Meille kerrotun hyvin laajalle levinneen tarinan mukaan Kolumbus etsi meritietä Intiaan. Mahtaakohan tämä lainkaan pitää paikkaansa? Kyllähän jo tuolloin tiedettiin, että Intiaa paljon idempänä on Kiina. Miksi Kolumbus ei siis olettanut saapuvansa ensin Kiinaan/Japaniin? Onko juttu meritien etsimisestä Intiaan ja siitä seuraava asukkaiden nimittäminen intiaaneiksi myöhempien aikojen hupailijoiden kehittämää huuhaata?
Vai tarkoitettiinko 'Intialla' tuolloin koko Kaakkois-Aasiaa?
Vai tarkoitettiinko 'Intialla' tuolloin koko Kaakkois-Aasiaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Karibia on Intian kanssa suunnilleen samoilla leveysasteilla, Kiina ja Japani ovat paljon pohjoisempana. Lienee luonnollisin selitys.
Kallein kauppatavara tuolloin oli mausteet (muskottipähkinä, neilikka), joita saatiin Indonesian saaristosta - siihen aikaan tunnettiin mm. nimellä Länsi-Intia.
Kolumbus ei siis etsinyt oikeastaan nykyistä Intian valtiota vaan Länsi-Intiaa.
Muslimikauppiaat olivat pystyneet hankkimaan näitä mausteita jo varhain ja myivät niitä todella kalliilla hinnalla Eurooppaan. Europpalaisten piti alueelle päästäkseen yrittää kiertää Afrikan kautta tai mennä Silkkitietä pitkin maitse - mikä tuli vaikeaksi kun muslimit valloittivat Konstantinopolin 1453.
Siksi Kolumbus ja kaverit halusivat lyödä rahoiksi ja etsivät meritietä toista kautta eli seilaamalla länteen.
Tuossa vaiheessahan alettiin ymmärtää että pallo on pyöreä. Ehkä Kolumbus oletti seilaamalla länteen tulevansa Kiinaan ja pystyvänsä seuraamaan Kiinan rannikkoa etelään, jolloin ennen pitkää saapuisi "Länsi-Intiaan", lue Molukkien saariryhmään Indonesiassa - joita muuten suomeksikin kutsutaan nimellä Maustesaaret.
Miksi Kolumbus purjehti melko pohjoisessa, johtui siitä että purjelaivojen kauppareitti kulki tietysti tuulten mukaan ja Atlantin reitti kulkee länteen pohjoisemmassa. itään Eurooppaan palaillaan eteläisempää reittiä.
Kolumbukselle sattui tosin pieni kömmähdys matkasuunnitelmissa, eli hän ei tajunnut että matka on niin pitkä ja että Euroopan ja Aasian välissä on sellainen pikkujuttu kuin Amerikat.
Nykyisin eivät kaikki usko teoriaan että Kolumbus luuli olevansa Intiassa (vaikka uskoi olevansa kyllä Aasiassa) ja olisi siksi kutsunut amerikkalaisia nimellä intiaanit. Tosin myöhemmin Karibiaa on kutsuttu Länsi-Intiaksi, joten Kolumbus tavallaan saapui "Intiaan" ja paikalliset olivat "länsi-intialaisia".
Joskus esitetty teoria on se että Kolumbus päiväkirjassaan vertasi alussa Karibian saaria paratiisiin ja sen asukkaita "jumalan väeksi" eli espanjaksi "una gente en dios" (josta muodostui sitten espanjaksi sana indios). Ei kovin vahva väite, kun ko. lausetta ei kai kumminkaan päiväkirjasta löydy. Kolumbus kuitenkin suunnittelee indioiden käännyttämistä kristinuskoon, ehkä assosiaatio tulee sitä kautta.
Kolmas vaihtoehto on että sana indio oli lyhennys latinasta espanjaan tulleesta sanasta alkuasukas 'indigena'".
"Tuossa vaiheessahan alettiin ymmärtää että pallo on pyöreä."
Asia oli ollut tiedossa jo melkein 2000 vuotta. Ei keskiajalla oikeasti luultu maailmaa littanaksi.
