Onko järkevää kertoa ystäville, jotka jatkuvasti kyselevät miesasioistani että minulla on seksisuhde. He tietävät kyllä että olen tavannut silloin tällöin sellaisen mukavan miehen ravintolassa ja joskus olemme tavnneet muutenkin. En kehtaisi kertoa että meillä on ollut seksisuhde jo yli vuoden. Silloin tällöin tapaamme vain naidaksemme niin että paikat on kipeänä viikon sen jälkeen. Olen tyytyväinen elämääni näin mutta miten on - mitä sanoisivat ystäväni. Salailu on hyvin raskasta, mutta tämä on varmasti niin paheksuttavaa että olisiko paras salata?
Kokemusta?
Kokemusta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni oli 15-18-vuotiaana seksisuhde kaksi kertaa itseni ikäiseen mieheen ja kerroin asiasta avoimesti kaikille kiinnostuneille, paitsi tietysti vanhemmilleni ja heidän tutuilleen.
Miksi pelkäät kertoa ystävillesi? Ystävä, joka kääntyy sinua vastaan kun kerrot itsestäsi rehellisesti, ei ollut ystävä alun alkaenkaan. Itse kyllä kerroin myös tutuille ja muille ei niin läheisille kavereille, enkä silti saanut mistään päin lokaa niskaani.
Lopputulos riippunee myös siitä, MITEN asiasta kerrot. Jos vaikuttaa siltä, että olet ratkaisuusi sisäisesti tyytyväinen (siis ilman mitään uhoamista tai todisteluja), niin miksi kenelläkään muulla olisi siitä pahaa sanottavaa?
Tosiaan ei siinä ole mitään. JOs salailu vituttaa niin mainitse pois. Ohimennen tuollaiset jutut voi kahvikupposen ääressä heittää. Mitä noista kummempaa.
tuli "tytöstä hki:stä" mieleen etova ajatus... että duunais itseään puolta nuoremman kanssa eli 15v.... ei helvetti aika setä fiilis tulis... huh huh... no kukin tyylillään ja jos "tyttö hki:stä " on itse digannut niin mikäs siinä. Miehenä ei vaan itse lähtis noitten teinien matkaan. Kaippa se tää y-aste opettajan sijaisuudet on saanut sellaiset mietteet kaikkoamaan.... =)
Kaikki ystäväni ovat parisuhteessa - pitkässä sellaisessa. He ovat kotona viihtyviä ihmisiä, jotka tuskin edes muistavat mitä oli sinkkuelämä. Joka helvetin kerta vaan jaksavat kysyä onko jo löytynyt vakavasti otettava mies. Pitäisikö tokaista tuohon sitten rehellisesti: "No onhan sitä tullut pantua yhden ja saman miehen kanssa kohta pari vuotta!". Siinä menisi varmasti ystävillä vasta leipomansa pullat väärään kurkkuun.
Juuri näin! Tätä asennetta tarvitaan enemmänkin, loppuu se turhan jeesustelu. Tai sitten toteat niille vaan, että vittuako sinkkunaisen seksielämä teidän junaanne kuljettaa?
kertoa, jollei heillä kovin pipo kiristä. Ei kai kaikkien pidä elää samalla tavalla? Sitä paitsi, mun mielestä on ainakin välillä mukavaa vähän "järkyttää" normien mukaan eläviä ihmisiä. Tosin itse en kyllä pelkkään seksisuhteeseen halua enää tyytyä, vaan voisin elää "yleisesti hyväksyttyjen" normienkin mukaan.