Olen naimisissa upean ja ihanan naisen kanssa. Hän on uskomattoman kaunis. Hyvä äiti ja käsittämättömän hyvä kokki. Teemme paljon ruokaa yhdessä paitsi itsellemme, myös ystävillemme. Meillä on yhteisiä harrastuksia ja viihdymme yhdessä. Keskustelemme paljon monenlaisista eri aiheista.
Serusteluaikana hän oli aktiivisempi ja aloitteellisempi seksissä kuin minä. Seksi oli erittäin nautinnollista. Puhuimme paljn paljon siitä, mistä molemmat pitävät. Mitä fantasioita meillä on ja mitkä fantasiat on syytä pitää fantasian tasolla.
Meillä on kaksi lasta, joiden kasvatuksesta olemme periaatteessa hyvin samaa mieltä. Lasten syntymän jälkeen vaimoni muuttui Seksi minun kanssani ei enään kiinnostanut häntä. Hänellä oli aina joku syy, miksi juuri nyt ei voi. Pisin paussi meillä kesti kolme kuukautta. Nykyään hän suostuu seksiin ehkä kerran kuussa. Halailemme ja suutelemme kyllä päivittäin. Aina minun aloitteestani.
Olemme keskustelleet asiasta. Hän sanoo, että seksiin ryhtyminen tuntuu jotenkin vaivalloiselta. Hän pitää kyllä asiasta ja saa aina orgasmin, useitakin, kunhan on ensin asiaan ryhtynyt. Ryhtymisessä vain on kynnys. Lisäksi vaimoni on todennut, että tunteet haalistuvat ajan myötä arjessa. Minulla ne eivät ole haalentuneet. Rakastan vaimoani yhä. Lisäksi pidän hänestä ihmisenä hyvin paljon.
Seksin ja läheisyyden puute turhautti minua. Olin hyvin ärtynyt ja hermostunut asian vuoksi. Minusta tuntui, että elämäni ei ole hyvää. Ajattelin, että siitä puuttuu iso pala.
Etsin aktiivisest itselleni rakastajattaren. Löysinkin aivan ihanan ihmisen, jolla on hyvin samanlainen ongelma, kuin itselläni. Kumpikaan meistä ei halua hajottaa perhettään ja kumpikin meistä kunnioittaa omaa puolisoaan. Me molemmat ymmärämme tämän, emmekä pysi kilpailemaan toisen puilison kanssa, Perhe on perhe.
Suhde rakastajattareni kanssa on kehittynyt. Olemme opetelleet fyysisen rakastamisen saloja yhdessä. Se on ollut hauskaa ja täydessä avoimuudessaan uutta. On myös asioita, joista olemme kiinnostuneita yhdessä sängyn ulkopuolella. Näemme lähes viikottain. Kaiken kaikkiaan tämä ihmisuhde on hyvä. Välilä sitä haluaisi jopa enemmän, mutta me molemmat pystymme pitämään omistamisen halumme ja toiveemme kurissa.
Elämä on nyt oikein hyvin. Saan rakastajattareltani läheisyyttä ja kivaa monipuolista seksiä tarpeeksi. Vaimolleni minulle ei tarvitse enää puutteen takia äristä ja naljailla. Vonkaan häneltä sen yhden kerran kuussa, jotta jonkinlainen läheisyys vaimoonikin säilysi. Ja seksi hänen kanssaan on sitä paitsi erittäin nautinnollista.
En usko, että vaimoni hyväksyisi rakastajatartani. Hänen on helpompi hyväksyä se, että hänen miehensä kärsii seksin puutteen vuoksi.
Serusteluaikana hän oli aktiivisempi ja aloitteellisempi seksissä kuin minä. Seksi oli erittäin nautinnollista. Puhuimme paljn paljon siitä, mistä molemmat pitävät. Mitä fantasioita meillä on ja mitkä fantasiat on syytä pitää fantasian tasolla.
Meillä on kaksi lasta, joiden kasvatuksesta olemme periaatteessa hyvin samaa mieltä. Lasten syntymän jälkeen vaimoni muuttui Seksi minun kanssani ei enään kiinnostanut häntä. Hänellä oli aina joku syy, miksi juuri nyt ei voi. Pisin paussi meillä kesti kolme kuukautta. Nykyään hän suostuu seksiin ehkä kerran kuussa. Halailemme ja suutelemme kyllä päivittäin. Aina minun aloitteestani.
Olemme keskustelleet asiasta. Hän sanoo, että seksiin ryhtyminen tuntuu jotenkin vaivalloiselta. Hän pitää kyllä asiasta ja saa aina orgasmin, useitakin, kunhan on ensin asiaan ryhtynyt. Ryhtymisessä vain on kynnys. Lisäksi vaimoni on todennut, että tunteet haalistuvat ajan myötä arjessa. Minulla ne eivät ole haalentuneet. Rakastan vaimoani yhä. Lisäksi pidän hänestä ihmisenä hyvin paljon.
Seksin ja läheisyyden puute turhautti minua. Olin hyvin ärtynyt ja hermostunut asian vuoksi. Minusta tuntui, että elämäni ei ole hyvää. Ajattelin, että siitä puuttuu iso pala.
Etsin aktiivisest itselleni rakastajattaren. Löysinkin aivan ihanan ihmisen, jolla on hyvin samanlainen ongelma, kuin itselläni. Kumpikaan meistä ei halua hajottaa perhettään ja kumpikin meistä kunnioittaa omaa puolisoaan. Me molemmat ymmärämme tämän, emmekä pysi kilpailemaan toisen puilison kanssa, Perhe on perhe.
Suhde rakastajattareni kanssa on kehittynyt. Olemme opetelleet fyysisen rakastamisen saloja yhdessä. Se on ollut hauskaa ja täydessä avoimuudessaan uutta. On myös asioita, joista olemme kiinnostuneita yhdessä sängyn ulkopuolella. Näemme lähes viikottain. Kaiken kaikkiaan tämä ihmisuhde on hyvä. Välilä sitä haluaisi jopa enemmän, mutta me molemmat pystymme pitämään omistamisen halumme ja toiveemme kurissa.
Elämä on nyt oikein hyvin. Saan rakastajattareltani läheisyyttä ja kivaa monipuolista seksiä tarpeeksi. Vaimolleni minulle ei tarvitse enää puutteen takia äristä ja naljailla. Vonkaan häneltä sen yhden kerran kuussa, jotta jonkinlainen läheisyys vaimoonikin säilysi. Ja seksi hänen kanssaan on sitä paitsi erittäin nautinnollista.
En usko, että vaimoni hyväksyisi rakastajatartani. Hänen on helpompi hyväksyä se, että hänen miehensä kärsii seksin puutteen vuoksi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kirjoitat järkevästi. Kai ymmärrät, kun käryätte, tulee avioero. Paha avioero. Kai ymmärrät, että käry ei ole siitä kiinni kuinka tarkasti salapari yrittää juttunsa salata. Nämä vielä kertauksesksi sulle etukäteen, ettei tartte ihmetellä sitten kun uskottomuuskriisi puhkeaa, että mit h**ä silloin tapahtuu, itsellesi, vaimollesi ja lapsillesi.
Ja se mitä sieltä toiselta mieheltä tulee, voit vaikka yllättyä kun sille miehelle selviää että onkin ollut pidempi suhde.
Että onnea matkaan vaan, lopussa voit olla yksin etsimässä sitä ihanaa yhteiseloa.
Niin. Eihän pettämisen palkastumisesta miään hyvää seuraa. Se tuntuisi hassulta, että rakastajattareni mies jotenkin minun elämääni sekaantuisi, jos siellä päässä kiinni jäädään. Hän on kaiken saamani tiedon perusteella älykäs ja sivistynyt ihminen. Primitiivireaktioita tuskin tarvitsee pelätä.
Oma vaimoni aivan varmasti suuttuisi ja katkeroituisi. Hän ei ole äärettömän omistushaluinen, mutta varmaan jotenkin ajattelisi niin, että pidän häntä huonompana ihmisenä. Näinhän asia ei ole, vaan nimenomaan minä en kelpaa hänelle.
On tietenkin suuri riski jäädä kiinni. Sitä riskiä voi pyrkiä pienentämään toimimalla huolellisesti. Riskin ottamisen vaihtoehto on tyytyä selibattiin ja huonompaan elämisen laatuun. Seksin puutetta ja selibaattia voi mielestäni kestää silloin, kun lapset ovat pieni. Silloinhan uhrataan omasta mukavuudesta muutenkin. Hyvästä syystä.
Terveen seksin puute aiheuttaa kaikenlaisia obgelmia: ärsyyntymistä, etääntymistä ja syyttelyä. Aikuisella avioliitossa olevalla ihmisella on oikeus seksiin. Jos ei kotona, niin vieraissa.
Idiootti olet! Hittokun tietäisit, mikä helvetti pääsee irti, kun paljastutte. Toivot, että et olisi edes syntynyt! Et pysty sitä hommaa kuvittelemaan, ennenkuin olet sen kokenut. Onnea vaan itsekkääseen elämääsi. Olet jo sotkenut sen. Eroamalla rakastajattarestasi nyt kaipaat häntä, etkä pysty normiperhe-elämään. Ottamalla eron vaimostasi kaipaat perhe-elämää ja ehkä myös vaimoasi. Jos olisit ollut fiksu, olisit nostanut oikeasti vaimosi kanssa kissan pöydälle ja vaatinut terapeutille menoa, jotta seksiasiat saadaan kuntoon. Sanoit, että se on hyvää silloin, kun sitä on.
Tekemällä luuseriratkaisun sekoititi oman elämäsi. Tästä lähtien olet sen vanki.
"vaatinut terapeutille menoa, jotta seksiasiat saadaan kuntoon"
Ai ettäkö terapeutti voisi saada pariskunnan seksielämän kukoistukseen? Harvoin saa. Seksi on erittäin intiimi ja arka aihe, yleensä pelkkä "kissan nostaminen pöydälle" vie haluja entisestään. Koskaan ei myöskään ole kysymys pelkästä seksistä, vaan molempien eriävistä toiveista/tarpeista/päämääristä yms. Sen tähden on mahdotonta parantaa seksielämää ennenkuin puututaan suhteen ydinongelmiin ja ristiriitoihin. Tämä puolestaan on lähes aina kovan työn ja tuskan takana. Vaikka molemmat lähtisivätkin selvittelemään välejään, niin päämäärää - se että seksi lisääntyisi suhteessa ei ehkä sittenkään koskaan saavuteta.
" Rakastajattareni mies on älykäs ja sivistynyt ". Miten ihmeessä nainen sitten lankeaa kaltaiseesi. Niin ja mies ei ehkä kävisi kimppuusi, mutta älykkäällä ihmisellä on muitakin keinoja. Voit olla tilanteessa, jossa kiroat suhteesi.
Varmasti kaikki ymmärtää sen, että ihmisellä on oikeus seksiin. Mutta mielestäni vaimoasi kohtaan olisi ollut reilumpaa käydä keskustelu, että joko selvitätte nyt yhdessä, miten seksielämänne voisi olla molempia tyydyttävää tai että haet muualta tyydytyksen. Ei sellaisia vihapäissä tehtyjä vihjailuja asiasta, vaan reilu keskustelu, jossa myös mietitään esim. käytännön esteiden poistamista (ei yhteistä aikaa, väsymys, ei lapsenhoitoapua yms).
Ymmärräthän, mikä loukkaus salailu ja seläntakana toimiminen on ihmiselle, joka luottaa.
Ei, onnea en suinkaan toivota tuolle matkalle. Todennäköisimmin teille tulee ero jossakin vaiheessa koska olet lähtenyt tälle tielle. Luuleltko tosiaankin suhteen vaimoosi pysyvän samana uskottomuutesi seurauksena? Siinä tapauksessa olet pahasti eksyksissä. On ymmärrettävää että vaimosi synnytettyään kaksi lasta ja kaikkine huolineen on väsynyt seksiin. Arki vie jokaiselta voimavaroja ja haalistaa välillä tunteita. Missä pilvilinnoissa oikein elät? Kuka tahansa voi väsyä, iällä ei ole tässä suhteessa juurikaan merkitystä. Miksi lähteä heti pettämään jos tällainen aika parisuhteessa tulee vastaan? Mikä miestä vaivaa, eikö ole mielessä mikään muu kuin seksi ja omien tarpeiden tyydyttäminen? Vaimollakin on tarpeita, oletko sinä niitä tyydyttänyt, jos nuo tarpeet ovatkin toisenlaisia? Tekosi ovat tosi itsekkäitä ja niillä ei ole mitään hyvää tulevaisuutta! Jos järkiintyy liian myöhään joutuu yleensä kokoilemaan oman elämänsä rippeitä katkerana ja yksinäisenä.
tehnyt fiksusti kun huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Miksi kärvistellä kun asioita voi korjata.
Nimimerkille "Mietithän uudestaan", ymmärrän hyvin, että vaimollani on syyt pidättäytyä seksistä kanssani. Tuskin hän sitä pelkkää ilkeyttään tekeen.
Minun kannaltani asia on kuitenkin selkeä: kaipaan laheisyyttä ja seksiä. Kotona en sitä saa. Erittäin mielelläni tyytyisin seksiin vain vaimoni kanssa. Hänen päätöksestään johtuen se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Olen miettunyt asiaa myös toisinpäin. Mikäli minä sairastuisin niin, etten pystyisi harrastaaan seksiä. Vaatisinko vaimoltani silloinkin uskollisuutta? Mikö oikeus miulla siihen olisi? Jos minä en seksiä kumppanini kanssa harrasta, niin kyllä hyvin todennälöistä on, että hän harrastaa sitä muualla.
Toisinpäin kannattaa aina ajatella asioita.
"Mikäli minä sairastuisin niin, etten pystyisi harrastaaan seksiä. Vaatisinko vaimoltani silloinkin uskollisuutta?"
Ja kun vaimosi harrastaisi seksiä muualla, niin haluaisitko tietää sitä?
Sinä olisit ihan tyytyväinen, jos vaimosi suostuisi seksiin useammin. Kuitenkin monet, joilla on liiton ulkopuolista seksielämää, ovat ihan tyytyväisiä seksielämäänsä puolison kanssa. Ehkä joku muu juttu liitossa tökkii, ehkä ei.
Sanoisin, että liitossa kuin liitossa pitäisi keskittyä pikemmin siihen hyvään mitä liitossa on. Ei siihen mitä liitosta puuttuu. Etenkin kun on melko mahdotonta hommata kumppanilleen esim. enemmän seksihaluja, kun kumppani ei itsekään siihen pysty. Toisen uskottomuutta on hyvä katsoa ns. sormien läpi, jos kaikki muu liitossa toimii.
Et vastannut oikeastaan kysymykseesi ollenkaan eli mikäli sinä miehenä sairastuisit niin, ettet pystyisi harrastamaan seksiä, vaatisitko vaimoltasi uskollisuutta. Jotenkin ajattelet, että ilman muuta vaimosi sitten menee vieraisiin. Tunnetko vaimoasi? Ja tunnetko edes itseäsi?
Vastaapa kunnolla kysymykseesi ja kysy myös vaimoltasi, jos uskallat. Petettynä naisena vastaan, että tuossa tapauksessa en harrastaisi seksiä avioliittoni ulkopuolella, jos mieheni sairastuisi seksiin kykenemättömäksi. Se nyt olisi hännättömin häpeä, pettää sairauden vuoksi, ja en edes tekisi sitä, vaikka saisin siihen luvan.
Miten muut toimisivat? Kun puoliso sairastuu, niin roskakoppaan vaan ja uusi tilalle vai miten se menee? Aika tiedettyä on, että miehet eivät kestä naisensa minkäänlaista sairastumista, mutta vastaavissa tilanteissa naiset toimivat toisin.
"... tuossa tapauksessa en harrastaisi seksiä avioliittoni ulkopuolella, jos mieheni sairastuisi seksiin kykenemättömäksi. Se nyt olisi hännättömin häpeä, pettää sairauden vuoksi, ja en edes tekisi sitä, vaikka saisin siihen luvan."
Olen aivan samaa mieltä. Missä on se lupaus yhdessä kestää vastoin- ja myötäkäymiset!?
"Aika tiedettyä on, että miehet eivät kestä naisensa minkäänlaista sairastumista, mutta vastaavissa tilanteissa naiset toimivat toisin. "
Nyt sattuu olemaan niin, että tästä minulla on tietoa: tiedän USEITA tapauksia, joissa nainen on mennyt vieraisiin ja vielä selittäyt syyksikin juuri sen, että mies sairastui. Ei edes niin, että sairastuminen olisi ollut seksin este, vaan on haettu lohtua toisen miehen sylistä, kun oma on ollut sairaanan. Todella halpamaista!!
"En usko, että vaimoni hyväksyisi rakastajatartani. Hänen on helpompi hyväksyä se, että hänen miehensä kärsii seksin puutteen vuoksi."
Tämähän se ongelma yleensä on. Toiselle ei sallita sitä mitä ei itsekään halua eikä tarvitse.
Exmieheni salasuhteili myös varatun naisen kanssa ja rakastumiseen kusettu nainen otti eron, salaten mun miehen olemassaoolon, siis salarrakkaansa. Mun mies kärysi. Selvitin kaikki tapahtumat ja lähetin täyden listauksen kaikesta meenneestä naisen entiselle aviomiehelle . Hän oli reilunoloinen, kunnon mies, suoraviivainen vahva äijä samoissa työpiireissä. En tiedä miten miesten välit jatkui.
Mutta ilman muuta, vaimot, jos miehelllä olisi varattu nainen, tottakai pitää käräyttää naisen aviomiehelle. Salapari saa vähän lisää jännää actionia elämäänsä.
Jaana, kirjoitit hyvin. Millä oikeudella vaimot kieltävät mieheltään sen kaikkein intiimeimmän kanssakäymisen? Ja sitten itkevät, että mies pettää. Seksi ja läheisyys ovat ihmisen perustarpeita ja hyvässä suhteessa ne tulevat tyydytetyiksi. Jos ne viedään pois, ainakin toinen kärsii. Samalla kärsii rakkaus, kuten Ap:n vaimo jo todennutkin - että tunteet haalistuvat.
En ymmärrä, miksi vaimot kuitenkin kynsin ja hampain pitävät kiinni miehistään, jos suhteesta puuttuu jotain niin oleellista kuin rakastelu oman vaimon tai miehen kanssa. Ihon nälkä tyydytetään sitten jossain muualla ja siitä saa kaupan päälle halveksunnat ja syyllistämiset päälleen.
"Millä oikeudella vaimot kieltävät mieheltään sen kaikkein intiimeimmän kanssakäymisen?"
Tasa-arvolisäys: Niin, tai miehet.
Mutta reaalielämässä on kuitenkin paljon niitä, joilla seksi luistaa kotonakin. Silti on kiva käydä vieraissa. Ja jos näin on, niin millä oikeudella sitäkään voi kieltää? Etenkin kun kaikenlisäksi vieraissa käydään paljon salaa eikä koskaan paljastuta.
Ei toista ihmistä voikaan kieltää, voi vain toivoa, ettei se tee asioita jotka loukkaa. Ja jos tekee, niin on joko päätettävä elää niiden kanssa tai poistuttava. Yksinkertaista mutta käytännössä vaikeaa.
"Ja jos näin on, niin millä oikeudella sitäkään voi kieltää?"
Lupauksen uskollisuudesta antanut on sen "kieltänyt" ihan itse.
"Etenkin kun kaikenlisäksi vieraissa käydään paljon salaa eikä koskaan paljastuta. "
Eipä taida tuollasitaq tapausta montaa olla. Kaikki uskottomuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Niin se vain oikeassa elämässä menee.
Useinhan näissä on kyseessä varsin nuorena solmittu avioliitto. Nainen haluaa isot häät, suloiset kaksi lasta ja kodin, jota sisustaa. Miestä ei enää sen jälkeen tarvita muuta kuin maksamaan kotileikit.Seksiä, läheisyyttä tai edes ystävällistä käytöstä ei naisen kannata enään mieheensä tuhlata.
Isän lellimä pikkuprinsessa on aina saanut kaiken. Nyt ihan hirvittävästi harmittaa, kun oma pikku apulainen, turva ja kaiken maksaja saattaakin olla vaarassa lähteä toisen matkaan.
Mieshän on naisen omaisuutta, siinä kuin verhot, sohva ja kukkaruukkukin. Yritäpä viedä vanhalta vaimolta verhot. Enemmän siitä suuttuu, kuin miehensä viemisestä!
Noh noh KaisaKakkonen. Tiedät hyvin, että naiset on miesten omaisuutta. Ainakin täällä sen huomaa, mikäli ei muualla. Mies haluaa kotipalvelut (vaimo) ja viihdykkeen (kakkonen). Saa ne molemmat, mutta naiset vain riitelee.
Jos miehen vaimo lähtee läiskimään, niin tottahan mieskin suuttuu, kun talo, auto ja motskari ym laitetaan ositukseen - ja hänelle jää vain puolet omaisuudesta! Näin myös siinä tapauksessa, että vaimo on hankkinut niistä suurimman osan. Jokatapauksessa viis vaimosta, kun miestä uhkaa köyhyys. Tämähän on suurin syy miksi mies ei hae eroa, vaikka on rakastunut kakkoseen.
Onko nyt niin, että toisille ei todellakaan mikään riitä - sen verran paljon aloittaja viljelee ylistäviä sanoja vaimoaan kuvatessaan....
... Vai olisiko kyse kieli poskessa kirjoitetusta provosta..?
Hyvä pointti. Onhan se ikävää, jos kaikki leikkikalut viedään tai jaetaan, kun vaan huvituksistaan kärähtää. Eihän se mitään merkinnyt...
Suurin osa näistä pettäjistä ja "muka kakkoseen rakastuneista" on kuitenkin vellihousuja päättämään asioistaan. Kypsymättömiä, ikuisia pikkupoikia tai vieläkin pahempaa: paatuneita elämään kaksoiselämäänsä. Kyllä parku pääsee, jos joudutaan tosi paikan eteen: pitää valita vaimo tai kakkonen ja pahimmassa tapauksessa joutua makselemaan elatusmaksuja ja toimimaan viikonloppuisänä.
Niin makaa kuin petaa. Jos isin pikku prinsessa suuttuu kun verhot viedään, niin koitapa viedä mieheltä kaikki kulissit. Siitä tulee iso hätä. Ja kakkonenkin saattaa raivostua...
"Etsin aktiivisest itselleni rakastajattaren." Hä?
"Onko nyt niin, että toisille ei todellakaan mikään riitä - sen verran paljon aloittaja viljelee ylistäviä sanoja vaimoaan kuvatessaan....
... Vai olisiko kyse kieli poskessa kirjoitetusta provosta..?"
Provo mikä provo.
Joidenkin fyysinen sairaus viåoi olla ajoittain niin vaikea, että ei voi harrastaa seksiä. Ei se tunnu mukavalta myöskään sairastavan ihmisen mielessä.
Järkevintä puhua: jos ei seksuaalisen terapian kautta saada tilannetta korjatuksi, niin sitten ero.
Puhun kokemuksesta. Mieleen jää syvät haavat, kun tulee kaikin tavoin yllätyksellisesti hylätyksi heikossa tilassa.
Ilmeisesti rakastattarellasi on vastaava tilanne omassa kotonaan? Mies joka ei anna seksiä eikä läheisyyttä? Molemmat olette oikeuttaneet suhteenne sillä että kun toiselta ei saa niin haetaan se tarpeen tyydytys toiselta? Ymmärrätte varmaan että tuolla tavoin ei kuitenkaan poisteta eikä hoideta sitä omassa parisuhteessa olevaa ongelmaa enkä usko että enään sitä haluattekaan hoitaa kun teillä on nyt toisenne? Toivottavasti vaimosi ymmärtää sen että sinä kaipaat enemmän kuin yhden kerran kuussa että hän ei luule sen riittävän sinulle? Toivottavasti oikeasti olet tehnyt tarpeesi hänelle kyllin selväksi jotta sinä päivänä kun hän saa tietää rakastajattarestasi hän kykenee ymmärtämään sinua? ..tai edes myöhemmin. Vaikka ihminen olisi kuinka fiksu jä älykäs näissä tunnejutuissa ja loukkaamisissa se fiksuus kyllä useimmiten katoaa. Seksuaalisuus on kuitenkin usealle naiselle hyvin arka ja intiimi asia ja kun sitä loukataan niin se todella sattuu. Se on intiimi asia myös siinä kohtaa kun se on jäähtyneessä tilassa. En usko että oikeasti kukaan nainen tai vaimo haluaa olla haluamatta? Varsinkin jos joskus on halunnut. Nainen ei siltikään ole kylmä vaikka se halu on katkolla. SE pitäisi saada vain herätettyä. Nyt sitä mahdollisuutta ei teidän suhteessanne edes enään ole kun sinä keskität seksuaalienergiaasi suhteenne ulkopuolelle. Minä uskon vilpittömästi että vaimosi toivoisi jostakin löytävän sen napin mikä herättäisi hänen halut sinuun takaisin. Jos hän kykenee siihen kuitenkin kerran kuussa (mikä on muuten monelle ukkomiehelle ihan arkipäivää ja he kestävät sen) hän ei ole siis kylmä mutta sanonta nälkä kasvaa syödessä pätee seksiinkin. Tosin kerran kuussa ei kasvata sitä. Miehet luovuttaa oikeasti sen vastuun naisen haluttomuudesta liian helposti sille naiselle itselleen jotta voivat oikeuttaa pääsyn vieraisiin itselle. Sen haluttomuuden pitäisi olla yhteinen ongelma jos sitä halua kerran on kuitenkin ollut olemassa? Se että vaimosi saa orgasminkin kertoo että sinun olisi pitänyt vaan olla luovuttamatta sillä hän on seksuaalinen. Kaipaa todennäköisesti sinulta vain vähän erilaista lähestymistapaa ja miehisempää otetta eikä mitään nöyristelyjä tai myötäilyjä.
" Ymmärrätte varmaan että tuolla tavoin ei kuitenkaan poisteta eikä hoideta sitä omassa parisuhteessa olevaa ongelmaa ...."
Eivät ymmärrä, siinä on ongelman ydin.
