Puhuminen auttaa

Ollut vähän aikaa vaikeampaa parisuhde rintamalla ja hommaa ei helpottanut yhtään se että en ihan tarkkaan tiennyt että mikä mättää.
Sitä sitten miettinyt päänsä puhki.

No Tänään sitten tuli tilanne missä istuin yhden sukulaisen kanssa autossa (vanhempi nainen) ja alkoi kyselemään että mitä kuuluu ja onko kaikki kunnossa kun olet niin hiljanen jne. Aluksi en kommentoin vain että "kaikki OK" mutta sitten tuli tunne pakko sellittää ihan koko homma ja niin teinkin.
Kummasti helpotti oloa ja tuntuu että palaset loksahteli paikoilleen ja tuli fiilis että " Hitto kyllähän mun tämä olisi pitännyt tajuta" :)

Neuvoi myös että mistä tod.näk kenkä painaa ja hän uskoo että todellinen syy on se että nainen on alkannut pelätä että menettää minut vaikka ei sitä suostunnut suoraan sanomaankaan.

Mutta kyllä se puhuminen joskus auttaa! Pahoittelen kun vähän sekavasti kirjoitin
3109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hyvä et jelppas. Mun suhteissa naiset ei ole koskaan pelännyt menettävänsä minua mut mä oon niin helevetisti pelänny menettäväni heidät ja aina on homma menny kuten olen pelännytkin. Yhteenveto onkin että en merkkaa kenellekään hevon peetä sillä jos jotakuta rakastaa ei häntä jätetä niin hyväs kun huonoskaan tilanteessa. Kaverini sanoin: "sä olet vaan huonompi ihminen kun muut"

Äänestä
  • Toteutat itse oman pelkosi, etkö ole huomannut?! Kyse ei ole huonommuudesta tms, vaan siitä pelosta itsestään.

    Äänestä

  • pelko pois kirjoitti:

    Toteutat itse oman pelkosi, etkö ole huomannut?! Kyse ei ole huonommuudesta tms, vaan siitä pelosta itsestään.

    En usko henkimaailman asioihin että asioita liikaa ajattelemalla se toteutuu. Sama kun söisin jauhoa sisältävää lume lääkettä ja rytmihäiriöt sydämessä paranisivat tai ihan mitä vaan vastaavaa.
    Tuolla periaatteella jos liikaa pelkäisi että asteroidi tippuu maahan ja maapallo tuhoutuu sekö silloin toteutuu?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


14323423432 kirjoitti:

Ollut vähän aikaa vaikeampaa parisuhde rintamalla ja hommaa ei helpottanut yhtään se että en ihan tarkkaan tiennyt että mikä mättää.
Sitä sitten miettinyt päänsä puhki.

No Tänään sitten tuli tilanne missä istuin yhden sukulaisen kanssa autossa (vanhempi nainen) ja alkoi kyselemään että mitä kuuluu ja onko kaikki kunnossa kun olet niin hiljanen jne. Aluksi en kommentoin vain että "kaikki OK" mutta sitten tuli tunne pakko sellittää ihan koko homma ja niin teinkin.
Kummasti helpotti oloa ja tuntuu että palaset loksahteli paikoilleen ja tuli fiilis että " Hitto kyllähän mun tämä olisi pitännyt tajuta" :)

Neuvoi myös että mistä tod.näk kenkä painaa ja hän uskoo että todellinen syy on se että nainen on alkannut pelätä että menettää minut vaikka ei sitä suostunnut suoraan sanomaankaan.

Mutta kyllä se puhuminen joskus auttaa! Pahoittelen kun vähän sekavasti kirjoitin

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu