoon joten katsele rauhassa suhteesi kohtalo, tai voithan erota nyt jos pystyt siihen.On joku kuilu jos ei halua toista lähelleen tai fyysinen huuma on vain loppunut.

Ei sitä intohimoa tarvii mihinkään. Ollaan oltu yhdessä kaksi vuotta eikä meillä ole seksiä ollenkaan. Me ollaan sinut asian kanssa eikä kummallakaan tee edes mieli. Paljon mukavampaa ja rennompi mieli kun ei tarvitse yrittää toista miellyttää.

Ei ole normaalia lyhyessä eikä pitkässä parisuhteessa. Kaveri- ja ystävyyssuhteessa ei ole seksiä. Oletko lihonnut rumapainoiseksi? Se on yksi merkittävimmistä syistä jonka takia mies alkaa karttamaan kotiseksiä (parisuhdeseksiä).

Me ollaan oltu yhdessä vuodesta 1989 lähtien. Alussa oli seksiä mutta ei enää. Ei vaan tee mieli. Miehenikin on samoilla linjoilla. Rakastetaan toisiamme vaikka nukutaankin eri sängyissä. Meillä menee hyvin eikä kumpikaan kaipaa seksiä. Suorituspaineet on ihan muissa asioissa. Tämä on todella vapauttavaa ja ihanaa aikaa. Suosittelen.

Olipas hyvä ja tervehenkinen kirjoitus. etenkin tänä feminismin aikana jolloin joka eukko voimaantuu jne. kun solvaa miehiä.

Eipä kait tuolla määrällä ole väliä jos molemmat osapuolet ovat siihen tyytyväisiä? Hyvä kommunikaatio on suhteen perusta ja sitä voi harjoittaa monin tavoin terapiassa tai omin avuin. Netistä löytyy nykyisin useita paikkoja joita voi käyttää apuna jos suoraan keskustelu takkuaa. Me vasta testattiin tätä ja on hinta-laatusuhteeltaan hyvä (ilmainen) https://relationshipworkbook.com/