determinantti

Geometrikko

Determinantti on matriisin pystyvektoreista muodostetun hypersärmiön tilavuus.

Mutta onko minoreilla jokin geometrinen tulkinta? Osaako joku kertoa vai onko tämä lähinnä peruskoululaisten koulutehtävien ratkaisemiseen tarkoitettu paikka ja korkeampaa osaamista ei löydy.

19

387

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • deterministeri

      Ei se determinantti noin mene. Determinantti voi olla negatiivinen. Determinantin avulla voidaan toki laskea tilavuuksia.

      Noista minoreista en ole kuullut ennen. Dokumentin http://matriisi.ee.tut.fi/courses/7303045/6_Matriisilaskennan kertausta.pdf mukaan minori on matriisi eikä determinantti. En ole ennen ajatellut matriiseja geometrisinä otuksina, joten en osaa sanoa niiden geometrisesta tulkinnasta.

      • Mane

        Kyllä matriisit vekroreiden yleistyksinä ovat täysin geometrisia - geometria tulee esille kun tehdään matriisioperaatioita.

        Kaikkeen hyödylliseen liittyy selkeä geometrinen tulkinta.

        En ole myöskään kuullut minoreista.


      • ffffs
        Mane kirjoitti:

        Kyllä matriisit vekroreiden yleistyksinä ovat täysin geometrisia - geometria tulee esille kun tehdään matriisioperaatioita.

        Kaikkeen hyödylliseen liittyy selkeä geometrinen tulkinta.

        En ole myöskään kuullut minoreista.

        Aloittaja tarkoittanee determinantin laskennassa (määritelmän mukaisen) saatavia alideterminantteja.

        Determinantin itseisarvo on tarkalleen ottaen se tilavuus mistä aloittaja puhuu.

        En ole ajatellut mitä geometristä tulkintaa olisi alideterminanteilla, jos niillä on tulkinta niin ne ovat jonkin sortin hypersärmiön tahkojen "pinta-aloja", mutta nyt en laita kättäni Calculukselle ja vanno!


      • Anders Determ

        Kyllä se determinantti ihan oikeasti kuvaa sen särmiön tilavuutta. Etumerkki määräytyy kätisyyden perusteella.


    • Tietää_

      Matriisi voidaan tulkita lineaarikuvaukseksi, joten kyse ei ole mistää vektoreiden yleistyksestä, ellei sitten aleta puhumaan 1xn-matriiseista.

      Determinantti voidaan määrittää induktiivisesti alideterminanttien avulla, joten ne alideterminantit ovat myös tavallisia determinantteja joille voidaan antaa tilavuustulkinta.

      2x2-matriisin determinantti voidaan antaa Laplace-kehitelmän avulla 1x1-matriisin determinanttien avulla. Yleisemmin nxn-matriisin determinantti saadaan (n-1)x(n-1)-matriisin determinanttien avulla, joten mistään ihmeellisestä ei ole kyse vaan tavallisesta induktiosta.

      • Mane

        Jaa, nxn koostuu n:stä sarekevektorista eli n:stä profiilista horisontaalisesti ilmaistuna. Joten?


      • Tietää_
        Mane kirjoitti:

        Jaa, nxn koostuu n:stä sarekevektorista eli n:stä profiilista horisontaalisesti ilmaistuna. Joten?

        No koostuuhan vektorikin yksittäisistä vertikaalisesti asetetuista reaaliluvuista. Joten?

        Siis: vektori voidaan TULKITA avaruuden R^n pisteenä ja matriisi voidaan TULKITA tuon vektoriavaruuden lineaarikuvauksena.

        Alunperin neliömatriisin determinantilla (neliömatriisia kuvaava reaaliluku) haluttiin tietää, että onko matriisin kuvaamalla yhtälöryhmällä yksikäsitteistä ratkaisua (onko neliömatriisi kääntyvä) ja tämä tietysti onnistuu helposti 2x2-matriisille, mutta jo 3x3-matriisin tapaus menee hankalaksi. Joku nokkela sitten keksi, että nxn-matriisin determinantti voidaan muodostaa induktiivisesti alideterminanttien avulla, ja tuolla tavalla muodostetulla determinantilla on samat hyvät ominaisuudet, kuin triviaalilla 2x2-matriisin determinantilla.

        Determinantti on loppupeleissä melko simppeli juttu, ellei sitten heti aluksi ala tuijottamaan permutaatioilla annettua määritelmää, josta ei ota Erkkikään selvää ilman ymmrrystä Laplace-kehitelmästä.


      • Mane
        Tietää_ kirjoitti:

        No koostuuhan vektorikin yksittäisistä vertikaalisesti asetetuista reaaliluvuista. Joten?

        Siis: vektori voidaan TULKITA avaruuden R^n pisteenä ja matriisi voidaan TULKITA tuon vektoriavaruuden lineaarikuvauksena.

        Alunperin neliömatriisin determinantilla (neliömatriisia kuvaava reaaliluku) haluttiin tietää, että onko matriisin kuvaamalla yhtälöryhmällä yksikäsitteistä ratkaisua (onko neliömatriisi kääntyvä) ja tämä tietysti onnistuu helposti 2x2-matriisille, mutta jo 3x3-matriisin tapaus menee hankalaksi. Joku nokkela sitten keksi, että nxn-matriisin determinantti voidaan muodostaa induktiivisesti alideterminanttien avulla, ja tuolla tavalla muodostetulla determinantilla on samat hyvät ominaisuudet, kuin triviaalilla 2x2-matriisin determinantilla.

        Determinantti on loppupeleissä melko simppeli juttu, ellei sitten heti aluksi ala tuijottamaan permutaatioilla annettua määritelmää, josta ei ota Erkkikään selvää ilman ymmrrystä Laplace-kehitelmästä.

        Ok ,,, determinantti on laskennallisesti varsin simplex (kiitos kai Hamiltonin?), mutta pirun tärkeä ...


      • Tietää_
        Mane kirjoitti:

        Ok ,,, determinantti on laskennallisesti varsin simplex (kiitos kai Hamiltonin?), mutta pirun tärkeä ...

        Kyllä. Determinantti on pirun tärkeä lähes kaikissa luonnontieteissä, mutta vaikka se teoreettisesti on suht koht helppo ymmärtää, niin laskennallisesti se on hankala: nxn-matriisin determinantin laskemisessa täytyy suorittaa n! termin summaus, kun alideterminantit täytyy laskea auki. Toinen toistaan tehokkaampia algoritmeja on determinantin laskemiseksi kehitetty.


      • Mane
        Tietää_ kirjoitti:

        Kyllä. Determinantti on pirun tärkeä lähes kaikissa luonnontieteissä, mutta vaikka se teoreettisesti on suht koht helppo ymmärtää, niin laskennallisesti se on hankala: nxn-matriisin determinantin laskemisessa täytyy suorittaa n! termin summaus, kun alideterminantit täytyy laskea auki. Toinen toistaan tehokkaampia algoritmeja on determinantin laskemiseksi kehitetty.

        Toki kalkylointi computerilla on inha juttu johtuen liukuluvuista (ja muutoinkin), mutta vielä tosta tärkeydestä ... determinantti antaa paikallisen mittakaavasuhteen, joten pirun tärkeä info käytännössä.


    • Geometrikko

      No löytyykö vastausta? Onko alideterminanteilla geometrista tulkintaa kuten koko determinantin tulkinta on hypertilavuus.

      Nimimerkki ffffs on ainoa joka on sivunnut itse kysymystä, eli voisiko alideterminantit tulkita särmiön "pohjan hyperpinta-alaksi"?

      • Geometrikko
        jokugooglaaja kirjoitti:

        http://mathinsight.org/relationship_determinants_area_volume

        Eli ei mitään alideterminanteista tuollakaan sivulla. Sanoin aloituksessani virheelliseksi alideterminantteja minoreiksi, Minorit ovat niitä alimatriiseja joista alideterminantit muodostetaan.

        Tämä taitaa olla liian vaikea kysymys suomalaisille matemaatikoille.


      • Mane
        Geometrikko kirjoitti:

        Eli ei mitään alideterminanteista tuollakaan sivulla. Sanoin aloituksessani virheelliseksi alideterminantteja minoreiksi, Minorit ovat niitä alimatriiseja joista alideterminantit muodostetaan.

        Tämä taitaa olla liian vaikea kysymys suomalaisille matemaatikoille.

        Determinantti antaa paikallisen kuvaussuhteen eli hypertilavuuden. Siinäpä se.


      • Tietää_

        Ei ole mitään geometristä tulkintaa. Alideterminantit ovat vain osa induktiivista määritelmää. Triviaalisti alideterminantti tietysti kuvaa (n-1)x(n-1)-matriisin volyymiä, jos poistat nxn-matriisista jonkin rivin tai sarakkeen...

        Vertaa vaikka lukujonojen tapausta: ensin induktiossa käytetään (n-1) termin summaa, jonka avulla saadaan n termin summa. Nyt nxn-matriisin determinantti saadaan käyttämällä (n-1)x(n-1)-matriisin determinanttia ja Laplace-kehitelmä antaa lopulta summan, jolla nxn-matriisin determinantti saadaan laskettua.


      • ffffs
        Tietää_ kirjoitti:

        Ei ole mitään geometristä tulkintaa. Alideterminantit ovat vain osa induktiivista määritelmää. Triviaalisti alideterminantti tietysti kuvaa (n-1)x(n-1)-matriisin volyymiä, jos poistat nxn-matriisista jonkin rivin tai sarakkeen...

        Vertaa vaikka lukujonojen tapausta: ensin induktiossa käytetään (n-1) termin summaa, jonka avulla saadaan n termin summa. Nyt nxn-matriisin determinantti saadaan käyttämällä (n-1)x(n-1)-matriisin determinanttia ja Laplace-kehitelmä antaa lopulta summan, jolla nxn-matriisin determinantti saadaan laskettua.

        Oletko varma ettei ole geometrista tulkintaa?


      • palstanlukija

      • eräs vaan.

      • palstanlukija
        eräs vaan. kirjoitti:

        Mutta mitä sitten? Mitä ne kertoo alkuperäisestä matriisista tai sen determinantista? Totta kai se minori kuvaa jotakin lineaarikuvausta, kun se kerta on matriisi!

        No, eipä se paljoa kerro alkuperäisestä matriisista tai determinantista, kun kerran monilla matriiseilla voi olla sama minori. Omasta mielestäni ongelma ei ole tieteellisessä mielessä mitenkään kiinnostava, joten en aio pohtia asiaa sen syvällisemmin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      85
      7034
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3781
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      44
      3298
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2522
    5. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      2240
    6. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      122
      2182
    7. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      40
      2182
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2109
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1828
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      40
      1709
    Aihe