Tein eilen aikamatkan vuoteen 2007

Eilen tein jonkinlaisen henkisen aikamatkan teini-ikään ja vuoteen 2007, joka oli melkoinen muutosten ja murroksen vuosi elämässäni. Peruskoulu ja kiusaaminen päättyi, ammattikoulu alkoi, sekä tuona vuonna aloin ensimmäistä kertaa juttelemaan myös muutamien tyttöjen kanssa. Pistin kesän aikana ulkonäkönikin (ainakin hieman) parempaan kuntoon ja uudessa koulussa minut otettiin vastaan ihan normaalina ihmisenä.

Kun ajoin eilen autollani, radiosta alkoi soimaan AC/DC:n kappale Shook Me All Night Long. Kuulin tuon kappaleen ekan kerran joskus vuonna 2007, sillä noihin aikoihin tykästyin vanhempaan rokkiin ja metallimusiikkiin. Mieleeni tuli aivan selvästi bussimatkat ammattikouluun, joiden aikana kuuntelin yleensä mp3-soittimestani juurikin AC/DC:ta ja muuta vanhaa heviä.

Noihin aikoihin olin vankasti siinä uskossa, että olemalla kunnollinen, löydän itselleni upean tyttöystävän. Niinhän minulle oltiin opettettu aina. Olin tuolloin absolutisti ja ihailin ylin kaiken KISS-yhtyeen Gene Simmonsia. Mieshän on tunnetusti absolutisti ja tarinoiden mukaan maannut melkein 5000 naisen kanssa. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin huomaamaan, että jostain syystä tytöt viihtyvät paremmin niiden ammattikoulun tupakkapaikalla mölyävien paskojen poikien seurassa. Panostin koulunkäyntiin ja hyviin käytöstapoihin, ja kyllähän kehuja sateli opettajilta ja vanhoilta sukulaisilta. Kaiken huippu on tämä monta kertaa kertomani tarina, kuinka ensimmäisen tyttöystäväni ehdottaessa minulle seksiä, päätin kieltäytyä sillä uskoin tämän peliliikkeen vahvistavan suhdettamme. Toisin kuitenkin kävi.

Palataan hetkeksi takaisin nykypäivään. Myöhemmin eilen kohtasin sattumalta erään yläasteen aikaisen luokkatoverini. Vuonna 2007 peruskoulun päättyessä olimme suunnilleen seuraavanlaisia:

Minä:
-Rasvatukkainen finninaama
-Pukeuduin verkkareihin, fleecepaitoihin yms.
-Olin erittäin hyvä lukuaineissa, mutta lintsasin monesti liikuntatunneilta sillä kiusaaminen oli yleensä silloin pahinta. Sain kuitenkin (säälistä?) päättötodistukseen liikunnannumeroksi 8.

Hän:
-Kovan luokan pissis. Äänekäs, tupakoiva ja ilkeä.
-Lintsasi jatkuvasti ja sai ysiluokan jälkeen ehdot.

Nyt on muutama vuosi kulunut ja elämämme näyttää suunnilleen seuraavalta:

Minä:
-185cm, hyväkuntoinen, monen naisen komeaksi kehuma
-Työskentelen yrittäjänä
-Juon perjantai-iltana kotona yksin olutta

Hän:
-Eronnut, poikinut ja tupakoiva kotiäiti.
-Silti suosittu

En viitsinyt mennä sanomaan hänelle mitään, sillä hän oli jonkun kaverinsa ja lapsensa kanssa liikkeellä. Muutenkaan en olisi halunnut jutella hänelle mitään, sillä hän oli aikoinaan todella ilkeä minulle.

Ironista tässä on se, että vaikka minulla on asiat nykyään näennäisesti hyvin, hänen elämänsä on todennäköisesti onnellisempaa. Hän biletti teininä rajusti, elelee nyt kotiäitinä ja varmasti kohta löytää jonkun Timpan elättäjäkseen. Minä sen sijaan muistan loppuelämäni ajan kouluaikojen ongelmat enkä kykene varmasti koskaan näkemään ketään naista muuna kuin potentiaalisena kiusaajana tai uhkana. Kai se näkyy minusta ulospäin ja siksi naiset eivät kiinnostu minusta, tai jos kiinnostuvat niin jättävät minut kuitenkin pian.

Niin monta asiaa haluaisin tehdä toisin, jos se olisi mahdollista. Mutta kun valitettavasti se ei ole.
3110
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ihan ensitöikseen sun pitää luopua kunniastasi ja poikuudestasi ja poksauttaa poikuutesi, jonkun tuhannen mulkun maijan kanssa.

Äänestä

Kyllä meitä riittää -.-

Äänestä

Samaa kakkaa taas kun joka viikko. Auttaisko terapeutti tai asennemuutos?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_10232436 kirjoitti:

Eilen tein jonkinlaisen henkisen aikamatkan teini-ikään ja vuoteen 2007, joka oli melkoinen muutosten ja murroksen vuosi elämässäni. Peruskoulu ja kiusaaminen päättyi, ammattikoulu alkoi, sekä tuona vuonna aloin ensimmäistä kertaa juttelemaan myös muutamien tyttöjen kanssa. Pistin kesän aikana ulkonäkönikin (ainakin hieman) parempaan kuntoon ja uudessa koulussa minut otettiin vastaan ihan normaalina ihmisenä.

Kun ajoin eilen autollani, radiosta alkoi soimaan AC/DC:n kappale Shook Me All Night Long. Kuulin tuon kappaleen ekan kerran joskus vuonna 2007, sillä noihin aikoihin tykästyin vanhempaan rokkiin ja metallimusiikkiin. Mieleeni tuli aivan selvästi bussimatkat ammattikouluun, joiden aikana kuuntelin yleensä mp3-soittimestani juurikin AC/DC:ta ja muuta vanhaa heviä.

Noihin aikoihin olin vankasti siinä uskossa, että olemalla kunnollinen, löydän itselleni upean tyttöystävän. Niinhän minulle oltiin opettettu aina. Olin tuolloin absolutisti ja ihailin ylin kaiken KISS-yhtyeen Gene Simmonsia. Mieshän on tunnetusti absolutisti ja tarinoiden mukaan maannut melkein 5000 naisen kanssa. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin huomaamaan, että jostain syystä tytöt viihtyvät paremmin niiden ammattikoulun tupakkapaikalla mölyävien paskojen poikien seurassa. Panostin koulunkäyntiin ja hyviin käytöstapoihin, ja kyllähän kehuja sateli opettajilta ja vanhoilta sukulaisilta. Kaiken huippu on tämä monta kertaa kertomani tarina, kuinka ensimmäisen tyttöystäväni ehdottaessa minulle seksiä, päätin kieltäytyä sillä uskoin tämän peliliikkeen vahvistavan suhdettamme. Toisin kuitenkin kävi.

Palataan hetkeksi takaisin nykypäivään. Myöhemmin eilen kohtasin sattumalta erään yläasteen aikaisen luokkatoverini. Vuonna 2007 peruskoulun päättyessä olimme suunnilleen seuraavanlaisia:

Minä:
-Rasvatukkainen finninaama
-Pukeuduin verkkareihin, fleecepaitoihin yms.
-Olin erittäin hyvä lukuaineissa, mutta lintsasin monesti liikuntatunneilta sillä kiusaaminen oli yleensä silloin pahinta. Sain kuitenkin (säälistä?) päättötodistukseen liikunnannumeroksi 8.

Hän:
-Kovan luokan pissis. Äänekäs, tupakoiva ja ilkeä.
-Lintsasi jatkuvasti ja sai ysiluokan jälkeen ehdot.

Nyt on muutama vuosi kulunut ja elämämme näyttää suunnilleen seuraavalta:

Minä:
-185cm, hyväkuntoinen, monen naisen komeaksi kehuma
-Työskentelen yrittäjänä
-Juon perjantai-iltana kotona yksin olutta

Hän:
-Eronnut, poikinut ja tupakoiva kotiäiti.
-Silti suosittu

En viitsinyt mennä sanomaan hänelle mitään, sillä hän oli jonkun kaverinsa ja lapsensa kanssa liikkeellä. Muutenkaan en olisi halunnut jutella hänelle mitään, sillä hän oli aikoinaan todella ilkeä minulle.

Ironista tässä on se, että vaikka minulla on asiat nykyään näennäisesti hyvin, hänen elämänsä on todennäköisesti onnellisempaa. Hän biletti teininä rajusti, elelee nyt kotiäitinä ja varmasti kohta löytää jonkun Timpan elättäjäkseen. Minä sen sijaan muistan loppuelämäni ajan kouluaikojen ongelmat enkä kykene varmasti koskaan näkemään ketään naista muuna kuin potentiaalisena kiusaajana tai uhkana. Kai se näkyy minusta ulospäin ja siksi naiset eivät kiinnostu minusta, tai jos kiinnostuvat niin jättävät minut kuitenkin pian.

Niin monta asiaa haluaisin tehdä toisin, jos se olisi mahdollista. Mutta kun valitettavasti se ei ole.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu