Pitkä tarina.... Tai oikeastaan ei niinkään pitkä. Heräteostona tuli hankittua tietokone, ja chatti tullut kovin tutuksi sen vuoksi. Nooh,toukokuussa sitten tapasin linjoilla miehen. Minua huomattavasti vanhempi (yli 10v). Juttu kuitenkin lähti tästä. Pari kuukautta nyt sitten on kaukosuhteessa oltu, reissattu suomea päästä toiseen. Ongelma vain, että miten tällaista pieni ihminen jaksaa? Mies on kuin suoraa unelmistani, täydellinen kaikin puolin. Mie sponttaanina ja optimistisena olisin valmis vaikka muuttamaan miehen luokse, jättämään kaiken entisen taakse, mutta mies ei (enää) ole niin innokas. Mies on kokenut kovia, epäonnistuneita suhteita, joista yhdestä tuloksena 2 lasta, joita mies ei kuitenkaan tapaa (lasten äidin tahto tämä).
Mitä tehdä? Itse tietää että tässä olisi nyt se mies, jonka kanssa haluaisi jakaa ilot ja surut, vanheta yhdessä.
Ja alusta asti puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta, avioliitosta jne.
Nyt mies kuitenkin ottaa takapakkia, sanoo että haluaa olla varovainen, eikä halua pettymyksiä.
Onko minulla muuta mahdollisuutta kuin odottaa ikävissäni ja kaivaten? Onko tämä mies koskaan valmis?
Kun itse ei haluaisi odottaa hetkeäkään.
Voiko oikeasti vajaan puolen vuoden perusteella tietää todella?
Tämä kaukosuhde on todella raastavaa, kun haluaisi olla toisen kanssa aina kuin vain mahdollista, ja välimatkan vuoksi se on mahdotonta.
Vastaavia kokemuksia kenelläkään?
Mitä tehdä? Itse tietää että tässä olisi nyt se mies, jonka kanssa haluaisi jakaa ilot ja surut, vanheta yhdessä.
Ja alusta asti puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta, avioliitosta jne.
Nyt mies kuitenkin ottaa takapakkia, sanoo että haluaa olla varovainen, eikä halua pettymyksiä.
Onko minulla muuta mahdollisuutta kuin odottaa ikävissäni ja kaivaten? Onko tämä mies koskaan valmis?
Kun itse ei haluaisi odottaa hetkeäkään.
Voiko oikeasti vajaan puolen vuoden perusteella tietää todella?
Tämä kaukosuhde on todella raastavaa, kun haluaisi olla toisen kanssa aina kuin vain mahdollista, ja välimatkan vuoksi se on mahdotonta.
Vastaavia kokemuksia kenelläkään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kaukosuhde saattaa toimia alkuun ehkä ihan hyvinki. ja voi toki pidemmänki aikaa, mut ehkä yks suurin ongelma siin on et miten voi luottaa ihmiseen joka asuu 500km päässä ja jota näkee ehkä kerran kuukaudessa tms. itelläni kyl kaikki käänty parhain päin. kolme vuotta oltiin yhessä niin et oli yli 500 km. välimatkaa ja siinä kyl joutu ajoittain luottamus ja halu pysyä yhessä molemmilla koetukselle. no sitä jakso vaan ja nyt ei välimatkaa enää ole ku kumppani muutti omalle paikkakunnalleni. mut luottamus on se mitä siin pitää olla
Miesten aivoituksia on milteipä mahdotonta tulkita. Ja se, että sinä tiedät, että hän on "se oikea". Niin ei se pelkästään riitä, koska se mieskin on saatava tajuamaan se sama asia.
Joskus kohtasin "todellisen miehen" ja rakastuin ja tämä yksipuoleinen rakkaus on kestänyt pian jo viisi vuotta. Ei mene päivääkään niin, että en tätä miestä ajattelisi, illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä. Ja ihan turhaa, ei hän minua halunnut.
Sano sille miehelle että et kestä tällaista enää. Kerro että jätät hänet jos hän jannailee suhteenne kanssa. Otat nyt kovat keinot käyttöön, koska ei tollasta ketään pidemmän päälle jaksa. Jos mies haluaa sut oikeasti niin eiköhän se sut luokseen pyydä. Naiset on vaan niin tyhmiä ja heikkoja ja TUNTEELLISISA, ei ajattele järjellä ollenkaan. os se mies ei halua sua niin uutta kehiin, sillä siitä selviää.
Ehkä tyhmin mahdollinen ajatus!!!
Hyvät suhteet ja nimen omaan kestävät suhteet perustuvat molemmin puoliseen kunnioitukseen ja tuollaiset jokotai -valinnat ovat jotain ihan muuta.
Ei kovin pitkälle ajateltu ratkaisu! Saattaa tuoda hetkellisen ilon, mutta ko. asia jää mieleen ja varmaan kumpuaa hankalampina aikoina esille.
Mut puhuakin pitää uskaltaa ja sanoa omat toiveensa ja mielipiteensä.
Tottakai puhumalla se juttu puidaan mutta kovat keinot käyttöön vaan niin eiköhän se äijä tajuu mitä on menettämässä.