Mulla on tosi vaikea tilanne tällähetkellä.
Olen 18-vuotias ja poikaystäväni on samanikäinen. Olemme seurustelleet 3 vuotta, mutta nyt viimeisen puolenvuoden aikana on tuntunut siltä että onko tämä poika "se oikea"? Oon tähän poikaan niin kiintynyt ja meil on todella tiivis suhde, poika on meillä todella usein yötä ja tehdään melkein kaikki yhdessä. Mutta tässä se ongelma onkin että suhde tuntuu siltä kuin olisimme parhaitakavereita, eikä rakastuneita kumppaneita.
Olen keskustellut tästä asiasta pojan kanssa mutta se tuntuu aina vaan hikeentyvän kaikesta mitä kysyn ja melkein suuttuu ja kysyy "haluatko siis erota?". Oon ihminen joka katsoo tulevaisuuttakin pidemmälle, ja tämä poika elää tässä hetkessä, sitä ei huoleta kuinka käy töissä tai kuinka opiskelee että aikaa on. Mä taas yritän opiskella ahkerasti ja saada perheen tarpeeksi ajoissa. Mutta tätä poikaa ei tällaset kiinnosta, enkä mä nää että me tulevaisuudessa oltaisiin perhe ja että meillä olisi lapsia? Mitä mä teen......
Olen 18-vuotias ja poikaystäväni on samanikäinen. Olemme seurustelleet 3 vuotta, mutta nyt viimeisen puolenvuoden aikana on tuntunut siltä että onko tämä poika "se oikea"? Oon tähän poikaan niin kiintynyt ja meil on todella tiivis suhde, poika on meillä todella usein yötä ja tehdään melkein kaikki yhdessä. Mutta tässä se ongelma onkin että suhde tuntuu siltä kuin olisimme parhaitakavereita, eikä rakastuneita kumppaneita.
Olen keskustellut tästä asiasta pojan kanssa mutta se tuntuu aina vaan hikeentyvän kaikesta mitä kysyn ja melkein suuttuu ja kysyy "haluatko siis erota?". Oon ihminen joka katsoo tulevaisuuttakin pidemmälle, ja tämä poika elää tässä hetkessä, sitä ei huoleta kuinka käy töissä tai kuinka opiskelee että aikaa on. Mä taas yritän opiskella ahkerasti ja saada perheen tarpeeksi ajoissa. Mutta tätä poikaa ei tällaset kiinnosta, enkä mä nää että me tulevaisuudessa oltaisiin perhe ja että meillä olisi lapsia? Mitä mä teen......
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin. Siinä sitä onkin pohdittavaa. Kannattaakin pohtia, ja miettiä näitä asioita ja hyvä että niin teet! Olette molemmat tosi nuoria vielä. Ajattele rauhassa ja rehellisesti. Ole ennen kaikkea rehellinen itseäsi kohtaan, ja tietysti myös poikaystävääsi kohtaan. Sinulla on hyvä asenne elämää kohtaan, jotenkin tosi terveitä ajatuksia tulevaisuudelle.
Pojat aikuistuvat hitaasti. Poikaystäväsi on vielä hyvin lapsellinen, täysi lapsi sinuun verrattuna. Älä pelkää hänen reaktioitaan ja suuttumistaan. Ota silti asiat puheeksi. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, mitä mietit. Hän varmaan pelkää, että jätät hänet, vaikka hän ei itsekään olisi varma teidän suhteestanne. Keskustelkaa rauhassa asioista.
Teillä on erilaiset luonteet ja näkemykset parisuhteesta. Ne aiheuttaa heti ensimetreillä epävarmuutta. Mielestäni sinulla menee parisuhde hukkaa mikäli poikaystäväsi ei ole samoilla linjoilla. Sinun pitää teroittaa se miehesi päähän, ettet jää tuhlaamaan aikaasi jos näkemykset ovat erit. Kirjoita vaikka paperille asiat jotka vaivaa niin mies ei tunne painostetuks ja saa itse rauhassa prosessoida ajatuksesi.
Eroa jos olet tyytymätön sitten vastauksiisi. Tuskin se paranee vuosienkaan päästä sit.
Olet nuori ja suhteita tulee ja menee. Turhaan kärsiä noin nuorena, ellei ole sitä kipinää.