Onko teistä hyvät parisuhteessa eläjät "normaalia" että 8 kk:n yhdessäolon jälkeen riidellään vähintään kerran viikossa, mökötetään yms. melko turhista asioista. Mieheni mielestä suhteeseen ei kuulu tällainen riitely, ilmeisesti kaikki pitäisi olla koko ajan ihanaa ja auvoista..? Sitä toki suurin osa yhdessäoloajastamme onkin, mutta varsinkin alkoholi saa tunteet pintaan ja varsinkin mieheni käytös muuttuu tyystin. Ja valitettavasti minä muistan jälkeenpäin kännissä lauotut kommentit, enkä osaa pitää suutani kiinni!
Ok- olen vaikea (äkkipikainen) luonne ja myönnän sen. Mutta luonnettaan on vaikea muuttaa ja nyt pelkäänkin että pidemmän päälle suhde tulee näihin riitoihin kaatumaan. Itse en ota niitä niin vakavasti (lepyn nopeasti) mutta mieheni tuo niitä aina vain uudestaan esiin kun jokin asia mättää. Olen ilmeisen epäonnistunut yksilö, ja parisuhteen ylläpito lähes mahdotonta tällä luonteella..
Ok- olen vaikea (äkkipikainen) luonne ja myönnän sen. Mutta luonnettaan on vaikea muuttaa ja nyt pelkäänkin että pidemmän päälle suhde tulee näihin riitoihin kaatumaan. Itse en ota niitä niin vakavasti (lepyn nopeasti) mutta mieheni tuo niitä aina vain uudestaan esiin kun jokin asia mättää. Olen ilmeisen epäonnistunut yksilö, ja parisuhteen ylläpito lähes mahdotonta tällä luonteella..
Vastaukset 5
Vanhimmat
mikä olet horoskoopiltasi?:)
noh eiköhän tuo riitely ole aivan normaalia... varsinkin jos ne osataan sopia ja jatkaa elämää eteenpäin...
meidän suhteessa on aikoja jolloin menee paremmin ja joskus on sitä alamäkeä...
Hyvää kannattaa aina odottaa :)
ei kannata luovuttaa helpolla:)
Heh, olen siis kaksonen eli sopii siinä mielessä kyllä hyvin luonteeseen..;) Tunteet vaihtelevat välillä laidasta laitaan mielialasta riippuen , mutta päällimmäisenä on kuitenkin se rakkaus omaa kultaa kohtaan!
Niin, minulle tämä riitely on ollut aina "normaalia" kaikissa suhteissa- edellisen poikaystävän vanhemmat kutsuivat meitä kiljusen pariskunnaksi (lähinnä minun äänekkään eläimöinnin ansiosta..). Mutta helppoa ei elo tällaisen tuuliviirin kanssa ole, aina se luonne sieltä jostain esiin tupsahtaa vaikka kuinka päättäisi että nyt ollaan kunnolla! Onneksi mieheni on vähän hillitympää lajia, ja osaa jo naureskella tempperamenttisuudelleni..
erilaiset parisuhteet.Meillä meni 2v ennekuin oli eka rita.Meilläkin on riitoja milloin mistäki
mutta on totta ettei kukaan jaksa ainaista
tappelemista.Kinaaminen ja tappeleminen on eri asia.
Oma poikaystäväni väittää usein, että minä kiukuttelen. Omasta mielestäni osoitan vain sitä vääryyttä mitä olen joutunut kohtaamaan hänen taholtaan ja minua loukkaa se, kun hän sanoo, että kiukuttelen. Minulle tulee mieleen lapsi, joka kiukuttelee, kun ei saa tahtoaan läpi. Siitä minun kohdallani ei ole kyse, mutta sen kuvan hänen puheistaan saa.
Minä suutun aika helposti ja poikaystäväni tietää sen. Hän tietää myös, että lepyn aika helposti, kun on kyse pienistä asioista, tai jopa väärinkäsityksistä. Mutta isoista asioista muistutan joka välissä, koska poikaystäväni käyttäytyy aina kuin hän ei olisi oikeasti tehnyt mitään kamalaa, eikä näytä ymmärtävän miten valtavasti hän on minua satuttanut.
Hän ei kuulemma kestä sitä, että otan asian puheeksi uudestaan ja uudestaan, se on kuulemma jankkaamista. Mutta omasta mielestäni, en ole saanut asianmukaista anteeksipyyntöä ja varmistusta siitä, ettei samalla tavalla käy enää koskaan.
Kuitenkin, kun hän on loukkaantunut minun tekemisistäni, hän käyttäytyy aivan samoin kuin minä, mutta ei hän sitä huomaa.
En tiedä kuinka sivulliset meidät arvioisivat. Voi olla että he sanoisivat, että me molemmat olemme kiukuttelevia pikkulapsia. =)
Joo,ite seurustellu poikaystäväni kanssa n.5kk:tta, ja me myös riidellään aivan uskomattoman typeristä asioista. Ja siinä käy joskus niin, että hermostun oikeasti, ja lähden kävelylle. Sitten kun tulen takaisin hän on suuttunut, minä leppynyt ja pytelen anteeksi. Hänen mielestään hänellä taas ei ole mitään anteeksipyydettävää, vaikka riita oli aivan yhtä paljon hänenkin ansiotaan. Minä vaan aina satun olemaan se joka polvillaan anoo armoa ja anteeksiantoa...miksi?