"Nyt sitä mahdollisuutta ei teidän suhteessanne edes enään ole kun sinä keskität seksuaalienergiaasi suhteenne ulkopuolelle. "
Tämä on usein se todellinen syys siihen, että puoliso menettää halunsa. Itse asiassa jo itsetyydytys on sellainen asia, joka on pois siitä yhteisestä seksistä ja jos se tyydyttää välttämättömän, niin sitten parisuhteessa ei seksiä enää ole. En tarkoita tuomita itsetyydytystä.Totean vain yksinkertaisen tosiasian.
"Miehet luovuttaa oikeasti sen vastuun naisen haluttomuudesta liian helposti sille naiselle itselleen jotta voivat oikeuttaa pääsyn vieraisiin itselle. "
Näinkin voi olla,mutta vastuu haluttomuudesta on kyllä molemmilla aivan kuten vastuu toimivasta seksistä ylipäätään.
Olellista on se, että uskottomuus ei koskaa korjaa mitään, eikä kokonaisuutena ottaen myöskään paranna mitään.
Se on surullista kun niitä haluttomuusongelmia ratkotaan vieraissa käymisellä. Tarkoitus kai parisuhteissa olisi jakaa ne hyvät ja huonotkin päivät yhdessä ? Tälläinen vieraissajuoksija haluaa vaan ne hyvät päivät ja kukapa ei haluaisi mutta omalle kohdalle voi myös joskus iskeä se taantuma. Mitä sinä silloin toivoisit kumppaniltasi? Minä en haluaisi että hän joutuisi takiani kokevansa uhrautuvansa mutta asia minkä haluan on rehellisyys ja siitä pitäisi aina lähteä ihan ensimmäisenä. Rehellisyyden voit luvata aina! Et sitä ettet koskaan rakastu toiseen etkä sitä voi luvata että pystyt elämään ilman seksiä mutta rehellisyyden voit.
"Et sitä ettet koskaan rakastu toiseen etkä sitä voi luvata että pystyt elämään ilman seksiä mutta rehellisyyden voit. "
Melkein oikein.
Voit luvata rehellisyyden ja sen lupauksen pitäminen on helppoa.
Voit yhtä hyvin luvata myös elää ilman seksiä ja sekin lupaus on täysin pdettävissä. (En tosin tiedä miksi pitäisi luvata olla ilman seksiä, sillä parisuhteessa seksi voi tarkoittaa monenlaisia asioita)
Voit myös luvata olla rakastumatta, sillä rakastuminenkin on asia, joka tulee vain jos sille antaa tilaa.
Tunnejuttuja on vaikeampi lupailla kun tekoja. Rehellisenä oleminen on teko tunsit mitä vain. Rakastuminen on tunne ja ehkä se seksinhimokin on?
Eli et voi luvata miten tunnet ja mitä et tule tuntemaan. Tunne tulee tahtoi sitä tai ei.
Puolisen vuotta sitten sain itse tietää mieheni pettämisestä ja voin kertoa, että se satutti ja loukkasi ihan HELVETISTI! Avioliittovalat vannottu ja yhdessä oltu jo pitkään, perhe perustettu YHDESSÄ joten sitä odottaa kunnioitusta toiselta.
Arvot ja moraali tällaisella ihmisellä on... no jotain ihan ´muuta kuin odottaisi siltä AVIOPUOLISOLTA. '
Minkä helvetin takia edes mennä naimisiin jos ei halua/voi käyttäytyä niin kuin avioliitossa kuuluisi...
Avioeron ja poismuuttamisen jälkeen olen ymmärtänyt, miten alhaista oli mieheni käyttäytyminen. Miten hyvä minun on nyt olla kun sellainen alhainen ihminen on nyt pois elämästäni. Toivottavasti vaimosi saa myös tietää ja alkaa elää elämäänsä OIKEASTI hänestä välittävien ihmisten kanssa!