Olen 18 vuotias tyttö ja seurustellut poikaystäväni (23v) kanssa reilut 3 vuotta. Olemme kerran jo eronneet mutta se kesi vain pari kuukautta. Nyt olen taas siinä samassa pisteessä kuin ennen eroa. En vain jaksa sitä kun hän on sairaalloisen mustasukkainen, koko ajan pahalla päällä, joka viikonloppu ties missä ja sitä valheiden määrää! Kuulostaa selvältä, että erota pitäisi ja ihan varmasti jos kirjottaisin listan suhteen hyvistä ja huonoista puolista niin ne huonot asiat peittoaisivat totaalisesti hyvät asiat. Kuitenkin hän rakastaa minua ja minä häntä, meillä on myös hyviä hetkiä ja joku minua estää päästämästä irti.. Olen monesti joutunut antamaan anteeksi ja joka päivä elänyt siinä toivossa että jotain muutoksia tapahtuisi mutta turhaan. Nyt hän taas pyytelee anteeksi, itkee, lupaa vihdoinkin oikeesti muuttu ja kertoo kuinka ei pysty elämään ilman minua. Auttakaa oikeesti..kukaan ei voi kertoa minulle mitä tehdä mutta kun en itse osaa ajatella asiaa selvästi.
Erotakko?
toivoton08
6443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanot että tyyppi rakastaa sinua.. No hän valehtelee sinulle. Valehdellaanko rakkaalle? Ei! Herää nuori nainen ja ota joku joka arvostaa sinua yhtä paljon kkn sinä häntä. Onnee matkaa!
Miksi hän sitten haluaisi olla minun kanssa? Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa. Olen ajatellut että jos hän ei osaa olla yksin. Pelkään myös että hän tekee itsellee jotain jos jättäisin hänet.
Kuules toivoton, hän on mies joka tarvii jonkun vierelleen. Ei osaa olla yksin,eikä halua. Kyllä hän aina jonkun löytää,joka taas on odottamassa häntä. Hänelle ihan sama, kun vaan on joku. Jos hän jotakuta rakastaa niin itseään! Osaa varmaan vihjailla miten tyhjää elämänsä olis ilman sua, ja olisko sillä mitään merkitystä sit edes elää...
Nämä jutut on vanhaa faktaa,jolla pidetään nainen vierellään. Annetaan ymmärtää et jos tekee epätoivoisen teon, (mitä nyt viimeeks tekee itselleen) niin se on naisen vika, kun hylkäs hänet!
Mitä nopeemmin otat jalat alles ja lähdet,sen parempi sulle.
Sä jäät koukkuun jostain (laupeuden osasta) syystä siihen mieheen,
sillä aina kun olet valmis lähteen: tulee vähän jotain parempaa hetkeä... ja tarina jatkuu taas.
Juokse niin kauas kuin pystyt,vielä kun voit!
Mä itse hukkasin vuosia samanlaiseen mieheen ja omanarvon tunteeni, myös.
Oman kokemuksen syvääkin syvemmällä rintaäänellä sanon sulle ap, että narsistiset ja ongelmaiset miehet toimivat kuten sinun miehesi toimii. Älä usko lupauksiin, että kaikki muuttuu, koska vaikka välissä saattaisi mennä pitkänkin aikaa hyvin, saat lopulta pudotuksen takasin todellisuuteen, missä mikään ei ole muuttunut, eikä tule muuttumaankaan.
Rakkaus kestää paljon, mutta ei kaikkea, eikä pelkkä rakkaus riitä kun on kyseessä suhde missä arvostus ja luottamus puuttuu täysin kokonaan. Anna miehesi mennä ja keskity omaan elämääsi. Sua varten on jossain olemassa mies, joka kohtelee sua kuten kuuluu, ja on sun rakkautesi arvoinen.
Tsemppiä! =)
Miksi asutte yhdessä?
Muuta omaan asuntoosi ja ystävyyttä/suhdetta voitte jatka niin kauan kuin haluatte. Oma koti kullan kallis takaa teille molemmille oman rauhan ja paikan jossa voitte viettää omaa aikaanne muidenkin ystävienne kanssa tai olla aivan yksin.
On todella epämiellyttävää liimata itseään toiseen ihmiseen joka sitten negatiivisesti hallitsee omaa elämää!
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta otaa vastaa kuvailemaasi miehen käytostä keneltäkään! Varsinkaan läheisiltä ystäviltäsi! Tuo hipoo jo sairautta teidän kummankin puolelta.
No Moi ota sinakin apu . [email protected] -. han pelasti liittoni ja useimpien meidan mieln rauhan