Mies käyttäytyy kuin lapsi opiskelujen suhteen. Mikä avuksi?

Mies on opiskellut jo ikuisuuden yliopistossa ja yli puolet olisi vielä jäljellä. Opinnot eivät vaan ensimmäisen vuoden jälkeen ole edenneet. Olen ihmisenä liian kova auttamaan ja nyt, keskellä omien kiireiden, joudun "raahaamaan" miestä läpi ihan peruskursseista.

Meillä menee ihanasti silloin, kun mies on vaan töissä, mutta opiskelemisen aikana se ei vaan saa jumalauta mitään aikaiseksi! Ja haukkuu omaa tapaani "opetttaa" liian ehdottomaksi. No, minä en ole opettaja enkä opettamisesta pidä. Kukaan ei ole minua opettanut koskaan vaan ihan itsenäisesti olen opiskellut ja asunut 16-vuuotiaasta lähtien. Mies asui päälle kaksikymppiseksi vanhemmillaan ja he viikottain kyselevät opiskelujen etenemisestä (tässä ehkä yksi syy siihen, ettei motivaatiota ole.) Olen sanonutkin miehelle, että jos ala tai opiskeleminen ei kiinnosta, niin siirtyisi vaan työelämään (työpaikka hyvä ja mies on kyllä fiksu, opiskelu ei vaan suju)

Mitä teen, oma mielenterveyteni ei enää kestä tätä. Itse rakastan opiskelua ja organisoin kaiken ihan huippuunsa, eikä tajuntaani voi mennä, miksei joku osaa tehdä edes yksinkertaisia juttuja! Kerran se valvoi koko yön itkemässä, kun en suostunut kirjoiittamaan koulutehtävää sen puolesta!

Parisuhde ei kestä vaan tätä, jos en saa asiaa muuttumaan. Lopetanko vaan koko auttamisen ja asian ajattelun ja odotan, että mies potkitaan pois yliopistosta parin vuoden päästä? Tuntuu kuin minulla olisi teini-ikäinen kotona, kun saa aikatauluttaa sen opiskelut ja sitten vahtia, että se lukee eikä ole koneella :/
3182
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Anna elämän opettaa miestäsi.

Äänestä

Kuule, älä ole tyhmä ja rupea raahaamaan miest perässäsi. Jos ei hän osaa hoitaa omia opiskelujaan, niin kuvittelepa millainen hän tulee olemaan kun teillä on omia lapsia! Miten hän tulee suhtautumaan heidän koulunkäyntiin.
-syyttää opettajia jos lapsi ei opi
-itkee kun sinä et opeta lasta
-valvottaa sinua öisin opeta lasta

lapsistanne tulee todennäköisimmin luusereita jos valitset heille tuollaisen isän. Lisäksi jos hän ei tajua miksi opiskelu ja työ on erilaista,
älä kannusta lopettamaan opiskeluja. jos opetat häntä kesketyttämään koulun, mitä sekään auttaa?

Virheluulo että naisen pitää patistella mies eteenpäin.
Naisen pitää nimenomaan katsoa mihin mies pystyy, ja jos ei pysty OMAN asenteensa vuoksi niin älä ainakaan tee lapsia tuollaisen mameron kanssa.

Äänestä

Koska opinnot noin junnaavat miehellä,mitä luultavammin hän lukee nyt väärää alaa.
Hänen on aika käydä keskustelemassa opinnonohjauksessa, siinä tulevat esille hänen mahdollisuutensa ja kiinnostuksensa.
Josku on uskallettava lopettaa joku noin paikalleen jäänyt ja hakea ala joka kiinnostaa.
Rikkihän tuo mies menee jos jokainen vain "kannustaa" eikä anna mahdollisuuttakaan poistua tuosta tilanteesta.

Jospa kysyisit, mitä hän haluaa opiskella, vai olisiko mahdollinen työssäolo nyt paras vaihtoehto.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


apua-- kirjoitti:

Mies on opiskellut jo ikuisuuden yliopistossa ja yli puolet olisi vielä jäljellä. Opinnot eivät vaan ensimmäisen vuoden jälkeen ole edenneet. Olen ihmisenä liian kova auttamaan ja nyt, keskellä omien kiireiden, joudun "raahaamaan" miestä läpi ihan peruskursseista.

Meillä menee ihanasti silloin, kun mies on vaan töissä, mutta opiskelemisen aikana se ei vaan saa jumalauta mitään aikaiseksi! Ja haukkuu omaa tapaani "opetttaa" liian ehdottomaksi. No, minä en ole opettaja enkä opettamisesta pidä. Kukaan ei ole minua opettanut koskaan vaan ihan itsenäisesti olen opiskellut ja asunut 16-vuuotiaasta lähtien. Mies asui päälle kaksikymppiseksi vanhemmillaan ja he viikottain kyselevät opiskelujen etenemisestä (tässä ehkä yksi syy siihen, ettei motivaatiota ole.) Olen sanonutkin miehelle, että jos ala tai opiskeleminen ei kiinnosta, niin siirtyisi vaan työelämään (työpaikka hyvä ja mies on kyllä fiksu, opiskelu ei vaan suju)

Mitä teen, oma mielenterveyteni ei enää kestä tätä. Itse rakastan opiskelua ja organisoin kaiken ihan huippuunsa, eikä tajuntaani voi mennä, miksei joku osaa tehdä edes yksinkertaisia juttuja! Kerran se valvoi koko yön itkemässä, kun en suostunut kirjoiittamaan koulutehtävää sen puolesta!

Parisuhde ei kestä vaan tätä, jos en saa asiaa muuttumaan. Lopetanko vaan koko auttamisen ja asian ajattelun ja odotan, että mies potkitaan pois yliopistosta parin vuoden päästä? Tuntuu kuin minulla olisi teini-ikäinen kotona, kun saa aikatauluttaa sen opiskelut ja sitten vahtia, että se lukee eikä ole koneella :/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu