vähäinen seksi suhteessa

Luulen myös että hän katsoo pornoa, tuntuu todella pahalta. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta siitä tulee kamala riitä.
itsellä vain niin paha olla kun en ymmärrä!

No jos ei harrasta kumppanin kanssa seksiä niin silloin on rakkaus loppunut. Ja pornon katsominen tarkoittaa että et ole niin viehättävä enään eikä se halua sinua seksuaalisesti vaan haluaa niitä sellaisia kuin siinä pornossa esiintyviä naisia.

Sama vika kuin aloittajalla. Ei tässä oikein tiedä miten päin pitäs olla, kun ei sitä miestä saa innostettua touhuamaan. Sillon tällön se innostuu, mutta ei näin 5kk yhdessä asumisen aikana ole mitään aktiivista ollut missään vaiheessa. Ei kuulemma johdu minusta, vaan "parisuhteen arki nyt vaan on tämmöstä" toteaa mies. Ikinä ei ole kenenkään kanssa asunut vaikka on jo kolmeviis, ja nyt ekaa kertaa naisen kanssa saman katon alla. Mielipiteensä perustaa siihen, mitä on kavereilta kuullut. Siis kavereilta, jotka ovat olleet vuosia parisuhteessa. Kyllähän se seksielämä hiipuu omalle tasolleen ajan saatossa, muttan en ymmärrä sitä, että jo nyt! Yleisen olettamuksen varjolla voi siis näin tapahtua. Tää on ihan normaalia, muillakin on tämmöstä... ARGH!

Ongelma tosiaan on se, että minäkin rakastan mun murua ihan yli kaiken. Haluan häntä, eli seksiä juuri hänen kanssaan. Seksi tuntemattoman kanssa ei kiihota, mutta juuri tämän valittuni kanssa ihan ylettömästi. Seksuaalienergiani menee kuitenkin ihan kankkulan kaivoon, koska miestä väsyttää, ei huvita, eikä kiinnosta. Ehkä kerran viikossa, jos sitäkään.

Ehkä en sitten enää vain sytytä. Kaikkeni olen kuitenkin tehnyt sellaisille asioille, joille nyt ylipäätään pystyy mitään tekemään. Lähinnä näitä asioita ovat ulkoiset avut ja lihasten kunto. Olen aika kädetön ja kohta ehkä miehetön. Sitä en haluais, mutta kyllä tämä syö naista, kun joutuu jatkuvasti miettimään näitä asioita :(

Meillä on seksiä kymmenisen kertaa vuodessa ja välissä useidenkin kuukausien pätkiä jolloin ei ollenkaan. Rakkautta silti on.

Miksi seksistä pitää tehdä joku itseisarvo joka määrittelee suhteiden laadun??

Ei mielestäni seksi ole itseisarvo, vaan osa parisuhdetta... Ja on luonnollista, että parisuhteessa osapuolilla on seksuaalisia tarpeita. Toiset ovat seksuaalisempia kuin toiset. Miksi seksuaalisesti aktiivisemman pitäisi "patouttaa tunteensa" ja tyytyä elämään miltei selibaatissa? En ymmärrä sitäkään. Samallahan sitä voisi kumppaniaan miellyttääkseen jättää käymättä lenkillä tai kuntosalilla, kun toinen ei siitä pidä. Tai tarvitseeko sitä nyt yhdessä tehdä ylipäätään mitään - voihan sitä vain olla?

Mielestäni parisuhde koostuu kahden ihmisen välisestä kanssakäymisestä, joista seksi on ehdottomasti yksi. Sen laatu ja määrä ei määritä suhteen laatua, mutta on kuitenkin osa sitä.

Eihän siinä mitään, jos tilanne on ok molemmille. Itselleni on kyllä käynyt niin, että pitkään seksitön suhde kaatui nimenomaan sen tietyn intiimiyden katomiseen ja lopulta mies löysi työpaikaltaan jopa kaksikin naista, kenen kanssa se kipinä sitten syttyi. Ei kovin kiva tilanne sekään. Ja saman haluan välttää nykyisen mieheni kanssa, edottomasti.

Enää muutaman kerran viikossa?? eikö siinä sitä ole ihan nokko, runkkaile omia aikojasi jos on nymfon vikaa ja halut ei kohtaa, turha moisesta mitään numeroa nostaa. Itse olet loppupeleissä vastuussa puutteista ja tyydytyksestä, et voi mielestäni olla sitä joka kerta toiselta vaatimassa. Toisin sanoen koitat ulkoistaa oman tyydytyksesi kokonaan toisen niskoille. Mietipä vielä.

Pah, avopuolisosi on huomannut, että elämä on muutakin kuin seksiä. Jos kaiken yhdessäoloajan vain harrastaa seksiä, ei siis ole mitään muuta yhteistä. Olet seksiriippuvainen jos joka päivä on pakko saada monta kertaa. Aikuisen elämään kuuluu muutakin kuin seksi ja tietokonepelit, jotka osalle taitavat olla seksin kaltainen riippuvuus.

Seksisitä on tullut puolisolle pakkopullaa, jos hänen ei tee enää mieli tehdä aloitetta. Oikeastaan miksi tehdä aloite kun toinen vinkuu koko ajan ja muuta ei tehdäkään. Kysy itseltäsi onko pelkkä toisen seksuaalinen haluaminen rakkauta. Rakkauteen kuuluu muutakin kuin se, että toinen haluaa olla aina pano-kohteena. Näytä rakastavasi häntä myös ilman seksiä, niin ehkä saat hänet uskomaan, että rakastat häntä, etkä vaan seksiä.

Meillä ei 10 vuoden yhdessä asumisen jälkeen enää harrasteta seksiä. Ja kyse ei ole minun halustani. Olen siis kolmekymppinen nainen ja avomieheni on minua yli 10v. vanhempi. Alku oli sitä kuuluisaa "alkuhuumaa", eli seksiä jopa useita kertoja päivässä. Sitten pikku hiljaa päädyttiin joka toinen päivä-tahtiin ja lopulta meillä oli "seksi-sunnuntai", jolloin vain lekoteltiin, sekstailtiin ja tehtiin kaikkea kivaa.

Sitten niitä sunnuntaita alkoi jäädä väliin (n. 2-3v. yhteiselon jälkeen). Sain mieheltä pakit niin monta kertaa, että lopetin yrittämisen. Rupsahtamisesta (minun rupsahtamisestani) ei ollut kyse, olin pikemminkin hiukan hoikistunut ja kilpaurheilua harrastavana suht timmissä kunnossa. Tässä vaiheessa se vähäkin seksi muuttui pelkäksi suuseksiksi, mieheltä ei muuten onnistunut. Pornoa katsoi kuitenkin reilusti ja piti "omaa kivaa" kun minä kävin nukkumaan.

Pari vuotta sitten mies kävi tutkimuksissa, joissa selvisi että testosteronitaso on alhainen ja siksi seksi ei innosta (pötypuhetta, pornon katselu ja masturbointi olivat vain lisääntyneet!) ja hän sai siihen lääkityksen potenssilääkkeitä mikäli niille tarvetta ilmenee. Mies lupaili ja vannoi, että nyt kaikki muuttuu. Ei kuulemma johtunut haluttomuus minusta ja puhuttiin asia selväksi. Antoi vielä "esimakua" napattuaan yhden potenssipillerin. Se oli ihanaa, jäi kylläkin varsin ainutkertaiseksi kokemukseksi. Siihen se seksi taas loppui, pornon katselu ja masturbointi ei.

Nyt tilanne on sitten se, että edellisestä kerrasta on n. 8kk ja minä olen niin turtunut tilanteeseen etten minäkään enää halua. Ja rakkauskin alkaa hiipua. En kaipaa enää seksiä (se kaipuu meni ohitse jo jokin aika sitten), mutta minua harmittaa se että samalla olen lakannut pitämästä ulkonäöstäni huolta. Ei paljon paina vaikka on kainalot, sääret ja alakerta sheivaamatta! Se on niin vaivalloista etten viitsi enää nykyisin pelkäksi omaksi iloksi sitä hoitaa. Mies hoki varmaan 3kk että "sheivaa nyt, niin saat suuseksiä". En jaksanut, kun sama laulu on kuultu ennenkin ja karvat on ehtineet kasvaa takaisin ennen kuin miehellä on sille suunnalle asiaa ollut. Ja sitten on kaiken lisäksi kysynyt et miksi en ajellut niitä, kun hän niin pyysi.. En ole enää viitsinyt sanoa, että ne vain ehtii kasvaa takaisin. Nyt en sitten jaksanut enää kuunnella ja sheivasin. Ja kohta ne on taas kasvaneet takaisin. Että näin meillä..

Seksi ei ole parisuhteen tärkein asia, mutta minusta se kuitenkin kuuluu parisuhteeseen. Jos haluan kämppäkaverin, niin löydän kyllä huomattavasti parempia kämppiksiä kuin nykyinen avomieheni. Esim. sellaisen joka tekee osansa kotitöistä. Seksin vähyys vielä menee (minun kohdallani siis), jos toinen ei tosiaan halua seksiä. Jokapäiväinen masturbointi vain ei tue sitä asiaa.. Tähän on jämähdetty, mutta nyt alkaa olla mitta täysi. Tämähän myös estää esim. lapsen saamisen kokonaan. Ei tässä kovin montaa vuotta ole aikaa enää ihmetellä. Pari kertaa viikossa on vielä vallan normaalia, mutta 1-2 kertaa vuodessa ei sitä enää ole, ellei kyse ole molempien toiveesta.

Ei tunteesi ole rakkautta, vaan himo näyttää vallanneen sinut kokonaan, jo tuokin että takaapäin kertoo että vain pelkkä himo on ajatuksissasi.

Tämä toimintasi yksin riittää ajamaan miehen aina vain kauemmas sinusta. Kyllä mies on nähnyt tuon tilanteen mahdottomana ja nähnyt että välillänne ei ole rakkautta vaan se on ollut himo, himon tilalle pitäisi oikeassa suhteessa tulla se välittäminen ja yhteiset asiat, mutta teillä näin ei ole käynyt.

Oletko seksiaddtikko, mietipä sitä itse.

Meillä on oltu kuukausia ilman seksiä ja asiasta on jopa keskusteltukin yhdessä. Aluksi se häiritsi, mutta lopulta siihen jo tottui. Molemmat tykätään kuitenkin kovasti toisistamme ja ilmaistaan se. Kun itseä kovasti haluttaa, tyydytän itse itseni. Yhdessä oltu vajaa 3 vuotta. Tosin meillä koko ajan ollut talonrakennusprosessi ja molemmat väsyneitä siihen, mutta en usko että tämä väsymystä loputtomasti kestää. ollaan molemmat muuten niin samanlaisia ja viihdyn todella hyvin hänen kanssaan.
En ota asiasta stressiä, seksi on lopulta niin hirveän pieni osa parisuhteessa.

Kaverisi on tullut uskoon ja luopunut haureudessa elämisestä.