Olen hieman alle viisikymppinen nainen, ehtinyt kaksi kertaa naimisiin ja erota saman kaksi kertaa. Avoliitossa en ole elänyt kuin kaksi vuotta elämästäni, ennen kumpaakin avioliittoa. Viimeisimmästä erosta on neljä vuotta ja elän tyytyväisenä omaan vapauteeni teini-ikää lähestyvän tyttäreni kanssa.
Mutta olenko kaksi kertaa eronneena luuseri ja pohjasakkaa..? Ensimmäinen ero tuli sovittamattomien ristiriitojen ja neljän avioliittovuoden jälkeen, toinen päättyi miehen löydettyä toisen naisen 10 vuoden liiton jälkeen.
Taannoin eräs ystäväni "ihmetteli" ääneen, että eipä olisi minusta uskonut nuorempana, että vallan kaksi kertaa eroan. Ja korosti olleensa itse saman miehen kanssa jo yli 20 vuotta. Naimisiin eivät ole menneet ja satunpa tietämään, että noin 5 ensimmäistä vuotta noista 20:sta ystäväni tyytyi yhteen mieheen, sen jälkeen on salapanoja riittänyt.
Ilmeisesti on sitten "kunniaakkaampaa" pystyä susiparina ja harrastaa seksiä siellä sun täällä kuin "vallan kaksi kertaa" erota....
Mutta olenko kaksi kertaa eronneena luuseri ja pohjasakkaa..? Ensimmäinen ero tuli sovittamattomien ristiriitojen ja neljän avioliittovuoden jälkeen, toinen päättyi miehen löydettyä toisen naisen 10 vuoden liiton jälkeen.
Taannoin eräs ystäväni "ihmetteli" ääneen, että eipä olisi minusta uskonut nuorempana, että vallan kaksi kertaa eroan. Ja korosti olleensa itse saman miehen kanssa jo yli 20 vuotta. Naimisiin eivät ole menneet ja satunpa tietämään, että noin 5 ensimmäistä vuotta noista 20:sta ystäväni tyytyi yhteen mieheen, sen jälkeen on salapanoja riittänyt.
Ilmeisesti on sitten "kunniaakkaampaa" pystyä susiparina ja harrastaa seksiä siellä sun täällä kuin "vallan kaksi kertaa" erota....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et todellakaan ole pohjasakkaa. Naimisiin saa mennä aina kun sydämessään niin vilpittömästi tahtoo ja haluaa. Olisin miljoona kertaa ennemmin sinun saappaissasi kuin ympärimaailmaa naiskentelevan naisen saappaissa. Kaikkea hyvää sinulle!
Miksi edes kysyt? Jos joku minun ystäväni päästäisi suustaan tuommoisia sammakoita, olisi kyllä entinen ystäväni... Tai ainakin loitontaisin paljon. Joskus pienet "möläytykset" voi myös ottaa huumorilla. Se on pidemmän päälle tosi hauskaa. Kunhan ei ole kenestäkään kovin läheisestä kysymys.
Se että olet sen toisenkin uskaltanut erota ja nyt elät tyttäresi kanssa kaksin on järkevää, tyttäresi ainkin iloitsee ja toivon mukaan itsekein olet onnellisempi ihminen.
Toivon sinun todella elävän jatkossa tyttäresi murroiän yli hänen kanssaan kahden ja jos sitten on vielä tullakseen aito rakkaus jätä sekin ainakin avoliiton asteelle. Avioliitto ei muuta mitään.