Ero vai lapsi?

Kerroin miehelleni ennen naimisiinmenoa, että en halua lapsia. Halusi silti mennä naimisiin kanssani. Nyt 5 vuoden päästä ihmettelee, kun en vieläkään halua lapsia. Kokee nyt vuosien menneen hukkaan odotellessa.

Siis mitä?? Olen alusta asti ollut rehellinen elämäntavoitteissani, mutta hän on olettanut, että mieli muuttuu. Ja nyt se on sitten jotenkin minun syyni, kun mieli ei ole muuttunutkaan. Tilanne on se, että mies haluaa TODELLA kovasti lapsen, sanoo ettei voi elää ilman. On kaksi vaihtoehtoa: joko teen hänen kanssaan lapsen tai eroaisimme, jolloin hän voisi tehdä lapsen jonkun muun kanssa.

Meillä on muutoin ihana suhde ja viihdymme toistemme seurassa valtavasti. Lapsiasia vain nyt hiertää. Olen yrtittänyt ´lämmittää´ itseäni lapsiajatusta varten tässä jo parin vuoden ajan, mutta ei - se ei vain tunnu millään tavoin oikealta. Lasta ei tulisi tehdä väkisin jonkun muun mieliksi. Koko ajatus lapsesta vain ahdistaa. Enkä tiedä haluanko enää olla miehen kanssa, joka laittaa minut valitsemaan tällä tavalla. Olin niin luullut, että hän haluaa olla vain minun kanssani, mutta lapsi olikin koko ajan mielessä.

Pää tässä hajoaa. Mikä olisi oikein?
9267
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Hei!
Miehesi HALUAA lapsen ja varmasti tulee rakastamaan lastaan, mutta miten arvioit hänen mahdollisuutensa hoitaa lasta käytännössä? Tekeekö hän paljon työmatkoja, minkäläiset ovat urasuunnitelmat, harrastukset?

Minunkin mieheni HALUSI lapsen, en itse ollut kauhean innostunut. Hänellä alkoi mieletön uraputki, paljon työmatkoja, pitkät työpäivät. Eli vastuu ja käytännön hoito jäi kuitenkin minun vastuulleni. Pelkkä rakkaus ja haluaminen ei riittä.

Lopputuloksena lapset ovat minulle suurin ilo nyt eron jälkeen eli se ero voi sitten kuitenkin tulla lapsista huolimatta.

Äänestä

Mieleen tulee se tuttu ilmiö, että liian monilla on mielipide siihen, kun nainen ei halua lapsia ja että kyllä se mieli muuttuu. Tiedät varmasti mistä puhun. Olen itse äiti, mutta paras ystäväni on lapseton omasta tahdostaan, se helpottaa vasta nyt, kun lapsia ei enää tule, vaikka haluaisikin eli kukaan ei enää kysele. Mutta kauan siihen meni, kymmeniä vuosia epäasiallisia kyselyjä.

Aika moni nainen, joka sanoo, ettei lapsia halua, ei todellakaan niitä halua. On raivostuttavaa, että miehesi ei tätä ymmärtänyt. Ymmärrän, kun koet tilanteen epäreiluna. Mielipiteeni on se, ettei pitäisi hankkia lapsia, jos ei sellaisia halua, toisen mieliksi. Lapsi ansaitsee tulla maailmaan toivottuna ja rakastettuna. Toisaalta voi nauttia myös muiden lapsista halutessaan esimerkiksi kummina. Biologisen lapsen synnyttämiseen ei pitäisi missään nimessä ketään painostaa. Ei myöskään isäksi. Moni mies kokee lasta haluavan naisen samalla tavoin taakkana, mutta se ei varmaankaan sinua nyt lohduta, että on paljon miehiä, jotka eivät halua lapsia tai jotka ovat jo lapset saaneet, eivätkä halua lisää.

Äänestä

Teit väärin kun suostuit kosintaan. Kumpikin teistä tiesi että sinä et halua lapsia. Järkevinä ihmisinä teidän olisi pitänyt tietää että lasta täytyy kummankin haluta 100%, 50% ei riitä.

Laske mies menemään.
Hän haluaa lapsen ja ilman vaimoa se ei oikein onnistu. Myoskin lapsi tarvitsee kahden vanhemman hyväksynnän, rakkauden ja tuen varttuakseen terveeksi aikuiseksi. Tässä tapauksessa mies ajattelee näin.

Sinulle aivan varmasti loytyy aviomies joka ei kaipaa lapsia.

Äänestä
  • Millä tavalla ap:n on ollut väärin suostua kosintaan? Miehen ei olisi ehkä alunperinkään pitänyt kosia, jos tiesi ettei tämä nainen halua lapsia. Ja varmasti kun ap suostui kosintaan, on odottanut miehen haluavan olla tämän kanssaan lapsiasiasta huolimatta.

    Äänestä

  • jsdjosoowm kirjoitti:

    Millä tavalla ap:n on ollut väärin suostua kosintaan? Miehen ei olisi ehkä alunperinkään pitänyt kosia, jos tiesi ettei tämä nainen halua lapsia. Ja varmasti kun ap suostui kosintaan, on odottanut miehen haluavan olla tämän kanssaan lapsiasiasta huolimatta.

    Oli väärin kummaltakin avioitua koska he tiesivät jo kättelyssä haluavansa täysin erilaista avioliittoa. Toinen lasten kanssa, toinen ilman.

    Äänestä

  • oppeliini1 kirjoitti:

    Oli väärin kummaltakin avioitua koska he tiesivät jo kättelyssä haluavansa täysin erilaista avioliittoa. Toinen lasten kanssa, toinen ilman.

    MIeshän tuossa teki väärin. Tiesi ettei nainen halua lasta. Mutta ei uskonut sitä.

    Äänestä

  • -tiina- kirjoitti:

    MIeshän tuossa teki väärin. Tiesi ettei nainen halua lasta. Mutta ei uskonut sitä.

    Syyllisen löytäminen on yhdentekevää tässä tilanteessa. Mies on tosiaan syyllinen perusteettomaan toiveajatteluun, mutta hänen ob silti saatava oma lapsi, muuten hän on onneton. Ehkä hän ansaitsee onnettoman elämän, mutta haluaako ap olla se jolle mies on loppuikänsä katkera ja tyytymätön?

    Äänestä

Hei , meillä tulee ero ja en yhtään tietää mitäs pitää tehdä lapsin kanssa ? Vaimolla on 3 lasta entinen miehesta ja hyvin tietää mitä ja mistä , missä hakea ja sitten tulee selitämään mulle . en yhtään usko hänelle ! En ollut semonen tilantessa ... SE saa multa rahaa ja kelasta ja myös 2 kertaa joka kertaa 2 tunttia tapaminen aika ! miten mun pitäs toimia ? Kiitos

Äänestä
  • Eihän sinun pitäisi mitään maksaa, jos lapset ovat jonkun muun miehen. En nyt tiedä ymmärsinkö asian oikein. Älä anna naisen huijata itseäsi. Kysy kirkosta diakoniatyöntekijältä apua. Älä huoli vaikka uskontosi olisi eri, he ovat siellä auttamassa kaikkia. He osaavat ohjata sinut oikeaan paikkaan jossa saat selville miten asiat tulee hoitaa. Tietenkin voit mennä myös vaikka Kelaan kysymään neuvoa, mutta on mahdollista että he eivät ole kovinkaan avuliaita.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


palsternakka1983 kirjoitti:

Kerroin miehelleni ennen naimisiinmenoa, että en halua lapsia. Halusi silti mennä naimisiin kanssani. Nyt 5 vuoden päästä ihmettelee, kun en vieläkään halua lapsia. Kokee nyt vuosien menneen hukkaan odotellessa.

Siis mitä?? Olen alusta asti ollut rehellinen elämäntavoitteissani, mutta hän on olettanut, että mieli muuttuu. Ja nyt se on sitten jotenkin minun syyni, kun mieli ei ole muuttunutkaan. Tilanne on se, että mies haluaa TODELLA kovasti lapsen, sanoo ettei voi elää ilman. On kaksi vaihtoehtoa: joko teen hänen kanssaan lapsen tai eroaisimme, jolloin hän voisi tehdä lapsen jonkun muun kanssa.

Meillä on muutoin ihana suhde ja viihdymme toistemme seurassa valtavasti. Lapsiasia vain nyt hiertää. Olen yrtittänyt ´lämmittää´ itseäni lapsiajatusta varten tässä jo parin vuoden ajan, mutta ei - se ei vain tunnu millään tavoin oikealta. Lasta ei tulisi tehdä väkisin jonkun muun mieliksi. Koko ajatus lapsesta vain ahdistaa. Enkä tiedä haluanko enää olla miehen kanssa, joka laittaa minut valitsemaan tällä tavalla. Olin niin luullut, että hän haluaa olla vain minun kanssani, mutta lapsi olikin koko ajan mielessä.

Pää tässä hajoaa. Mikä olisi oikein?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu