Olen huomannut, että aloitettuani SSRI-läääkityksen, minun on alkanut olemaan pikkuhiljaa yhä vaikeampaa motivoida itseäni jokapäiväisille lenkeille. Tuntuu, että haluaisi vain maata ja olla kokoajan. Teen istumatyötä ja siksikin olisi erityisen tärkeetä tuo liikunnan harrastaminen. Olo on lääkityksen aikana vaan sellainen, että "ei millään jaksa/viitsi". Lääkärin mukaan masennuslääkkeen pitäisi kyllä tehdä ihan päinvastoin, eli aktivoida ja motivoia ihmistä, mutta minusta tämä tuntuu ihan päinvastaiselta verrattuna siihen, mitä olen tavannut olla. Ennen lääkitystä uin ja lenkkeilin. Nyt kun olen yli puoli vuotta syönyt tätä lääkettä, niin on alkanut vähitellen jäämään liikunta taka-alalle.
Onkohan tällainen passivoiva vaikutus näillä lääkkeillä yleistäkin vai olenko joku poikkeustapaus?
Onkohan tällainen passivoiva vaikutus näillä lääkkeillä yleistäkin vai olenko joku poikkeustapaus?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Et ole poikkeustapaus. Vaikutus on täysin yksilöllinen. Toisia SSRI stimuloi, toiset taas lamaantuvat ja väsyvät. Vaikutus on varmasti riippuvainen myös annoskoosta, mutta se ei tarkoita, että sinun kannattaisi alkaa sellaista harkitsemaan tai kokeilemaan. SSRI:den motivaation ja aloitekyvyn turruttava vaikutus on myös hyvintunnettu. Lääkärisi ei ole selvästikään kunnolla perillä SSRI:den vaikutuksista, joten suhtautuisin hänen sanomisiinsa terveellä kritiikillä. Tunnet itse paremmin mitä aine sisälläsi aiheuttaa kuin lääkärisi.
Aloittaja, kauanko olet syönyt lääkettä ja millä annostuksella?
Luin huonosti eli puoli vuotta olet syönyt. Nyt miettisin sinuna onko olosi lääkityksessä parempi kuin ennen lääkitystä, jos ei ole, niin lääke vaihtoon lääkärin kanssa neuvotellen.
Kyllä minut ainakin fluoksetiini sai ylös sieltä sohvannurkasta;)) Indikaationa depressio ja syömish., annos tällä hetkellä 80 mg/vrk, ollut nyt nelisen kuukautta, paino tippunut liki 30 kiloa, ahminta loppunut, depressio helpottanut, liikunta maistuu, elämä maistuu kaiken kaikkiaan hyvältä.
Plus lääkkeen rinnalla psykoterapia.
Oi, mitä lääkettä käytät?!! Kuulostaa joltakin "taivaan ihmeeltä", joka voisi auttaa omiin "vaivoihini". Tosin kaikki reagoivat eri tavoin... Mutta niin, mikä valmiste kyseessä? :) Ihana kuulla menestyksestäsi!
Fluoksetiinia, kauppanimiltään mm. Seronil ja Seromex. (Prozac jne. sitten toisaalla).
Alussa oli hieman pahoinvointia ja päänsärkyä sekä unettomuutta, mutta kun tuloksia alkoi tulla eli ahmitakohtaukset vähetä jne., niin siinä sitten unhoittui nuo sivuvaikutuksetkin, joita ei enää ole, niitä toki tuli aina jonkin verran kun annosta nostettiin. Annokseni on noin korkea koska syömishäiriöissä sen pitääkin olla korkea.
Tsemppiä sinulle, toivon mukaan löydät avun!
Lopetin SSRI-lääkkeet noin vuosi sitten, mutta muistan kyllä hyvin kuinka ne ainakin minulla lisäsivät liikkumista ja aktiivisuutta muutenkin. Osin senkin takia, että varsinkin lääkityksen alussa haittavaikutuksena oli, ettei edes pystynyt istumaan saati makaamaan paikoillaan ja mihinkään ei pystynyt keskittymään jne. Itselle 5mg ei tehnyt mitään, 10mg vain hieman, 15mg hieman enemmän... Vasta 20mg toi kaivatun vaikutuksen! Eli voihan olla, että sinulla on väärä annostus. Ja olethan muistanut ottaa lääkkeen säännöllisesti, joka päivä suunnilleen samaan aikaan mahdollisimman pian heräämisen jälkeen? Tai sitten voi olla, että kyseinen lääke ei vain sovi sinulle ollenkaan. Itselle Seronil (fluoksetiini) ei sopinut alkuunkaan, mutta Cipralex (essitalopraami) osoittautui aivan mainioksi avuksi sekä masennukseen, että sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja yleiseen ahdistuneisuuteen.
"Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2010 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.
Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.
Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.
Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.
USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.
Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.
– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.
SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.
Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.
– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.
Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.
–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.
Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.
– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.
Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.
–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.
Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.
Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.
Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.
Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.
– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. "
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla
Masennuksen hoito:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Miettikää ja kokeilkaa, miltä tuntuu elää entistä elämää kun teidän oireenne
helpottuvat. mas.lääkkeiden käytön jälkeen. Ennen aikaisemmin ihmettelin
negatiivisia keskusteluja niiden haitoista, mutta en enää.. sillä ne aiheuttavat
pitkällä käyttövälillä enemmän masennusta kuin sairaus itse., ainakin itsellä.
Nyt kun olen lopettanut, oireet ovat VÄHINTÄÄKIN puolittuneet..Lääkefirmat
eivät koskaan ole ollet varmoja niiden toimivuudesta vaan kaikki perustuu
olettamuuksiin, että aivoissa se ja sen vaikutuksen lisääminen jne kaikenlainen
höpöhöpö jutut ovat pelkkää bisnestä!
"Onko masennuksessa kyse siitä mitä sinä syöt vai siitä mikä syö sinua?"
Jos päästä "viiraa", niin se on lääkkeen puutetta. Näin kaikille lääkäreille opetetaan ja annetaan ymmärtää.
Ruokavalio on parhaimmillaan lääkettä ja pahimmillaan sairauksille altistava. Ne, joilla on rohkeus kohdata itsensä, pääsevät hyvin eteenpäin. On myös niitä, jotka mieluummin vain kärsivät kuin tekevät paranemisen edellyttämiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä muutoksia. Ihmisessä on itsessään paljon sekä parantavia että tuhoavia voimia. Tietyt mielenterveyssairaudet voivat johtua häiriintyneestä aivokemiasta lapsuuden kaltoin kohtelun tai muun sellaisen sijaan. Mielenterveysongelmia pitää hoitaa biokemiallisen ja fysiologisen tietämyksen avulla, ilman lääkkeitä. Nykyisin tiedetään, että ravintotekijöillä on keskeinen rooli mielensairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
Lääkäri ja biokemian Tohtori Abram Hoffer
Psykiatri Humphry Osmond
Bisnes se on kuin kannattaa ja erityisesti juuri lääkebisnes. Käyttäkööt lääketehtaat mitä tahansa lipevää sanahelinää. Totuus on, että niiden valmistamien lääkkeiden tavoiteltu vaikutus on tuottaa lääkeyhtiölle liikevoittoa ja sitähän ne tahkoavat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän, vaikka kansa ei tervehdy mitenkään. Haittavaikutukset eivät haittaa.
Koululääketieteellä on paikkansa, mutta niin kauan kun ravitsemuksen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tunnusteta, ovat koululääketieteen lääkärit melko kyvyttömiä auttamaan ihmisiä lukuisissa eri sairauksissa ja siten tuleekin hoidetuksi vain oireita, eikä potilas parane.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
D-vitamiininpuutos on masentuneilla muuta väestöä yleisempää!
Meta-analyysissä (31 424 koehenkilöä) havaittiin, että masentuneiden D-vitamiiniarvot olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla. Lisäksi ilmeni, että mitä pienemmät nämä arvot olivat, sitä voimakkaampi oli yhteys
masennukseen. Emme vielä tiedä, lisääkö D-vitamiininpuutos riskiä sairastua masennukseen vai käyttävätkö masentuneet muuta väestöä vähemmän D-vitamiinilisää. D-vitamiinin käyttöä kannattaa joka tapauksessa kysyä erityisesti masentuneelta potilaalta, ja häntä on hyvä muistuttaa D-vitamiinin tarpeesta. (Anglin ym. BJP 2013:202;100-107; doi:10.1192/ bjp.bp.111.106666)
Duodecim 2013;129:337
New systematic review suggests a relationship between vitamin D and depression
http://www.thementalelf.net/mental-health-conditions/depression/guest-blog-new-systematic-review-suggests-a-relationship-between-vitamin-d-and-depression/
Average intake observed to produce noted serum levels in adults in IU/lb.
http://grassrootshealth.net/media/images/chart-serum-level-intake-5-by-3-ngmla-both-charts-single.pdf
Association Between Low Serum 25-Hydroxyvitamin D and Depression in a Large Sample of Healthy Adults: The Cooper Center Longitudinal Study:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3202994/
1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 ng/ml = 25 nmol/L
50 ng/ml = 125 nmol/L
Mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia, sitä enemmän on ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä ja pelkotiloja, ilmenee tohtori Elina Hyppösen työryhmän (University College of London) uudesta tutkimuksesta. Se vahvistaa käsitystä, jonka mukaan S-D-25:n tulee olla viitearvojen puitteissa (75–150 nmol/l). Se voi edellyttää jopa 100–150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Suomessa D-vitamiinin viranomaissuositus on liian pieni ja se on omiaan aiheuttamaan sairastumista ja ennenaikaista eläköitymistä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2460
Low levels of vitamin D may be associated with an increased risk of depression in mid-life, says a new study from University College London in the UK.
http://www.nutraingredients.com/Research/Are-vitamin-D-levels-linked-to-mental-health
"Kontrollin menettäminen omaan elämään on nopein tie lannistumiseen. Riippuvuus palvelee vain yhtä mestaria: lääkeyhtiötä. Aito kiinnostus ja panostus toiseen ihmiseen, terveyden ja hyvinvoinnin palauttaminen, ei synny kiinnostuksesta myydä jokin tuote tai oman aseman tehostamisesta. Se syntyy halusta olla avuksi, mikä on joillekin [alan ammattilaisille] vierasta."
http://yle.fi/uutiset/psykologit_kayvat_psykiatrien_kimppuun_britanniassa/6637469
blaa blaa blaa
Miksi näitä vitamiiniarvoja ei tsekata koskaan lääkärillä? Niistä jauhettu koko minunkin ikäni, mutta ei niitä verestä ole koskaan katsottu.
Pyydä se mittaus.
Se maksaa alle 10€ labralle eli saman verran kuin rasva-arvot ja niitähän mitataan kaikilta, jotta saataisiin lisää statiineja syöviä kansalaisia.
Lääkärit saa rahaa lääkkeistä ei ravinnosta ja ravintolisistä.
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.
Älkää aina niistä vitamiineista jaksako... Syön paljon kalaa, syön muutenkin terveellisesti ja otan d-vitamiinia purkistakin eikä varmaan mitään puutoksia ole. Silti olen ollut vakavasti masentunut. Ja mitä SSRI-lääkkeisiin tulee, niin ovat ainakin minulla olleet apu tietttyihin ongelmiin ja koen, että olen niiden avulla pystynyt elämään ihan normaalia elämää. Onhan niilä sivuvaikutuksiakin, mutta hyödyt on ainakin itsellä olleet haittoja suuremmat.
Ongelmasi tuskin on ollut SSRI lääkkeen puutos?
http://antipsychiatry.org/drugs.htm
Kokemasi passivoiva vaikutus on normaalia neurolepteillä. Samoin ne hävittävät sukupuolihormonit ja supistavat aivoja 90 % lääkitystä edeltäneestä. Ne aiheuttavat lukuisia sisätauteja.
Neuroleptillä tarkoitetaan kyllä yleensä antipsykoottia, "psykoosilääkettä", joita unettomuuteenkin käytetään (Levozin, Truxal, Seroquel yms.).
SSRI on taas "masennuslääke", jota käytetään masennuksen lisäksi pakko-oireiseen häiriöön, syömishäiriöihin, paniikkihäiriöön, sosiaalisten tilanteiden pelkoon yms.
SSRI lääkkeillä on pysyviä haittoja.
Ne eivät edistä terveyttä, vaan tuotavat rahaa lääkeyhtiöille.