Tosin keskiajalla vallitsi antiikin virhelaskelmasta periytyvä käsitys siitä, että maapallo olisi noin kolmanneksen pienempi kuin mitä se oikeasti on. Juuri sen takia Kolumbus luuli matkaa paljon lyhyemmäksi.
No, heitin sen pallohomman vähän huumorilla. Mutta asia on monimutkainen, koska käsityksiä oli monenlaisia, pyöreä kuin pallo tai pyöreä levymäinen jne... Ja nuo ovat vain keskiajan oppineiden käsityksiä, yleisestä kadunmiehestä emme voi tietää.
Kolumbuksen on täytynyt olla tietoinen maapalllon pyöreydestä, koska siihenhän hänen suunnittelemansa matkareitti perustui - jos hän olisi uskonut maapallon olevan litteä, homma ei olisi toiminut.
Kolumbus ei kuitenkaan ollut kovin näppärä näissä asioissa, vaan todellakin hän se laski väärin maapallon läpimitan ja varasi siksi vähemmän ruokaa matkalle, kuun luuli matkaa lyhyemmäksi. Isabellan ja Ferdinandin oppineet neuvonantajat varoittivat Kolumbusta tuosta virheestä, mutta hän kai uskoi jääräpäisesti olevansa oikeassa..
Antiikin tieto ei siirtynyt suoraan keskiajan eurooppalaisille. Suuri osa teksteistä säilyi vain muslimeilla ja tuli Euroopan tietoon kun tekstejä käännettiin latinaksi. Olettaisin että tärkeimmät olisi käännetty 1300-luvulle tultaessa... Miten tieto levisi eri alueille ja eri tahoille, se on vaikeampi sanoa.
"Antiikin tieto ei siirtynyt suoraan keskiajan eurooppalaisille."
Paljon kreikkalaista kulttuuriperintöä jäi siirtymättä, mutta kaikki säilynyt latinankielinen tieto oli koko ajan läntisen Euroopan tiedossa.
"Suuri osa teksteistä säilyi vain muslimeilla ja tuli Euroopan tietoon kun tekstejä käännettiin latinaksi."
Käännöstoiminta kyllä esitteli Länsi-Euroopalle uudestaan esim. Aristoteleen. Mutta väite siitä, että suuri osa antiikin teksteistä olisi säilynyt vain arabialaisina käännöksinä, on suuresti liioiteltu: ensinnäkin arabit eivät kääntäneet latinan kielisiä tekstejä (Columellan suosittua maanviljelysopasta lukuunottamatta) ja kaikki nykyään tunnetut latinankieliset antiikin tekstit ovat säilyneet kristittyjen kopiotyön ansiosta.
Valtaosa kreikkalaisista antiikin teksteistä on bysanttilaisten kirjurien alkukielisenä säilyttämää. Poikkeuksia ei ole kovin paljoa: vain arabialaisina käännöksinä säilyneitä ovat jokunen mekaanikko/fyysikko Heronin kirjoitus ja yksi Arkhimedeen kymmenestä nykypäiviin säilyneestä teoksesta (usein olen törmännyt "vähän" suurenneltuun väitteeseen että "ilman arabeja ei Arkhimedeen teoksista tunnettaisi kuin rippeet") sekä joitain merkityksettömämpiä kirjoituksia. Kaiken kaikkiaan vain arabien käännöksinä säilyneet teokset eivät edusta edes prosennttia säilyneestä kirjallisuudesta.
Ja voisi huomauttaa että jotkut arabikirjailijoiden teokset tunnetaan vain latinankielisinä käännöksinä.
Noooh, ei se nyt ihan noin mennyt, kyseessä ei ole väite vaan useimpien lähteiden mukaan noin.
En jaksa kuitenkaan jauhaa aiheesta, koska et kommentoi ketjun teemaan eikä sulla ole mitään pointtia Kolumbukseen.
Sun kannattaa kumminkin tarkistaa tietosi ja harkita syvällisemmin saavutettavuuden käsitettä keskiajalla, esim. oppineisuus, kirjojen sijainti, kieli, puhekielet, skolastiikka, yms. ja tsekata asianmukaiset lähteet. Huomaat että asia on paljon monimutkaisempi kuin kuvittelet.
Et silleen.
Vielä vajaa sata vuotta sitten Karibian saaret oli Suomenkin kartoissa Länsi-Intian saaret...