Tutustuin jonkin aikaa sitten itseäni muutaman vuotta vanhempaan mieheen.
Kaikki tuntui olevan ihan hyvin ja juttu ym. toimivat mukavasti. Tapasimme aina silloin tällöin ja kävimme syömässä ja juttelimme sekä tutustuimme toisiimme paremmin.Huomasin monesti miten hän katseli minua ja katseesta näki usein, että hän olisi halunnut suudella mutta ei koskaan tehtnyt mitään.
Ihastuin tähän mieheen ja se, että olisin halunnut yrittää hänen kanssaan. Toisin kävi, hän tyrmäsi minut täysin ja sanoi, ettei hän tunne minua kohtaan niin kuin minä tunnen häntä. Hän ei voisi koskaan tulla rakastamaan minua siten kuten miehen pitäisi naista rakastaa eikä hän uskoisi että suhteestamme tulisi mitään koska hänen mielestään olen niin erillainen.
Hän myönsi, että tuntee hieman mutta ei tarpeeksi, ja se hieman tunne tarkoitti sitä, että hän haluaisi vain seksisuhteen kanssani, ei muuta.
Ehkä olen kaikkia niitä haukkumanimiä mitä maailmasta tällä hetkellä löytyy mutta en voi mennä sellaisen miehen kanssa joka ei tunne minua kohtaan mitään. Ainoa joka tuntisi jotain enemmän olisin minä. Se olisi hyvin yksipuolista.
Onkohan jollekin toisille käynyt näin kuin minulle? Olen ennenkin saanut kuulla sen, että olen erillaisempi kun joku toinen tai liian samanlainen. Tosinaan, en tiedä millainen pitäisi edes olla.
Aina kun tapaan ja tutustun johonkin mukavaan mieheen koen sen mitä kukaan ei haluaisi kokea, tulla särjetyksi ja pahoin torjutusksi sanoin.
Kaikki tuntui olevan ihan hyvin ja juttu ym. toimivat mukavasti. Tapasimme aina silloin tällöin ja kävimme syömässä ja juttelimme sekä tutustuimme toisiimme paremmin.Huomasin monesti miten hän katseli minua ja katseesta näki usein, että hän olisi halunnut suudella mutta ei koskaan tehtnyt mitään.
Ihastuin tähän mieheen ja se, että olisin halunnut yrittää hänen kanssaan. Toisin kävi, hän tyrmäsi minut täysin ja sanoi, ettei hän tunne minua kohtaan niin kuin minä tunnen häntä. Hän ei voisi koskaan tulla rakastamaan minua siten kuten miehen pitäisi naista rakastaa eikä hän uskoisi että suhteestamme tulisi mitään koska hänen mielestään olen niin erillainen.
Hän myönsi, että tuntee hieman mutta ei tarpeeksi, ja se hieman tunne tarkoitti sitä, että hän haluaisi vain seksisuhteen kanssani, ei muuta.
Ehkä olen kaikkia niitä haukkumanimiä mitä maailmasta tällä hetkellä löytyy mutta en voi mennä sellaisen miehen kanssa joka ei tunne minua kohtaan mitään. Ainoa joka tuntisi jotain enemmän olisin minä. Se olisi hyvin yksipuolista.
Onkohan jollekin toisille käynyt näin kuin minulle? Olen ennenkin saanut kuulla sen, että olen erillaisempi kun joku toinen tai liian samanlainen. Tosinaan, en tiedä millainen pitäisi edes olla.
Aina kun tapaan ja tutustun johonkin mukavaan mieheen koen sen mitä kukaan ei haluaisi kokea, tulla särjetyksi ja pahoin torjutusksi sanoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.