En nyt tiedä kuuluisiko tämä aihe suoraan tänne vai tuonne seksi-osastolle, mutta pistetään nyt tänne.
Aluksi vähän taustatietoja, olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa nelisen vuotta, ja muutimme kesällä ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme.
Olemme iältämme molemmat parikymppisiä.
Minä opiskelen vielä ja tyttöystäväni käy töissä.
Ongelma on yksinkertaisesti seksin puute. Suhteen ensim. parin vuoden aikana seksiä oli lähes aina kun siihen oli mahdollisuus (asuimme tuolloin vielä erillämme). Kun yhteenmuuttoa alettiin suunnittelemaan puhuimme miten ihanaa tulee olemaan kun saamme omaa rauhaa, ja voimme harrastaa seksiä mielinmäärin koska, - ja missä tahansa. Totuus on osoittautunut toisenlaiseksi.
Harrastamme seksiä n. kerta viikossa ja jotenkin sekin on alkanut tuntumaan jotenkin teennäiseltä, etenkin tyttöystävälleni.
Hän on aina ollut huono tekemään seksin suhteen aloitteita ja olenkin alkanut miettimään, pitääkö hän seksiä ollenkaan niin tärkeänä tekijänä parisuhteessa kuin minä. Aina kun olen ottanut asian puheeksi, niin tyttöystäväni pahoittaa mielensä ja syyttää haluttomuudesta työstressiä, väsymystä tai milloin mitäkin.
Ja taas silloin kun harrastamme seksiä se tuntuu lähinnä siltä, kuin hän haluaisi vain suorittaa "pakollisen" velvoitteen ja intohimo hänen osaltaan puuttuu. Pelkään että seksi on hänelle enemmänkin pakollinen suoritus kuin nautinto. Itse olen hyvin seksuaalinen ja mielestäni seksi, läheisyys ja hellyys ovat toimivan parisuhteen indikaattori.
Muuten suhteemme toimii hyvin, emme riitele turhista ja yhteiselämä sujuu ihan mallikkaasti, mutta tämä asia vaivaa minua. Toinen tekijä on se, että hän on myös minun ensimmäinen kunnon suhteeni, ja seksikumppanini.
Minua on kehuttu komeaksi ja saan paljon muilta naisilta huomiota kodin ulkopuolella ja kieltämättä seksin puute on saanut minua miettimään millaista seksi jonkun toisen kanssa voisi olla, ja olen fantasioinut seksistä vieraan naisen kanssa, mutten kuitenkaan voisi pettää tyttöystävääni koska rakastan häntä siitä huolimatta että seksuaaliset tarpeemme eivät kohtaa.
Eniten pelottaakin juuri se että tuleeko seksin puutteesta joskus niin iso kompastuskivi suhteeseemme, että joudun hakemaan seksiä ja läheisyyttä suhteen ulkopuolelta? Mielestäni seksi ja seksuaalisuus ovat kuitenkin lahja ja niistä pitää nauttia vielä kun vehkeet toimii ja on nuoria.
Onko tämä vain ohimenevä välivaihe nuoren parin elämässä vaiko lopun alkua? Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Aluksi vähän taustatietoja, olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa nelisen vuotta, ja muutimme kesällä ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme.
Olemme iältämme molemmat parikymppisiä.
Minä opiskelen vielä ja tyttöystäväni käy töissä.
Ongelma on yksinkertaisesti seksin puute. Suhteen ensim. parin vuoden aikana seksiä oli lähes aina kun siihen oli mahdollisuus (asuimme tuolloin vielä erillämme). Kun yhteenmuuttoa alettiin suunnittelemaan puhuimme miten ihanaa tulee olemaan kun saamme omaa rauhaa, ja voimme harrastaa seksiä mielinmäärin koska, - ja missä tahansa. Totuus on osoittautunut toisenlaiseksi.
Harrastamme seksiä n. kerta viikossa ja jotenkin sekin on alkanut tuntumaan jotenkin teennäiseltä, etenkin tyttöystävälleni.
Hän on aina ollut huono tekemään seksin suhteen aloitteita ja olenkin alkanut miettimään, pitääkö hän seksiä ollenkaan niin tärkeänä tekijänä parisuhteessa kuin minä. Aina kun olen ottanut asian puheeksi, niin tyttöystäväni pahoittaa mielensä ja syyttää haluttomuudesta työstressiä, väsymystä tai milloin mitäkin.
Ja taas silloin kun harrastamme seksiä se tuntuu lähinnä siltä, kuin hän haluaisi vain suorittaa "pakollisen" velvoitteen ja intohimo hänen osaltaan puuttuu. Pelkään että seksi on hänelle enemmänkin pakollinen suoritus kuin nautinto. Itse olen hyvin seksuaalinen ja mielestäni seksi, läheisyys ja hellyys ovat toimivan parisuhteen indikaattori.
Muuten suhteemme toimii hyvin, emme riitele turhista ja yhteiselämä sujuu ihan mallikkaasti, mutta tämä asia vaivaa minua. Toinen tekijä on se, että hän on myös minun ensimmäinen kunnon suhteeni, ja seksikumppanini.
Minua on kehuttu komeaksi ja saan paljon muilta naisilta huomiota kodin ulkopuolella ja kieltämättä seksin puute on saanut minua miettimään millaista seksi jonkun toisen kanssa voisi olla, ja olen fantasioinut seksistä vieraan naisen kanssa, mutten kuitenkaan voisi pettää tyttöystävääni koska rakastan häntä siitä huolimatta että seksuaaliset tarpeemme eivät kohtaa.
Eniten pelottaakin juuri se että tuleeko seksin puutteesta joskus niin iso kompastuskivi suhteeseemme, että joudun hakemaan seksiä ja läheisyyttä suhteen ulkopuolelta? Mielestäni seksi ja seksuaalisuus ovat kuitenkin lahja ja niistä pitää nauttia vielä kun vehkeet toimii ja on nuoria.
Onko tämä vain ohimenevä välivaihe nuoren parin elämässä vaiko lopun alkua? Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ei se siitä paranemaan tule. Kyllä sun tyttöystäväsi varmasti seksistä tykkää, muttei sun kanssa ainakaan niin paljoa, että sitä tekisi kovin usein mieli. Jossain on aivan varmasti mies, jonka kanssa se voisi harrastaa seksiä vaikka monta kertaa päivässä. Varmasti sun tyttöystävä pitää sua hyvänä poikaystävänä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että pitäisi sua seksuaalisesti kiihottavana miehenä.
Kenenkään miehen ei pitäisi seurustella sellaisen naisen kanssa, joka ei pidä miestään seksuaalisesti erittäin kiihottavana. Pidemmän päälle mies on k*sessa jos tekee niin ja päätyy tuhlaamaan monta vuotta elämästään.
Jos naisesi saisi nautintoa seksistä, hän varmasti haluaisi sitä usein. Naista pitää lämmitellä pitkään, vaikka tunteja aikaisemmin flirttailevilla katseilla, sanoilla, kosketuksilla, romantiikalla, hemmottelulla, hieronnalla, huomionosoituksilla tai aisteja herättelevillä viesteillä. Hänen pitää saada tuntea olevansa haluttu ja rakastettu. Huolehdithan joka kerta, että esileikit, kiihotat ja annat hänelle kunnon orgasmin.. rakkauden hengessä?
Rakastatteko toisianne ja sanotte sen joka päivä toisillenne, ja huolehditte jokapäiväisistä rakkauden osoituksista?
Epäilen rakkauttasi naistasi kohtaan, jos ajattelet jo pettämistäkin. Eikö olisi naisenkin etu, että eroatte, jos suhteenne ei enää kaikin puolin toimi. Hänkin voisi silloin löytää itselleen hänelle sopivan kumppanin, ettei hänen tarvitse kärvistellä ilman seksi, kun sinä tyydytät itseäsi muualla.