Meillä on omakotitalo joka on ostettu anopilta kun hän kyllästyi ison talon hoitoon ja hänellä ei ole miestä. Eli asumme avopuolisoni lapsuuden kodissa.Olen aina tullut anopin kanssa tosi hyvin toimeen ja hän on ylistänyt minua kaikille sukulasille maailman parhaana miniänä.Mutta nyt hän on alkanut puuttumaan meidän elämään koko ajan.. Siihen milloin voimme hankkia lapsia,miten huolehdimme lemmikeistämme,minun töihini,hän arvioi meidän suhdetta ja puuttuu meidän raha-asioihin ja taloa koskeviin töihin(mitkä ovat kunnossa). Hän sanoi minulle kerran mm.että olen hänen pojastaan liian riippuvainen kun en muka päästä häntä ystävien kanssa mihinkään(ei ole totta)meillä molemmat on ystäviensä kanssa paljon tekemisissä. Sitten anoppi sanoi että minunkin pitäisi menn käymään ystävieni kanssa vaikka baarissa.. Vaikka sitäkin on tullut tehtyä kyllästymiseen asti..No päätin sitten eräänä päivänä lähteä baariin niin anoppi kysyi minulta olenko tyytymätön elämääni kun baariin pitää mennä. EN YMMÄRRÄ MIKSI HÄNEN KÄYTTÄYY NÄIN. Mitä teen????
Anoppi puuttuu elämäämme..
kyllästynyt1234567
4595
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Laita arsenikkia anopin teekuppiin..
Et ole varmaan kovinkaan vanha, kun valituksesi kuulostaa todella lapselliselta ja turhalta. Tuskinpa se "anoppi" turhasta sulle huomauttaa asioista.. Olisikohan sittenkin sussa itsessäs se vika, kun pitää tänne valittaa tuollaisesta turhasta asiasta... Jos sua sun "anoppi" noin ahdistaa, niin kannattaiskohan sun sanoo sille "anopille" ihan suoraan... Ei se nainen varmaan lopeta asioihinne puuttumista kun tänne siintä kirjoitat....
Liiallisen tuttavalliset välit anopin ja miniän tai yhtä hyvin kahden ystävän välillä voivat johtaa siihen, että tuntemus siitä mikä on sopivaa, katoaa toiselta osapuolelta. Silloin ei auta muu kuin tehdä raja uudelleen. Seuraavan kerran kun anoppi sanoo jotakin loukkaavaa, sinun täytyy sanoa hänelle vaikkapa, että tarkoitat ehkä hyvää, mutta tuo asia ei kuulu sinulle eikä tunnu hyvälle, kun kommentoit sitä. Miethän millainen suhteenne oli, kun meni hyvin. Kerro anopille, että kaipaat sitä aikaa. Hän tuntui ehkä silloin tuelta, mutta nyt määräilijältä ja arvostelijalta. Koeta antaa hyvää palautetta myös. Jos se ei onnistu, niin jatkossa pitää aina puuttua siihen, kun anoppi ylittää rajoja. Hän ei varmastikaan itse huomaa toimivansa mieltäsi pahoittaen. Voit vedota siihen, ettet sinäkään arvostele hänen elämäänsä, tapojaan ja ihmissuhteitaan, se ei tunnu kenestäkään hyvältä.
Ai luoja! :D